Ido
Ido on rakennettu kieli, niin sanottu uudistettu esperanto, joka kehitettiin vuonna 1907. Idon teki joukko ihmisiä, joiden mielestä esperanto oli liian vaikea maailmankieleksi. He eivät pitäneet siitä, että esperantossa käytettiin kirjaimia, joiden päällä oli erityisiä diakriittisiä merkkejä, koska se vaikeutti kirjoittamista, ja heidän mielestään maailmankielen pitäisi olla helppo oppia ja kirjoittaa.
Ido ei ole yhtä suosittu kuin esperanto, mutta sitä puhuu silti noin 100-200 ihmistä maailmassa. Joka vuosi järjestetään konferenssi, jossa ihmiset kokoontuvat yhteen ja puhuvat kieltä.
Idoa koskevia erityispiirteitä
Ido on helppo oppia monesta syystä:
- Oikeinkirjoitus on yksinkertaista ja säännöllistä. Englannin kielessä sanoissa doughnut, tough ja through on kaikissa kirjaimet ough, mutta puhuja sanoo ne eri tavalla. Idossa sana skolo on sko-lo, sana multa on mool-ta ja niin edelleen.
- Verbit (toimintasanat) toimivat kaikki samalla tavalla - Englanniksi puhuja sanoo "I learn, you learn, we learn, she learns". Idossa verbi on aina sama - "Me lernas, tu lernas, ni lernas, el lernas".
- Ido näyttää monelta muulta kieleltä. Jos oppijat osaavat jo englantia, ranskaa tai jotain muuta eurooppalaista kieltä, he todennäköisesti ymmärtävät paljon idosta jopa ilman sen opiskelua. Me lernas kun mea amiko en la skolo tarkoittaa "Opiskelen ystäväni kanssa koulussa". Henkilö voi nähdä, että sana 'minä' näyttää 'minä', 'lernas' on 'oppia' ja 'skolo' on 'koulu'. Jos henkilö on ranskalainen, hän tietää myös sanan 'amiko', joka tarkoittaa ystävää ja näyttää ranskalaiselta sanalta 'ami' tai 'amie'. Se muistuttaa myös italialaista sanaa 'amico' ja espanjalaista/portugalilaista sanaa 'amigo'.
Kielioppi (miten kieltä käytetään)
Idon jokainen sana on peräisin pienemmästä sanasta, jota kutsutaan juurisanaksi. Juurisanalla on juuri ja pääte. Puhuja voi ottaa juuren ja liittää sen toiseen sanaan muodostaakseen uuden sanan. Esimerkiksi urbo tarkoittaa "kaupunkia" ja -estro "johtajaa". Sanan urbo juuri on urb-, ja jos -estro laitetaan loppuun, siitä tulee urbestro, joka tarkoittaa pormestaria (kaupungin johtajaa). Tai puhuja voi laittaa jotain ennen sanaa; chef- tarkoittaa päällikköä tai johtajaa, ja jos puhuja laittaa sen sanan eteen, siitä tulee chefurbo, joka tarkoittaa pääkaupunkia.
Tässä on joitakin lopputuloksia:
- -o : yksittäinen substantiivi (esineet ja asiat). Kirja - libro. Ystävä - amiko.
- -i : monikko substantiivi (useampi kuin yksi objekti). Kirjat - libri. Ystävät - amiki.
- -a : adjektiivi (esineitä kuvaavat sanat). Nopea - rapida. Lyhyt - kurta.
- -e : adverbi (sanat, jotka kuvaavat, miten toimia). Nopeasti - rapide. Lyhyesti, lyhyesti - kurte.
- -ar : verbi (toimintasana), preesensin infinitiivi (kuten mennä, nähdä, löytää). Mennä - irar. Nähdä - vidar.
- -is : verbi, mennyt aikamuoto. Meni - iris. Näki - vidis.
- -as : verbi, preesens (nyt). mennä, menee - iras. Katso, näkee - vidas.
- -os : verbi, tulevaisuuden aikamuoto. Menee - iros. Näkee - vidos.
- -us : verbi, konditionaali (kuten englannin would). (Minä) menisin - irus. (I) would see - vidus.
