Iiri – Irlannin kieli (gaeilge) esittely, historia ja nykykäyttö

Irlannin kieli, irlannin gaelin kieli tai gaeilge on Irlannissa puhuttu kieli. Irlannin kieli on kelttiläinen kieli. Tämä tarkoittaa, että iirin kieli muistuttaa skotlannin gaelia, bretonia, cornishia, manxia ja walesia. Monet ihmiset, jotka puhuvat irlantia, ymmärtävät jonkin verran skotlantilaista gaelia, mutta eivät walesilaista, koska kelttiläiset kielet on jaettu kahteen ryhmään. Toista ryhmää kutsutaan p-keltalaisiksi kieliksi ja toista q-keltalaisiksi kieliksi. Irlannin ja skotlannin gaelin kielet ovat q-kelttiläisiä kieliä ja walesin kieli on p-kelttiläinen kieli. Irlannissa ei ole "kyllä"- tai "ei"-sanoja.

Oli suuria runoilijoita, jotka kirjoittivat irlanniksi. Heidän runoistaan tuli kansan lauluja. Ihmiset kertoivat tarinoita vanhojen aikojen sankareista. Monet runot kertoivat heistä. Eräässä vaiheessa Englannin ja Irlannin kuningatar Elisabet I edisti iirin kielen käyttöä Raamatun kääntämiseksi tälle kielelle ja yritti itse oppia sitä. Christopher Nugent, Delvinin yhdeksäs paroni, antoi hänelle alkeisopetusta siitä.

1800-luvulle asti suurin osa Irlannin asukkaista puhui irlantia, mutta tilanne muuttui vuoden 1801 jälkeen, sillä Irlannin liityttyä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Irlannin valtionkoulut liitettiin osaksi brittiläistä järjestelmää, ja niiden oli opetettava tai jopa sallittava vain englantia. Myös roomalaiskatolinen kirkko alkoi vähentää iirin kielen käyttöä, ja Daniel O'Connell, joka oli itse kansallismielinen ja iirinkielinen, ei halunnut puhua irlantia, koska suurin osa työmahdollisuuksista oli Yhdysvalloissa ja brittiläisessä imperiumissa.

Nykyään irlantilainen on Irlannin tasavallan ensimmäinen virallinen kieli, mutta käytännössä englanti on edelleen hallitseva kieli hallinnossa. Useimmat irlantilaiset Gaeltachtin ulkopuolella eivät puhu sitä arkielämässä, mutta monet puhuvat sitä myös päivittäin tai ystävien tai perheen kesken. Sitä on myös opetettava kaikissa Irlannin kouluissa.

Irlannin uusin Gaeltacht sijaitsee Falls Roadilla Belfastissa, jossa koko yhteisö on jo useiden vuosien ajan pitänyt irlantia äidinkielenään. Tätä aluetta kutsutaan Gaeltacht Quarteriksi.

Kielet ja murteet

Iiristä puhutaan kolmella päämurteella: Connachtin (Connacht), Munsterin (Mumhan) ja Ulsterin (Uladh) murteilla. Murteet eroavat toisistaan ääntämisessä, sanastossa ja kieliopillisissa piirteissä. Viime vuosisadan aikana on kehitetty myös standardisoitu muoto (Caighdeán Oifigiúil), jota käytetään virallisissa teksteissä, kouluissa ja mediassa, mutta paikalliset murteet pysyvät vahvoina erityisesti Gaeltacht-alueilla.

Kirjoitusjärjestelmä ja äänneopetus

Nykyinen iiri käyttää latinalaista aakkostoa, ja pitkät vokaalit merkitään aksenteilla (fada): á, é, í, ó, ú. Historiallisesti irlannin varhaisimmat kirjalliset merkinnät ovat ogham-kirjoituksesta (n. 4.–7. vuosisata), mutta keskiajalla ja uudella ajalla käytettiin latinalaista kirjaimistoa. Iirin ääntämyksessä on piirteitä, jotka saattavat olla vieraille hankalia — esimerkiksi konsonanttien "pehmeyttä" (palatalisointi) ja foneettisia vastineita, joita ei aina esiinny englannissa.

Vastaaminen kysymyksiin: miksi ei yksinkertaista "kyllä" tai "ei"?

Perinteisesti iirissä ei käytetä yksittäisiä sanoja "kyllä" ja "ei" samalla tavalla kuin monissa muissa kielissä. Sen sijaan vastataan usein toistamalla verbi tai käyttämällä myönteisiä/epämyönteisiä partikkelia esimerkin tapaan:

• An dtuigeann tú é? — Tuigim. (Ymmärrätkö sen? — Ymmärrän.)
• An raibh tú ann? — Bhí. / Ní raibh. (Oliko hän siellä? — Oli. / Ei ollut.)
• Tá sé go maith. / Níl sé go maith. (Se on hyvä. / Se ei ole hyvä.)

