Irlannin tasavalta — 1916–1922: Itsenäisyystaistelu ja historiallinen merkitys
Irlannin tasavalta (Irlannin kieli: Saorstát Éireann) oli Yhdistyneestä kuningaskunnasta pääsiäiskapinassa 1916 itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka ensimmäinen Dáil perusti vuonna 1919. Se oli olemassa vain Irlannin itsenäisyyssodan 1919–1922 aikana Irlannin tasavaltalaisarmeijan ja Yhdistyneen kuningaskunnan joukkojen välillä.
Tausta ja julistus
Pääsiäiskapina huhtikuussa 1916 oli ratkaiseva käännekohta: kapinalliset julistivat Irlannin tasavallan, mutta kapina kukistettiin ja sen johtajat teloitettiin. Teloitukset ja brittivallan toimet lisäsivät sympatiaa itsenäisyysliikettä kohtaan. Vuoden 1918 yleisissä vaaleissa Sinn Féin sai suuren vaalivoiton, ja sen valitut edustajat perustivat tammikuussa 1919 ensimmäisen Dáilin, joka julisti Irlannin lailliseksi valtioksi ja itsenäiseksi tasavallaksi.
Itsenäisyyssota 1919–1921
Ensimmäisen Dáilin julistuksen jälkeen alkoi Irlannin itsenäisyyssota, jossa tasavaltalaisarmeija (IRA) käytti liikkuvaa vapaussodankaltaista taktiikkaa vastustaakseen Britannian hallintoa. Konflikti sisälsi salamurhia, väkivaltaisia yhteenottoja ja siviiliuhreja sekä molemminpuolisia kostotoimia. Brittiläiset joukkoja täydentävät yksiköt, kuten niin kutsutut "Black and Tans" ja "Auxiliaries", olivat mukana myöhemmin sodan eskaloitumisessa, mikä lisäsi kansainvälistä huomiota ja kotimaista painetta ratkaisulle.
Anglo-irlantilainen sopimus ja sen seuraukset
Useiden neuvottelujen ja aselevon jälkeen sopimus Britannian ja irlantilaisten välillä syntyi joulukuussa 1921. Sopimus hyväksyttiin ja saatettiin voimaan vuoden 1922 aikana. Sen myötä 32 kreivikunnasta 26 muodostivat Irlannin vapaavaltion, joka oli dominioon asemaisen yhteisön jäsen, ja kuusi kreivikuntaa jäivät Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlanniksi. Monille tasavaltalaisille sopimus oli valheellinen, koska se hyväksyi kuninkaallisen yhteyden ja maan jakamisen.
Sinn Féin ja monet tasavaltalaiset vastustivat sopimusta. Heidän mukaansa Irlannin tasavalta oli olemassa laillisesti riippumatta käytännön hallinnasta, joten Sinn Féinin vaaleilla valitut TD:t eivät ottaneet paikkojaan Irlannin vapaavaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenteissa. Sopimuksen hyväksyminen johti myös sisällissotaan Irlannissa (1922–1923), kun pro- ja anti-treaty-joukot kantoivat aseet toisiaan vastaan.
Perintö ja historiallinen merkitys
Irlannin tasavallan lyhyt aikakausi vaikutti ratkaisevasti Irlannin poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Se merkitsi kansallisen itsemääräämisoikeuden tavoittelun onnistumista siinä mielessä, että suurin osa saatiin hallinnollisesti eroon Britannian suorasta määräysvallasta. Toisaalta se jätti jälkeensä jakolinjan, joka synnytti Pohjois-Irlannin konfliktin ja pitkän perinnön, jonka ratkaiseminen kesti vuosikymmeniä.
Poliittisesti tapahtumat vahvistivat periaatteen, että aseellinen vastarinta yhdistettynä poliittiseen järjestäytymiseen voi johtaa merkittäviin valtiollisiin muutoksiin. Irlannin itsenäisyystaistelu vaikutti myös muihin itsenäistymispyrkimyksiin ympäri maailmaa ja oli osa 1900-luvun dekolonisaatiokehitystä. Sopimuksen ja sen jälkeisen sisällissodan synnyttämät jännitteet muovasivat Irlannin poliittisia instituutioita ja perinteitä – mukaan lukien abstentionismi ja vahva kunnallisvaltaisuus.