- -ez : verbi, imperatiivi (käskee jotakuta tekemään jotakin). Mene! - irez! Katso! - videz!
Pronominit
Pronominit ovat kielen sanoja, kuten minä, sinä, hän, nainen, se, me, te, he ja niin edelleen. Ido on tehty esperantosta, ja kaikki esperanton pronominit päättyvät -i:hen. Idon tekijät ajattelivat, että ne kuulostavat liian samanlaisilta ja että se voi olla joskus liian vaikeaa kuulla. Useimmissa kielissä on myös kaksi tapaa sanoa sinä, joten he päättivät käyttää kahta tapaa sanoa sinä. Lopuksi he päättivät tehdä pronominin, joka voi tarkoittaa häntä tai häntä. Joissakin kielissä, kuten suomen kielessä ja viron kielessä, on jotain tällaista.
Tässä on taulukko kaikista englannin, idon ja esperanton pronomineista.
| Pronominit | ||||||||||||
| yksikkö (yksi) | monikko (useampi kuin yksi) | yleinen |
| |||||||||
| ensimmäinen | toinen | kolmas | ensimmäinen | toinen | kolmas |
| ||||||
| tuttu (ystävien kanssa) | muodollinen (ihmiset, joita ei tunne) | miehet | naiset | esineet | hän |
| ||||||
| Englanti | I | Arkaaisittain, murteellisesti: thou | sinä | hän | hän | se | hän | me | sinä | he | yksi |
|
| Esperanto | mi | ci | vi | li | ŝi | ĝi | ĝi | ni | vi | ili | oni |
|
| Ido | minä | tu | vu | il(u) | el(u) | ol(u) | lu | ni | vi | li | on(u) |
|
Ido ja esperanto
Ido on kieli, joka on peräisin esperantosta, joten ne näyttävät hyvin samankaltaisilta. Koska esperantolla on enemmän puhujia kuin idolla, useimmat ihmiset, jotka osaavat idoa, ovat ensin oppineet esperanton ja sitten myöhemmin oppineet, että idokin on kieli. Joskus idistit (ihmiset, jotka puhuvat idoa) ja esperantistit (ihmiset, jotka puhuvat esperantoa) eivät ole samaa mieltä keskenään. Onneksi molemmat ovat samaa mieltä siitä, että on hyvä ajatus luoda kieli, jonka kaikki voivat oppia. Useimmat idistit ja esperantistit ymmärtävät suurimman osan toistensa kielestä.
Näytteet
Tässä on näytteitä kielestä Ido, jotta näet, miltä kieli näyttää. Oikealla on sivu Ido-lehdestä nimeltä Adavane! (eteenpäin), jonka eräs espanjalainen idolaisryhmä kirjoittaa joka toinen kuukausi. Tämä on sivu päiväkirjasta, jonka on kirjoittanut Anne Frank, hollantilainen juutalaistyttö, jonka Adolf Hitlerin Saksan hallitus surmasi vuonna 1944.
Alla on pieni osa kirjasta Pikku prinssi nimeltään La Princeto in Ido.
La Princeto
LUKU XVII
Bona nokto ! - dicis la surprizata princeto.
Bona nokto ! - dicis la serpento.
Adsur qua planeto me falis ? - questionis la princeto.
Adsur Tero, sur Afrika. - respondis la serpento.
Ha!... Kad esas nulu sur Tero?
To esas la dezerto, e nulu esas sur la dezerti. Tero esas tre granda - dicis la serpento.
La princeto sideskis sur stono e levis lua okuli a la cielo.
Me questionas a me - lu dicis- ka la steli intence brilas por ke uladie singlu povez trovar sua stelo. Videz mea planeto, olu esas exakte super ni... ma tre fore !
Olu esas bela planeto - dicis la serpento-. Por quo vu venis adhike ?
Esas chagreneto inter floro e me - dicis la princeto.
Ha! - dicis la serpento.
E la du permanis silence.
Ube esas la personi ? - klamis fine la princeto-. Onu esas kelke sola sur la dezerto...
Inter la personi onu anke esas sola - dicis la serpento.
La princeto regardis la serpento longatempe.
Vu esas stranja animalo ! - dicis la princeto-. Vu esas tam tenua kam fingro...
