Pastori John Rosbrugh (n. 1714–1777; myös Rosborough ja Rosburgh) oli koulutukseltaan pappismies, joka oli valmistunut New Jerseyn yliopistosta (nykyisin Princetonin yliopisto). Hänet vihittiin presbyteeriseksi papiksi, ja hän toimi 1700‑luvun puolivälissä seurakuntamiestensä hengellisenä johtajana. Rosbrugh tunnettiin aikakauden lähteissä muistakin kuin vain kirkollisista velvollisuuksistaan: itsenäisyystaistelun alettua hän osallistui myös paikalliseen sotilasorganisointiin.

Vuonna 1776 Rosbrugh järjesti ja komensi kolmannen Northamptonin piirikunnan miliisiyksikön (Pennsylvania) ja myöhemmin otti vastaan tehtävän toimia sotilaskappalaisena. Sotilaspiirien ja seurakuntien rajat saattoivat tuolloin lomittua: pappien odotettiin kantavan huolta sekä hengellisistä että yhteisön käytännön asioista, ja Rosbrughilla oli halu tukea sotaponnisteluja henkilökohtaisesti ja hengellisesti.

Rosbrugh kaatui Assunpink Creekin taistelussa 2. tammikuuta 1777, tapahtumassa, joka tunnetaan myös Trentonin toisena taisteluna. Taistelu oli osa George Washingtonin joulukuun 1776–tammikuun 1777 sotaretkeä, joka huipentui Trentonin ja Princetonia koskeviin yhteenottoihin. Rosbrughin kuolema merkitsi paitsi yksittäisen papin kohtaloa myös esimerkkiä siitä, miten yhteisön hengellinen johto kytkeytyi suoraan itsenäisyystaistelun tapahtumiin.

Historiallisissa selonteoissa Rosbrugh mainitaan usein ensimmäisenä yhdysvaltalaisena kappalaisena, joka kaatui taisteluissa. Hänen kuolemansa muistetaan paikallisissa kirkko‑ ja sotahistoriallisissa kirjoituksissa, ja se kuvastaa osaltaan sodan arvaamattomuutta ja hengellisen työn ja asepalveluksen lomittumista vapaustaistelun oloissa. Tarkat tiedot hänen varhaisesta elämästään ja syntymäpaikastaan ovat niukat, mistä syystä syntymävuosi annetaan arviolukuna (n. 1714).

Rosbrughin perintö elää niin seurakuntien muistelmissa kuin paikallishistoriankin kertomuksissa: hänestä kerrotaan esimerkkinä pappina, joka astui vastuuseen myös kansansa vaikeina aikoina. Hänen tarinansa auttaa ymmärtämään 1700‑luvun lopun yhteiskunnallista tilanteen monimutkaisuutta, jossa uskonnollinen kutsumus ja poliittinen sitoutuminen usein kohtasivat.