Myöhemmin vapaavaltio kehittyi itsenäiseksi valtioksi, ja kysymys Irlannin tasavallan laillisesta asemasta jatkui osana kansallista keskustelua. Lopullinen siirtymä täyteen tasavallan muotoon tapahtui vasta myöhemmin, kun Irlanti muodollisesti julistautui tasavallaksi vuonna 1949. Jakautumisen ja sovinnon kysymykset pysyivät keskeisinä politiikassa aina 1990-luvun rauhanprosessiin asti.
Keskustelun keskeisiä teemoja
- Laillinen vs. toteutunut valta: Irlannin tasavalta oli sekä todellinen poliittinen väite että symbolinen legitimiteetin lähde politisille liikkeille.
- Jakamisen vaikutukset: Pohjois-Irlannin synty jätti pitkäaikaisen seurannan, joka vaikutti kansalliseen identiteettiin ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin.
- Perinnön poliittinen käyttö: Pääsiäiskapinan ja Dáilin perintö on ollut keskeinen osa irlantilaista muistia, juhlapäiväkulttuuria ja kansallista historiankerrontaa.
Yhteenvetona Irlannin tasavallan ajanjakso 1916–1922 oli lyhyt mutta vaikutuksiltaan laaja: se käynnisti prosessin, joka johti Irlannin merkittävään itsenäistymiseen, mutta myös jätti arvet ja kysymyksiä, joiden ratkaiseminen kesti vuosikymmeniä.
Nimi
Englanniksi vallankumouksellinen valtio tunnettiin nimellä "Irlannin tasavalta". Irlannin kielellä käytettiin kahta eri nimeä:
- Poblacht na hÉireann
- "poblacht" oli uusi sana, jonka pääsiäisjulistuksen laatijat keksivät vuonna 1916.
- Saorstát Éireann
- Saorstát koostuu kahdesta irlantilaisesta sanasta saor ("vapaa") ja stát ("valtio"). Sen kirjaimellinen käännös oli "vapaa valtio". Itsenäisyysjulistuksessa ja muissa vuonna 1919 hyväksytyissä asiakirjoissa käytettiin nimitystä Saorstát Éireann.
Saorstát Éireann oli myös Irlannin vapaavaltion virallinen nimi.
Irlannin tasavallan hallitus
Lainsäätäjä
Tämä oli Dáil Éireann. Se koostui vuoden 1918 parlamenttivaaleissa valittujen irlantilaisten parlamentin jäsenten enemmistöstä. Kansallismieliset pitivät Dáilin vaaleina myös kahta muuta vaalia, jotka Irlannin lordiluutnantti, Dublinin linnassa sijainneen brittiläisen hallinnon päällikkö, kutsui koolle. Toisen Dáilin jäsenet valittiin vuoden 1921 vaaleissa Pohjois-Irlannin ja Etelä-Irlannin parlamentteihin; kolmas Dáil valittiin vuonna 1922 Etelä-Irlannin väliaikaiseksi parlamentiksi, kuten Englannin ja Irlannin välisessä sopimuksessa määrättiin.
Ensimmäisessä kokouksessaan Dáil hyväksyi Dáilin perustuslain. Se hyväksyi myös itsenäisyysjulistuksen.