Yes, ma esas plu potenta kam fingro di rejo - dicis la serpento.
La princeto ridetis.
Me ne kredas ke vu esas tre potenta, mem vu ne havas pedi... nek vu povas voyajar...
Me povas transportar vu plu fore kam navo -dicis la serpento.
Ed olu spulis la maleolo di la princeto, same kam ora braceleto.
Ta quan me tushas retroiras a la tero deube lu venis. Ma vu esas pura e vu venas de stelo...
La princeto nulon respondis.
Me kompatas vu, qua esas tante sola sur ta harda granita Tero. Me povas helppar vu se vu sentas nostalgio a vua planeto. Me povas...
Ho! - dicis la princeto-. Me bone komprenis, ma pro quo vu sempre parolas enigmatoze ?
Me solvas omna enigmati - dicis la serpento.
E la du permanis silence.
Mea vido-cirklo (horizonto)
Tämän laulun oli kirjoittanut venäläinen bardi Aleksandr Suhanov; hän käytti sanoja toisen venäläisen henkilön, Yunna Mortisin, runoista. Tämä on Idon versio, jossa lauletaan kitaralla.
(kuuntele).
Me nule savas la Angla, la Franca, la Greka,
Mea vid-cirklo do restas sat mikra e streta -
En mea vid-cirklo trovesas nur flori, arbori,
Nur tero e maro, aero, fairo, amoro.
Me nule savas la Dana e la Portugala,
Mea vid-cirklo restas sat infantala -
Nur joyi rapide pasant', bruligiva aflikto,
Nur esperi, e timi noktal' es en mea vid-cirklo.
Me savas nek la Sanskrito e nek la Latina,
Mea vid-cirklo es ancien-mod' quale tino
Nur morto e nasko homala, nur grani ed astri
Aden mea vid-cirklo penetras e standas sat mastre.
Mea savo artala esas fakultativa.
Mea vid-cirklo restas presk' primitiva -
En olu es nia afero intima, interna
Por ke kun homaro la Tero flugadez eterne.
Mea vid-cirklon restriktas nur timi, esperi,
En olu trovesas nur amo, nur maro e tero.
Aden mea vid-cirklo penetras e standas sat mastre
Nur morto e nasko homala, nur grani ed astri.
Yleissopimukset
Idoa tuntevat ihmiset kokoontuvat joka vuosi muutamaksi päiväksi tapaamaan toisiaan ja puhumaan kieltä. Suurin osa idon puhujista asuu Euroopassa, joten kokoukset (ihmisten tapaaminen) on järjestetty Euroopassa. Tietoa Ido-konferensseista (kohdassa, jossa lukee raporto, on idokielellä kirjoitettu raportti konventista).
Ido-konferenssi Saksan Dessaussa vuonna 1922.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Ido?
V: Ido on rakennettu kieli, joka kehitettiin vuonna 1907 esperanton uudistettuna versiona.
K: Miksi Ido luotiin?
V: Ido luotiin, koska sen kehittäjät uskoivat, että esperanto oli liian vaikea maailmanlaajuiseksi kieleksi.
K: Mikä oli esperanton ongelma, jonka Ido pyrki korjaamaan?
V: Idon kehittäjät eivät pitäneet esperanton tiettyjen kirjainten diakriittisistä erikoismerkeistä, koska ne tekivät kielestä vaikeasti kirjoitettavan ja opittavan.
K: Oliko Ido menestyksekkäämpi kuin esperanto?
V: Ei, esperanto on edelleen suositumpi kuin ido, mutta maailmassa on edelleen noin 100-200 ihmistä, jotka puhuvat idoa.
K: Mikä kieli toimi Idon perustana?
V: Idon perustana oli esperanto.
K: Miksi Idon kehittäjät halusivat kielen, joka oli helppo oppia ja kirjoittaa?
V: Idon kehittäjät ajattelivat, että globaalin kielen pitäisi olla helppo oppia ja kirjoittaa.
K: Miten Idoa puhuvat ihmiset kokoontuvat vuosittain?
V: Idoa puhuvat ihmiset osallistuvat joka vuosi konferenssiin, jossa he kokoontuvat ja puhuvat kieltä.
