Inuktitut – inuiittikieli Kanadassa ja Grönlannissa: kirjoitus & vaikutus
Inuktitut on arktinen kieli, jota inuiitit puhuvat Kanadassa ja Grönlannissa. Inuktitut on hyvin monimutkainen kieli. Se on virallinen kieli Nunavutissa ja Luoteisterritorioissa.
Inuitit kirjoittavat inuktitutia kahdella tavalla. Toinen tapa kirjoittaa inuktitutia on käyttää roomalaisia aakkosia. Toinen tapa kirjoittaa inuktitutia on käyttää abugidaa, joka on eräänlainen aakkosto, jonka kirjaimet perustuvat tavuihin.
Inuktitut-sanakirjassa käytetään pientä osaa Kanadan aboriginaalien yhtenäisestä sanakirjasta (Unified Canadian Aboriginal Syllabics), joka on monien Kanadan alkuperäiskansojen kielten kirjoittamista varten laadittu kirjainsarja.
Jotkut englannin kielen sanat tulevat inuktitutista tai jostain muusta inuiittikielestä. Niitä ovat esimerkiksi sanat anorak, igluo ja kajakki.
Luokka, alueellinen vaihtelu ja suhde muihin kieliin
Inuktitut kuuluu eskimo-aleuttiseen kielikuntaan, ja sen sisällä puhutaan laajasta murre- tai kieliperheestä, jota toisinaan kutsutaan yhteisnimellä "inuitkieli" tai "inuktut". Käytännössä kyseessä on jatkuva murrealue pohjoiselta Kanadasta Grönlantiin; tietyt muodot ovat niin erilaisia, että ne luokitellaan toisiksi kieliksi (esimerkiksi grönlanninkielinen kalaallisut), mutta puhujille ne muodostavat saman kulttuurisen jatkumon. Sana "inuk" tarkoittaa "ihmistä" ja "inuit" on siitä muodostuva monikko.
Kirjoitusjärjestelmät yksityiskohtaisemmin
Kanadassa inuktut-kielteissä käytetään kahta rinnakkaista kirjoitusjärjestelmää. Unified Canadian Aboriginal Syllabics (UCAS) on tavu- tai abugida-pohjainen järjestelmä, jossa jokainen merkki vastaa konsonanttivokaaliyhdistelmää. UCAS on mukautettu useille alueellisille inuiittikielille ja muille alkuperäiskansoille; se on myös tuettu Unicode-merkistöissä (Unified Canadian Aboriginal Syllabics -lohko).
Roomalaisilla aakkosilla kirjoitettu ortografia on käytössä sekä Kanadan eri alueilla että erityisesti Grönlannissa. Grönlannissa käytetty kalaallisut-kirjoitus perustuu latinalaisiin aakkosiin ja eroaa paikallisista kanadalaisista latinalaisista ortografioista. Kanadassa latinakirjoitus voi vaihdella alueittain (esim. Inuinnaqtun käyttää yleensä latinalaista ortografiaa), ja standardoinnin edistäminen on ollut tärkeä osa kielipolitiikkaa.
Kielen rakenne ja keskeiset piirteet
Inuktitut on agglutinoiva ja usein polysynteettiseksi kuvattu kieli: sanoihin liitetään ketjuttain runsaasti suffikseja, jotka ilmaisevat mm. sijamuodon, persoonan, omistuksen ja verbin aspektin. Tämä antaa mahdollisuuden muodostaa pitkiä, merkitykseltään tiiviitä sanoja, joissa yhdistyy se, mitä monessa indoeurooppalaisessa kielessä ilmaistaisiin useammalla sanalla.
Foneettisesti inuiittikielet käyttävät rajoitetumpaa vokaalivalikoimaa (useimmissa murteissa kolme vokaalia, joista suulliset ja pitkät muodot voivat erottua) ja melko selkeää konsonanttijärjestelmää. Sanajärjestys on usein SOV-tyyppinen, mutta muunneltavissa suffixien ja morfologian vuoksi.
Virallinen asema, koulutus ja elvytystoimet
Nunavutissa ja Luoteisterritorioissa inuktut on virallinen kieli, mikä näkyy muun muassa hallinnon, koulutuksen ja julkisten palvelujen tarjonnassa näillä alueilla. Kielen elinvoimaisuuden turvaamiseksi tehdään monenlaisia toimia: kieliopetusta kouluissa, julkaisutoimintaa, radiota ja televisiota paikallisilla kielimuodoilla sekä yhteisöpohjaisia elvytystoimia.
Vaikka inuktutit ja muut inuiittikielet ovat edelleen laajalti puhuttuina tietyillä alueilla, monilla yhteisöillä on haasteita englannin ja muiden valtakielten vaikutuksen vuoksi. Standardoinnin ja kielipedagogiikan kehittäminen on tärkeä osa paikallista kielipolitiikkaa.
Vaikutus muihin kieliin ja esimerkkejä
Inuiittikielillä on ollut vaikutusta muun muassa englannin sanastoon arktisilla alueilla — tunnettuja lainasanoja ovat anorak, igluo ja kajakki. Monissa kylissä ja kaupungeissa paikalliset kielimuodot näkyvät katu- ja paikaniminä sekä kulttuurituotteissa.
Yhteenvetona: inuktitut ja muut inuiittikielet ovat rikas ja morfologisesti monimuotoinen kieliryhmä, jolla on tärkeä asema arktisissa yhteisöissä. Kirjoitusjärjestelmien kaksinaisuus — latinalainen ortografia ja tavupohjaiset Unified Canadian Aboriginal Syllabics — heijastaa sekä historiallisia että alueellisia eroja ja tarjoaa puhujille vaihtoehtoja kielen dokumentointiin ja opetukseen.
Inuiittien kielivarianttien jakautuminen arktisilla alueilla.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on inuktitut?
V: Inuktitut on inuiittien puhuma kieli Kanadassa ja Grönlannissa.
K: Onko inuktitut virallinen kieli?
V: Kyllä, inuktitut on virallinen kieli Nunavutissa ja Luoteisterritorioissa.
K: Miten inuktitut kirjoitetaan?
V: Inuktitutia voidaan kirjoittaa kahdella tavalla: roomalaisilla aakkosilla ja abugidalla, joka on eräänlainen tavuihin perustuva aakkosto.
K: Mikä on abugida?
V: Abugida on eräänlainen tavuihin perustuva aakkosto.
Kysymys: Mikä on inuktitutin tavukirja?
V: Inuktitut-silbaari on pieni osa Kanadan yhtenäistä aboriginaalisilbaaria (Unified Canadian Aboriginal Syllabics), joka on monille Kanadan alkuperäiskansojen kielille luotu kirjainjoukko.
K: Onko inuktitutista johdettuja englanninkielisiä sanoja?
V: Kyllä, jotkut englanninkieliset sanat, kuten anorak, igluo ja kajakki, ovat peräisin inuktitutista tai jostakin muusta inuiittikielestä.
K: Onko inuktitut helppo kieli oppia?
V: Inuktitut on hyvin monimutkainen kieli.
