Juudeoarabia: juutalaisten arabian murteet, historia ja kirjoitusjärjestelmä

Juudeoarabia – juutalaisten arabian murteet, niiden historia, hepreaan mukautettu kirjoitusjärjestelmä sekä murteiden kohtalo ja kulttuurinen merkitys.

Judeoarabian kielet ovat kokoelma arabian kielen murteita, joita arabian kielisissä maissa asuvat tai aiemmin asuneet juutalaiset puhuvat. Aivan kuten muussakin arabimaailmassa, myös arabiankielisillä juutalaisilla oli eri murteita eri alueilla, joilla he asuivat. Useimmat juutalaisarabian murteet kirjoitettiin heprean aakkosten muunnelluilla muodoilla, joihin usein lisättiin arabian aakkosten konsonanttipisteitä sellaisten äänteiden sisällyttämiseksi, joita ei ollut heprean aakkosissa.

Vuoden 1948 arabien ja Israelin välisen sodan kostoksi arabimaiden juutalaiset joutuivat yhä sietämättömämmän syrjinnän ja väkivallan kohteeksi, minkä vuoksi lähes kaikki heistä pakenivat joukoittain Israeliin. Heidän arabian murteensa eivät menestyneet Israelissa, ja useimmat niistä kuolivat sukupuuttoon, ja niiden tilalle tuli moderni heprean kieli.

Keskiajalla juutalaiset islamilaisessa diasporassa puhuivat arabian murretta, jota he kirjoittivat lievästi mukautetulla hepreankielisellä kirjoitusasulla (sen sijaan, että olisivat käyttäneet arabialaista kirjoitusasua).

Tätä ilmiötä kutsutaan juutalais-arabiksi, ja sitä voidaan verrata sekä ladinoon (juutalais-espanja) että jiddishiin (juutalais-saksa).

Jotkin keskiajan juutalaisuuden tärkeimmistä kirjoista on alun perin kirjoitettu juutalais-arabian kielellä, samoin kuin tietyt halakhiteokset ja raamatunkommentit. Vasta myöhemmin ne käännettiin keskiaikaiselle tieteelliselle heprealle, jotta Euroopan ashkenasijuutalaiset voisivat lukea niitä. Näihin kuuluvat mm:

• Saadia Gaon: hänen teoksensa, kuten raamatuntulkinnat ja Emunoth ve-Deoth (Kitāb al-Amanāt wa al-Iʿtiqādāt), on alun perin kirjoitettu arabian kielellä hepreankirjoituksella.
• Maimonides (Rambam): monet hänen filosofisista ja tieteellisistä kirjoituksistaan — erityisesti The Guide for the Perplexed (Dalālat al-Ḥāʾirīn) — on julkaistu arabian kielellä heprealaisin kirjaimin; myös kirjeet ja osa lääketieteellisestä tuotannosta ovat juudeoarabiaa.
• Cairo Geniza -aineisto: genizasta löydetty kirjallinen materiaali sisältää runsaasti juudeoarabialaisia tekstejä, kuten kirjeitä, kaupankäyntidokumentteja, rukouksia ja kommentaareja, jotka ovat olleet korvaamaton lähde kielen ja yhteisön tutkimukselle.

Murteet ja maantieteellinen levinneisyys

Judeoarabian muodot vaihtelivat laajasti alueittain: tunnettuja ryhmiä ovat muun muassa jemeni, irakilaiset, egyptiläiset, maghrebin (Marokko, Algeria, Tunisia, Libya) sekä Levantin juutalais-arabian murteet. Jokaisella yhteisöllä oli omat erikoispiirteensä, jotka heijastivat sekä paikallista arabian murretta että juutalaista liturgista ja kulttuurista perintöä.

Kirjoitusjärjestelmä ja käytännöt

Juudeoarabia kirjoitettiin useimmiten heprean aakkosin, mutta kirjaimia mukailtiin tarpeen mukaan: esimerkiksi lisättiin pisteitä tai diakriittisia merkkejä erottamaan arabian konsonantteja, joita hepreassa ei ole (kuten ʿayn, ghayn, qāf tms.). Vokaalit saatettiin merkitä heprean niqqudilla tai muilla konventioilla, mutta käytännöt vaihtelivat kirjoittajan ja yhteisön mukaan. Tällainen kirjoitustapa mahdollisti arabian kielen puhuvien juutalaisten omaleimaisen kirjallisuuden ja arkistoinnin sen mukaan, mitä yleisö ymmärsi.

Kielentieteellisiä ja kulttuurisia piirteitä

• Leipä ja lainasanasto: sanasto sisältää runsaasti heprean ja aramean lainasanoja uskonnollisesta ja yhteisöllisestä kielestä sekä alueellisia arabialaisia piirteitä.
• Äännejärjestelmä: juutalaisilla arabiankielisillä murteilla saattoi olla ominainen ääntämys, esimerkiksi tietyt arabian äänteet säilyivät tai muuntuivat eri tavoin kuin muslimiväestöllä samalla alueella.
• Funktionaalisuus: juudeoarabia toimi sekä arkipäivän viestintäkielenä että kirjallisuuden ja kommentaarien kirjakielenä keskiajalla.

Historia 1900-luvulta nykypäivään

1900-luvun puolivälin poliittiset tapahtumat ja juutalaisten massamuutot läntisistä ja pohjoisista arabimaista Israeliin johtivat siihen, että monet juudeoarabian murteet katosivat tai jäivät ainoastaan vanhempien sukupolvien puhumaksi. Israelissa uuteen ympäristöön siirryttäessä yhteisöt omaksuivat nopeasti modernin heprean, ja juudeoarabian käyttö väheni kotitalouksissa ja julkisessa elämässä. Joillakin alueilla, esim. Jemeniin jääneillä tai diaspora-yhteisöissä, kieltä puhuttiin pidempään.

Säilytys, tutkimus ja elvytys

Nykyään juudeoarabia on tärkeä tutkimuskohde kielitieteessä, juutalaisuuden historiassa ja kulttuurisissa tutkimuksissa. Merkittäviä lähteitä ovat mm. Cairo Geniza -kokoelma ja eri yliopistojen arkistot, joissa on käsikirjoituksia, kirjeitä ja äänitteitä. Useat tutkijat ovat julkaisseet sanakirjoja, kielikuvauksia ja tekstieditioita. Joissakin yhteisöissä tehdään myös tallennus- ja elvytyshankkeita, joissa kerätään muistitietoa, lauluja ja arkistomateriaalia.

Miksi juudeoarabia on merkityksellinen

Juudeoarabia tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan arabian- ja juutalaisuuden yhteiseen historiaan: se osoittaa, miten kieltä käytettiin uskonnollisen tekstiperinteen, filosofian ja arjen tarpeisiin samalla kun se heijastaa yhteisöjen liikkuvuutta ja vuorovaikutusta ympäröivän kulttuurin kanssa. Vaikka monet murteet ovat himmentyneet, niiden perintö elää edelleen teksteissä, käsikirjoituksissa, lauluissa ja vaikutuksissa moderniin kulttuuriin.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä ovat juutalais-arabialaiset kielet?

K: Miten juutalais-arabialaiset murteet kirjoitettiin?

K: Miksi juutalaiset pakenivat arabimaista vuoden 1948 jälkeen?

K: Mikä korvasi juutalaisarabian kielen, kun juutalaiset pakenivat arabimaista?

K: Milloin juutalaiset alkoivat puhua arabian murretta?

K: Mikä on samanlaista kuin juutalaisarabia?

K: Mitkä tärkeät kirjat on alun perin kirjoitettu juutalaisarabiksi?

Hae kirjaimella