Hominidit (Hominidae) – ihmisapinat, taksonomia ja määritelmä

Hominidit (Hominidae) – selkeä katsaus ihmisapinoiden taksonomiaan, määritelmiin ja evoluutioon: ihmiset, simpanssit, gorillat ja orangit sekä luokittelun muutokset.

Täydellinen kuvaus biologisesta suvusta on kohdassa Hominidae.

Klaus Ebnerin romaanista katso Hominid (romaani).

Hominidi on biologisen Hominidae-heimon jäsen. Termi kattaa sekä eläviä että sukupuuttoon kuolleita "suuria apinoita". Nykyisin tähän ryhmään lasketaan ihmiset, simpanssit, gorillat ja orangit. Hominidit muodostavat laajemman ryhmän kuin vain ihmiseen liittyvät lajit: siihen kuuluvat kaikki nykyiset ja tunnetut sukulaiset, jotka jakavat tietyn evolutiivisen polun.

Taksonomia ja termien käyttö

Biologisessa luokittelussa on tärkeää erottaa eri hierarkiatasot. Taksonomian muutokset ja uudet tutkimustulokset ovat vaikuttaneet siihen, miten sanaa "hominidi" käytetään. Perusjako on:

• Superheimoon kuuluu Hominoidea, eli ihmisapinat, johon nykyisin kuuluu pienemmät apinat (esim. gibbonit) ja suuret apinat.
• Hominidae (hominidit): kaikki nykyiset suuret apinat ja niiden lähisukulaiset. Tässä merkityksessä hominidi on Hominidae-heimon jäsen.
• Homininae on alheimo, joka sisältää Afrikan suuret apinat: gorillat, simpanssit ja ihmiset. Tätä pienempää ryhmää kutsutaan joskus nimellä Hominina.
• Hominini on edelleen suppeampi ryhmä, joka perinteisesti kattaa ihmisen ja sen lähisukulaiset. Joissain luokituksissa Hominini-heimo sisältää ihmisen mukaan lukien.

Sana "hominidi" on historiallisesti muuttanut merkitystään: vanhemmissa lähteissä sillä viitattiin usein vain ihmisen ja suorien esi-isiemme joukkoon (nykyluokituksessa lähellä Hominina), mutta nykytaksonomiassa se kattaa kaikki suuret apinat.

Termien sekoittuminen

Primatologiassa ja populaaritieteessä termit sekoittuvat helposti. Tärkeimmät erottelut:

• Hominoidi tai ihmisapina kuuluu superheimoon Hominoidea. Sen nykyisiä jäseniä ovat mm. gibbonit (gibbonit) ja suuret apinat (Hominidae).
• Hominidi on siis laajempi ryhmä: Hominidae-heimon jäsen, eli kaikki nykyiset ihmisapinat.
• Hominiini viittaa ryhmään, joka voi tarkoittaa joko Homininae-alheimon jäseniä (gorillat, simpanssit ja ihmiset) tai suppeammin Hominini-heimon jäseniä (ihminen ja sen suorat lähisukulaiset).
• Hominaani on harvemmin käytetty termi alaheimolle; jotkut tutkijat käyttävät sitä, jos he sijoittavat simpanssit hominiineihin.
• Ihminen on lajin Homo sapiens jäsen; joskus "ihminen" voi viitata myös muihin Homo-suvun jäseniin (esim. Homo neanderthalensis).
• Humanoidi on epävirallinen käsite, joka tarkoittaa ihmisen kaltaista olentoa ja esiintyy usein tieteiskirjallisuudessa.

Evoluutio, erot ja geneettinen näkökulma

Kysymys siitä, eroavatko ihmiset ja esimerkiksi australopitheciinit riittävästi simpansseista, on sekä morfologinen että geneettinen. Morfologian (muotojen) ja elintapojen perusteella ihmisen sukuun kuuluvilla lajeilla on monia eroja simpansseihin nähden, mutta genetiikan näkökulmasta erot ovat pienempiä kuin joskus ajatellaan. Nykyiset geneettiset tutkimukset osoittavat, että ihmisten ja simpanssien DNA:ssa on suuri samankaltaisuus (noin 98–99 % yhdenmukaisuutta riippuen laskutavasta), mikä on keskeinen syy siihen, miksi taksonominen luokittelu pitää ne lähellä toisiaan.

Yksi tärkeimmistä ihmisen kehitykseen vaikuttaneista muutoksista oli siirtyminen elinympäristössä: siirtyminen sademetsästä tai metsämailta avoimemmille alueille kuten savanneille liitetään usein kahdella jalalla kävelyn eli kaksijalkaisuuden kehittymiseen. Tämän jälkeen metsästys, ruokavalion muuttuminen ja sosiaaliset rakenteet edistivät aivojen koon kasvua ja työkalujen käyttöä (aivot, työkalut).

Taksonominen käytäntö on muuttunut: perinteisen morfologian ohella genetiikka on noussut keskeiseksi kriittiseksi standardiksi lajien ja suurempien ryhmien luokittelussa. Monet tutkijat, mukaan lukien antropologit, käyttävät kuitenkin edelleen termiä "hominidit" tarkoittamaan ihmistä ja tämän suoria ja lähes suoria esi-isiä kontekstista riippuen.

Fossiililöydökset ja Homo-suku

Ihmisen evoluutiota kuvaavat fossiilit, kuten Australopithecus- ja varhaiset Homo-suvun lajit, näyttävät monia siirtymäpiirteitä kahdella jalalla kävelystä aivojen kasvuun ja työkalukäyttöön. Nykyihminen, Homo sapiens, on vain yksi oksa laajasta evolutiivisesta puusta, joka sisältää useita sukupuuttoon kuolleita ihmisenomaisia lajeja.

Säilyminen ja nykytilanne

Monet suuret apinat ovat uhattuina elinympäristöjen häviämisen, metsästyksen ja ihmisen toiminnan takia. Orangit, gorillat ja tietyt simpanssilajit ovat uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia. Luonnonsuojelu ja geeniperinnön ymmärtäminen ovat tärkeitä sekä lajien säilyttämisen että evoluutiollisten suhteiden tutkimuksen kannalta.

Yhteenveto

Hominidit ovat laaja ryhmä, joka sisältää kaikki suuret apinat ja niiden sukulaiset. Termien merkitykset ovat muuttuneet ajan myötä: nykyinen taksonomia perustuu yhä enemmän geneettiseen tietoon, mutta morfologiset ja käyttäytymiseen liittyvät piirteet säilyttävät tärkeän roolinsa ihmisen evoluution ymmärtämisessä. Käytännössä on hyvä huomata, mitä merkitystä kirjoittaja tai tutkimus käyttää: tarkoittaako "hominidi" kaikkea Hominidae-heimon jäsenistöä vai suppeampaa ihmisapinoiden ryhmää.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on hominidi?

K: Mitä eroa on hominoidin ja hominidin välillä?

K: Mitä tarkoittaa olla "hominiini"?

K: Miten ihmiset luokitellaan taksonomian kannalta?

K: Mikä johti kaksijalkaisuuteen ihmisen varhaisessa evoluutiossa?

K: Onko kiistaa siitä, pitäisikö ihmistä pitää erillään muista ihmisapinoista?

K: Mitä standardia useimmat tutkijat käyttävät nykyään lajeja luokitellessaan?

Hae kirjaimella