Ministerit
Dáilin perustuslaki antoi toimeenpanovallan kabinetille, jota kutsuttiin "Aireachtiksi" tai "ministeriöksi". Aireachtin johtaja tunnettiin aluksi nimellä "Príomh Aire". Hän puolestaan nimitti ministerit. Tammikuussa 1919 voimaan tulleen perustuslain alkuperäisen version mukaan ministereitä piti olla neljä:
1. Valtiovarainministeri (Aire Airgid),
2. Sisäasiainministeri (Aire Gnóthaí Duthchais),
3. Ulkoasiainministeri (Aire Gnóthaí Coigcríoch)
4. Puolustusministeri (Aire Cosanta).
Huhtikuussa 1919 ministeriön kokoa kasvatettiin enintään yhdeksään ministeriin. Elokuussa 1921 ministeriö uudistettiin lopullisesti, kun siihen luotiin presidentin virka. Kuusi ministeriä olivat
1. Ulkoasiainministeri,
2. Sisäasiainministeri,
3. Puolustusministeriön valtiosihteeri,
4. Valtiovarainministeri,
5. Paikallishallinnon valtiosihteeri,
6. Valtiosihteeri, talousasiat
Useat aiemmat ministerit, erityisesti Constance Markiewicz, alennettiin alivaltiosihteerin tasolle. Kreivitär Markiewicz oli ensimmäinen nainen, joka valittiin Yhdistyneen kuningaskunnan alahuoneeseen. Hän ei koskaan ottanut paikkaa vastaan, vaan istui ensimmäisen Dáilin jäsenenä.
Aireacht kokoontui niin usein kuin salassapito ja turvallisuus sallivat.
Englannin ja Irlannin välinen sopimus
Englannin ja Irlannin välinen sopimus allekirjoitettiin 6. joulukuuta 1921. Sen jälkeen se oli vahvistettava kolme kertaa:
- Yhdistyneen kuningaskunnan toimesta hänen majesteettinsa hallituksen ja hänen majesteettinsa Irlannissa asuvien alamaisensa välisenä sopimuksena;
- Etelä-Irlannin alahuone, koska tämä itsehallintoparlamentti edusti hänen majesteettinsa alamaisia Irlannissa;
- Dáil Éireann hyväksyi sen, koska Irlannin tasavallan kannattajien mukaan se oli itsenäinen valtio ja sen parlamentti oli suvereeni;
Etelä-Irlannin alahuoneessa ja Dáil Éireannissa oli samat henkilöt, lukuun ottamatta neljää Britanniaa kannattavaa alahuoneen jäsentä.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Irlannin tasavalta?
V: Irlannin tasavalta oli pääsiäiskapinassa vuonna 1916 Yhdistyneestä kuningaskunnasta itsenäiseksi julistautunut valtio, jonka ensimmäinen Dáil perusti vuonna 1919.
K: Milloin Irlannin tasavalta oli olemassa?
V: Irlannin tasavalta oli olemassa vain Irlannin itsenäisyyssodan aikana vuosina 1919-1922.
K: Milloin Irlannin tasavalta lakkasi virallisesti olemasta?
V: Irlannin tasavalta lakkasi virallisesti olemasta vuonna 1922, kun sodan päättänyt Englannin ja Irlannin välinen sopimus ratifioitiin.
K: Mikä oli Englannin ja Irlannin välisen sopimuksen tulos?
V: Englannin ja Irlannin välisen sopimuksen tuloksena 26:sta maan 32:sta kreivikunnasta tuli Irlannin vapaavaltio ja kuusi muuta jäi Yhdistyneeseen kuningaskuntaan Pohjois-Irlanniksi.
K: Hyväksyikö Sinn Féin Englannin ja Irlannin sopimuksen?
V: Sinn Féin kieltäytyi hyväksymästä sopimusta ja sanoi, että Irlannin tasavalta oli olemassa, vaikkei se hallitsisikaan mitään aluetta.
K: Ottivatko Sinn Féinin vaaleilla valitut TD:t paikkansa Irlannin vapaavaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenteissa?
V: Ei, vaaleilla valitut Sinn Féinin TD:t eivät koskaan ottaneet paikkaa Irlannin vapaavaltion tai Yhdistyneen kuningaskunnan parlamenteissa.
K: Miksi Sinn Féin kieltäytyi hyväksymästä Englannin ja Irlannin välistä sopimusta?
V: Sinn Féin kieltäytyi hyväksymästä sopimusta, koska se katsoi, ettei se vahvistanut täysin Irlannin itsenäisyyttä ja että Irlannin tasavalta oli jo olemassa.