Historia ja elpymisliike

Iirin kielellä on pitkä kirjallinen perinne aina keskiajan latinankielisistä käsikirjoituksista ja sankarirunoista moderniin runouteen. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyi kieli- ja kulttuurinen herääminen, Gaelic Revival -liike, joka pyrki elvyttämään iirin käytön. Tärkeitä organisaatioita olivat muun muassa Conradh na Gaeilge (Gaelic League), jonka tavoitteena oli edistää kielen opetusta ja käyttöä julkisessa elämässä. Tämän myötä iiri otti myös aktiivisemman roolin kansallisessa identiteetissä ennen Irlannin itsenäistymistä.

Kouluistus, media ja instituutiot

Tänään iiri on läsnä kouluissa laajasti: irlanti on pakollinen aine useimmissa kouluissa tasavallassa, ja on myös kasvava määrä gaelscoil-luokanmuotoon toimivia kouluja (opetus iiriksi). Median puolella on irkinkielisiä kanavia ja ohjelmia, kuten televisioasema TG4 ja radiokanava Raidió na Gaeltachta, jotka tuottavat ohjelmaa iiriksi ja tukevat kielen käyttöä nykyaikaisessa mediassa.

Kielet yhteiskunnassa ja lainsäädäntö

Perustuslain mukaan iranti on Irlannin tasavallan ensimmäinen virallinen kieli, ja englanti toinen. Tämä symbolinen asema on yhdistetty lakiin ja hallinnollisiin toimiin, mutta arkipäivän hallinnossa ja liiketoiminnassa englanti on edelleen vallitseva. Iiri tuli myös Euroopan unionin viralliseksi kieleksi 1. tammikuuta 2007, mikä on lisännyt sen kansainvälistä näkyvyyttä.

Kuinka monta puhujaa?

Useat sadat tuhannet ihmiset ilmoittavat tietävänsä iirin jossain määrin, ja yli miljoona ilmoittaa osaavansa sitä eri tasoilla. Käytännössä kieltä käyttää päivittäin vain kapea mutta aktiivinen käyttäjäryhmä — lähinnä Gaeltacht-alueilla ja irlanninkielisissä kodeissa sekä kaupunkien kieliyhteisöissä. Irlannin hallinto ja järjestöt pyrkivät lisäämään arkipäiväistä käyttöä koulutuksen, median ja taloudellisten tukitoimien avulla.

Gaeltacht-alueet ja kieliyhteisöt

Varsinaiset Gaeltacht-alueet sijaitsevat erityisesti länsi- ja luoteis-Irlannissa: esimerkiksi Connemara (Galwayn lähellä), Mayo, Kerry ja Donegal. Näillä alueilla iiri on edelleen monen ihmisen kotikieli. Lisäksi kaupungeissa—kuten Belfastin Falls Roadin ympäristössä—on syntynyt urbaania iirinkielisyyttä, ja jotkut yhteisöt on nimetty uudeksi Gaeltachtiksi tai Gaeltacht Quarteriksi.

Nykyhaasteet ja tulevaisuus

Haasteina ovat kielten välinen tasapaino, englannin vahva asema, muuttoliike ja kaupungistuminen sekä se, että monet iirin oppijat opiskelevat kieltä koulussa mutta eivät siirrä sitä arkeen. Toisaalta teknologia, median tarjonta iiriksi, gaelscoileiden lisääntyminen ja yhteisöllinen aktivismi antavat toivoa kielen elpymiselle. Viranomaisten, koulujen ja paikallisyhteisöjen toimet ovat keskeisiä, jos iirin halutaan säilyvän elävänä kielenä myös tuleville sukupolville.

Lyhyt sanasto ja esimerkit:

• Dia duit — Tervehdys ("Jumala olkoon kanssasi")
• Go raibh maith agat — Kiitos
• Slán — Näkemiin
• Tá mé go maith — Voin hyvin

Kuviot

Puhujia on noin 1,5 miljoonaa. Paikkoja, joissa puhutaan paljon irlantia, kutsutaan Gaeltachtiksi tai irlanniksi Gaeltachtaíksi. Noin 70 prosenttia näiden alueiden asukkaista osaa puhua irlantia.

Nämä ovat Gaeltachtin alueita

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mitä kieltä puhutaan Irlannin tasavallassa?

K: Miten irlantilainen kieli liittyy muihin kelttiläisiin kieliin?

Kysymys: Mitä kuningatar Elisabet I yritti tehdä irlannin kielen oppimisen suhteen?

Kysymys: Milloin useimmat ihmiset lakkasivat puhumasta irlantia ensisijaisena kielenään?

K: Kuka kehotti Irlannin ihmisiä olemaan puhumatta irlantia?

Kysymys: Onko Irlannin tasavallan kouluissa pakollista opettaa oppilaille tätä kieltä?

Hae kirjaimella