Iguanodontit kuuluvat ehdotettuun ryhmään (superheimoon) Iguanodontia. Kyseessä on ryhmä ornithopodisukuja, jotka joidenkin paleontologien mielestä ovat läheistä sukua toisilleen:

Määritelmä ja ajallinen leviäminen

Iguanodontiat olivat pääasiassa kasvinsyöjiä, jotka esiintyivät jurakauden puolivälistä aina liitukauden loppuun saakka. Ryhmään kuuluvat sekä varhaisemmat, kevyemmät muodot että suuret ja monimuotoiset hadrosauridae-heimoon kuuluvat ns. "ankkanokkasaurukset", jotka kukoistivat liitukaudella.

Tunnuspiirteet

Iguanodontien yhteisiä piirteitä ovat yleensä suun etuosassa ollut nokkamainen kovalevy (rhamphotheca), leveät, lehtimäiset hampaat ja joskus erikoistuneet hampaistoa vahvistavat rakenteet (esim. hadrosaurideilla kehkeytyneet hampaisto-, eli "dental battery" -rakenteet). Monet lajit pystyivät liikkumaan sekä nelijalkaisesti että kaksijalkaisesti: eturaajat olivat usein tukevat ja soveltuivat myös ruokaa käsittelevään toimintaan. Tunnetuin erottava ominaisuus joidenkin iguanodontidien joukossa on peukalon muotoinen piikki (esim. Iguanodon), joka saattoi toimia puolustuksessa tai käsittelyssä.

Taksonomia ja kiistat

Tämä tarkoittaa kaikkia ornithopodeja lukuun ottamatta pientä, nopeasti juoksevaa Hypsilophodonia. Tämä sijoitetaan Hypsilophodontidae-heimoon. Tärkeä hakuteos Vertebrate Paleontology ei kuitenkaan vielä tue tätä suuntausta, vaan listaa suvut erikseen Ornithopodeiksi. Ehdotuksesta keskustellaan siis edelleen. Moderni filogeneettinen analyysi on paljastanut, että perinteiset heimorajaukset voivat olla parafyletisia — toisin sanoen osa perinteisistä "iguanodonttilaisista" muodoista saattaa muodostaa asteittaisen kehityslinjan kohti hadrosaurideja sen sijaan, että ne olisivat selkeästi erillisiä, yhtenäisiä ryhmiä.

Levinneisyys ja fossiilit

Iguanodontiat ovat olleet laajalle levinneitä: fossiileita tunnetaan Euroopasta, Pohjois‑Amerikasta, Aasiasta, Afrikasta ja Australiasta. Tunnettuja fossiililöytöjä ovat esimerkiksi Iguanodonin löydöt Belgiasta ja Englannista sekä runsas hadrosauridifossiilien määrä Pohjois‑Amerikassa ja Aasiassa. Fossiiliset luurangot, jäljet ja pesäkkeet antavat tietoa niiden elintavoista, kasvusta ja sosiaalisesta käyttäytymisestä.

Ekologia ja merkitys

Iguanodontiat olivat merkittäviä kasvinsyöjiä mesotsooisella kaudella ja niillä oli suuri vaikutus maankamran kasvillisuuden rakenteeseen. Hadrosaurit näyttävät muodostaneen laajoja lauma‑ ja parvikäyttäytymismalleja ja joidenkin lajien fossiileista löytyy todisteita jopa pesinnästä ja nuorten hoivasta. Niiden erilaiset ruokailutekniikat (esim. hampaiden kulutuspinnoitteet ja leuan liikeradat) mahdollistivat sekoituksellisen kasviravinnon hyödyntämisen.

Tutkimuksen nykytila

Iguanodontioiden taksonomia ja filogeneettiset suhteet ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena. Uudet analyysit ja löytöjä kuvaavat jatkuvasti suhteita suvun jäsenten välillä, ja käsitteet kuten "Iguanodontia" tai erilliset heimot voivat muuttua tutkimuksen edetessä. Lukuisat uudet lajit, pehmeiden kudosten jäljet ja kasvuanalyysit antavat syventävää tietoa niiden biologisesta monimuotoisuudesta.

Yhteenvetona: Iguanodontit ovat monimuotoinen ja evolutiivisesti kiinnostava ryhmä ornithopodeja, joiden sisäinen taksonomia on osin kiistanalainen mutta joiden rooli maapallon mesotsooisessa ekologiassa on kiistaton.