John Locke - englantilainen filosofi, liberalismin isä ja empiristi

John Locke — englantilainen filosofi ja empiristi, liberalismin isä. Tutustu hänen yhteiskuntasopimusteoriaansa, vaikutukseensa valistukseen ja moderniin yksilökäsitykseen.

John Locke (lausutaan /ˈlɒk/; 29. elokuuta 1632 - 28. lokakuuta 1704), joka tunnetaan nimellä liberalismin isä, oli englantilainen filosofi ja lääkäri. Hänen yhteiskuntasopimusteoriaa koskevat kirjoituksensa vaikuttivat Voltaireen ja Rousseauhun, moniin skotlantilaisiin valistusajattelijoihin ja amerikkalaisiin vallankumouksellisiin. Hänen ajatuksensa mainitaan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa.

Elämä ja ura

Locke syntyi 29. elokuuta 1632 Wringtonissa, Somersetissä, puritaaniperheeseen. Hän opiskeli ensin Westminster Schoolissa ja sitten Christ Church -korkeakoulussa Oxfordin yliopistossa, missä hän sai lääketieteen ja filosofian opinnot. Opintojensa jälkeen Locke työskenteli sekä yliopistossa että lääkärinä. Hän tuli lähelle politiikan piirissä vaikuttanutta Anthony Ashley Cooperia (herttua Shaftesbury), jolle hän toimi lääkärinä ja sihteerinä. Tämä suhde vaikutti merkittävästi hänen poliittiseen ajatteluunsa ja uransa kulkuun.

Vuonna 1683 poliittisen epäluottamuksen ja vainon vuoksi Locke pakeni hetkeksi Alankomaihin, missä hän jatkoi kirjoitustyötään. Hän palasi Englantiin 1689 Glorious Revolutionin jälkeen ja vietti loppuelämänsä lähinnä kirjoittamalla filosofisia ja poliittisia teoksia sekä neuvoen nuoria aristokraatteja. Locke kuoli 28. lokakuuta 1704 Oatesin kartanossa Essexissä.

Keskeiset teokset

Locken tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa:

• An Essay Concerning Human Understanding (yleensä julkaistu 1690): teos, jossa Locke kehittää empirististä epistemologiaansa ja esittelee ajatuksen, että mieli on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa).
• Two Treatises of Government (ilm. 1689): poliittinen työ, jossa hän puolustaa luonnonoikeuksia, valtion legitimiteetin perustuvan yksilöiden suostumukseen ja oikeutta kapinaan tyranniaa vastaan.
• Letters Concerning Toleration (1690): kirjoituksia uskonnollisesta suvaitsevaisuudesta, joissa Locke esittää monia, mutta ei täysin rajattomia, argumentteja uskonnollisen vapauden puolesta.
• Some Thoughts Concerning Education (1693): neuvokirja kasvatuksesta ja koulutuksesta, jossa Locke korostaa järjen harjoittamisen ja hyvien tapojen merkitystä.

Filosofia ja keskeiset käsitteet

Locke on keskeinen hahmo empirismin historiassa. Hän katsoi, että kaikki tieto juontuu kokemuksesta: joko aistihavainnoista (sensation) tai mielen reflektiosta (reflection). Tästä seuraa hänen kuuluisa ajatus tabula rasasta — että ihminen syntyy ilman synnynnäisiä ideoita ja että käsityksemme maailmasta muodostuvat kokemuksen kautta.

Locke myös eritteli ominaisuuksia primaarisiin ja sekundaarisiin: primaariset ominaisuudet (kuten muoto, liiketila, laajuus) ovat itsessään esineissä, kun taas sekundaariset ominaisuudet (esim. väri, maku, ääni) syntyvät esineen ja havaitsijan välisestä suhteesta.

Hänen henkilöllisyyteen liittyvä teoriansa korostaa tietoisuuden ja muistojen jatkuvuutta: henkilö säilyy samana, kun tietoisuus jatkuu ja muisti yhdistää mennyt toiminta nykyiseen minäkokemukseen. Tämä eroittaa henkilöä biologisesta ihmisestä tai sielusta peräisin olevasta käsitteestä.

Politiikka ja vaikutus

Locken poliittinen ajattelu painottaa yksilön luonnollisia oikeuksia — elämään, vapauteen ja omaisuuteen — sekä poliittisen vallan legitimiteetin perustuvan kansan suostumukseen. Hän puolustaa hallinnon rajoittamista, vallan erottelua (lainsäädäntö vs. toimeenpaneva valta) ja kansalaisten oikeutta kumouttaa hallinto, joka rikkoo luonnollisia oikeuksia.

Nämä ajatukset muovasivat merkittävästi valistuksen poliittista keskustelua Euroopassa ja Atlantin toisella puolella. Locke on yksi tärkeimmistä ajattelijoista, joihin Yhdysvaltain perustajat ja muut liberaalit teoriat viittaavat.

Uskonto, suvaitsevaisuus ja kasvatus

Locke kannatti laajaa uskonnollista suvaitsevaisuutta ja uskoi, ettei valtio saa pakottaa uskontoa sydämen vakaumukseen. Hänen suvaitsevaisuuden periaatteensa kuitenkin sisälsivät poikkeuksia: hän ei halunnut laajaa poliittista oikeuksien takaamaa lojaaliutta katolisille tai ateisteille tietyissä historiallisissa ja poliittisissa oloissa, mikä heijastaa oman aikansa pelkoja ja rajoituksia.

Kasvatuksen alalla Locke korosti järjen harjoittamista, hyviä tapoja ja käytännön kasvatusta enemmän kuin pelkkää klassista kirjallisuutta. Hänen neuvonsa vaikuttivat myöhempiin käsityksiin koulutuksesta ja lasten kasvatuksesta.

Perintö

Locken teokset vaikuttivat laajasti niin filosofiaan, poliittiseen teoriaan kuin käytännön politiikkaankin. Häntä pidetään modernin liberalismin perustajana ja yhtenä merkittävimmistä empirismin edustajista. Hänen ajatuksensa ihmisoikeuksista, valtion rajallisesta vallasta ja oppimisen kokemuksellisuudesta ovat yhä osa nykyisiä keskusteluja etiikasta, politiikasta ja kasvatuksesta.

Locken tuotannon ja vaikutuksen laajuus näkyy hänen vaikutuksessaan valistusajattelijoihin, oikeusfilosofiaan ja modernien demokratioiden periaatteisiin.

Elämäkerta

Locken isä, jonka nimi oli myös John Locke, oli maalaisjuristi. Hän oli palvellut kapteenina Englannin sisällissodan alkupuolella. Hänen äitinsä Agnes Keene oli tannerin tytär, ja häntä pidettiin hyvin kauniina. Sekä äiti että isä olivat puritaaneja. Locke syntyi 29. elokuuta 1632 Wringtonissa, Somersetissa, noin 12 mailin päässä Bristolista sijaitsevan kirkon vieressä sijaitsevassa mökissä. Hänet kastettiin syntyessään. Sen jälkeen hänen perheensä muutti pian Pensfordiin.

Vuonna 1647 Locke lähetettiin Westminsterin kouluun Lontoossa. Tänä aikana häntä tuki parlamentin jäsen Alexander Popham. Siellä suoritettuaan opintonsa hän siirtyi Christ Churchiin. Vaikka Locke oli hyvä oppilas, hän ei pitänyt siellä vietetyn ajan aikataulusta. Hän ei pitänyt yliopistossa opetettavista klassisista oppiaineista ja halusi oppia enemmän modernista filosofiasta. Ystävänsä Richard Lowerin kautta, jonka hän oli tavannut koulussa, Locke oppi lääketieteestä.

Locke suoritti kandidaatin tutkinnon vuonna 1656 ja maisterin tutkinnon vuonna 1658. Vuonna 1666 hän tapasi lordi Anthony Ashley Cooperin, joka oli tullut Oxfordiin hakemaan hoitoa maksasairauteensa. Cooper oli vaikuttunut Lockesta ja pyysi häntä mukaan.

Locke oli etsinyt töitä ja muutti vuonna 1667 Shaftesburyn kotiin Exeter Houseen Lontoossa toimiakseen lordi Ashleyn henkilökohtaisena lääkärinä. Lontoossa Locke jatkoi lääketieteen opintojaan.

Locken lääketieteellinen tietämys joutui koetukselle, kun Shaftesburyn maksasairaus paheni, kunnes Shaftesbury oli kuolemaisillaan. Locke käytti useiden lääkäreiden neuvoja ja suostutteli Shaftesburyn leikkaukseen. Shaftesbury selvisi leikkauksesta hengissä ja kiitti Lockea hänen henkensä pelastamisesta.

Whig-liikkeen jäsenenä Shaftesbury vaikutti suuresti Locken poliittisiin ajatuksiin. Kun Shaftesbury alkoi kuitenkin menettää suosiotaan vuonna 1675, Locke päätti matkustaa Ranskan halki. Hän palasi Englantiin vuonna 1679. Tänä aikana Locke kirjoitti Shaftesburyn vaatimuksesta Two Treatises of Government -teoksen. Vaikka aikoinaan luultiin, että Locke kirjoitti Treatisesin puolustaakseen vuoden 1688 kunniakasta vallankumousta, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että teos oli sävelletty jo ennen sen alkamista.

Locke kuitenkin pakeni Alankomaihin vuonna 1683. Tämä johtui siitä, että ihmiset alkoivat epäillä, että hän oli mukana Rye House -salaliitossa, jonka tarkoituksena oli salamurhata Englannin kuningas Kaarle II. Alankomaissa Lockella oli aikaa palata kirjoittamisen pariin, ja hän käytti paljon aikaa esseen uudelleenkäsittelyyn. Locke palasi kotiin vasta kunniakkaan vallankumouksen jälkeen. Locke tuli Vilhelm Oranialaisen vaimon kanssa takaisin Englantiin vuonna 1688.

Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui Locken luokseen Mashamien maalaistalolle Essexiin. Vaikka Locken terveydentila oli siellä vaihteleva astmakohtausten vuoksi, hänestä tuli kuitenkin whigien älyllinen sankari. Tänä aikana hän keskusteli muun muassa John Drydenin ja Isaac Newtonin kanssa.

Hän kuoli 28. lokakuuta 1704, ja hänet on haudattu High Laverin kylän kirkkomaalle Harlow'n itäpuolella Essexissä, jossa hän oli asunut Sir Francis Mashamin taloudessa vuodesta 1691. Locke ei koskaan mennyt naimisiin eikä saanut lapsia.

Locken elinaikana tapahtui muun muassa Englannin restauraatio, Lontoon suuri rutto ja Lontoon suuri tulipalo. Hän ei aivan nähnyt Acts of Unionia 1707, vaikka Englannin ja Skotlannin valtaistuimet olivat henkilökohtaisessa liitossa hänen elinaikanaan. Perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia olivat Locken aikana lapsenkengissään.

John Locke

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka on John Locke?

K: Mistä Locke kirjoitti?

K: Mikä oli Locken ajatusten vaikutus?

K: Mikä on Locken teoria tiedosta?

K: Mikä on Locken panos Amerikan historiaan?

K: Mikä on Locken yhteiskuntasopimusta koskevan teorian merkitys?

K: Miten Locken ajatukset erosivat muista aikansa filosofeista?

Hae kirjaimella