Arabian aakkoset
Arabian aakkoset ovat abjad, jota käytetään useiden Lähi-idän kielten, kuten arabian, persian, pashtun ja urdun, kirjoittamiseen. Kirjaimisto on maailman kolmanneksi käytetyin kirjaimisto latinan ja kiinan kirjaimiston jälkeen.
Yleiskatsaus
Käsikirjoitus kirjoitetaan oikealta vasemmalle. Kun sillä kirjoitetaan arabian kieltä, siinä on 28 eri merkkiä. Yleensä abjadiin kirjoitetaan vain konsonantit. Vokaalit jätetään useimmiten pois. Arabian kirjoitusasu on kursiivikirjoitus. Tämä tarkoittaa, että sanan kirjaimet liitetään yhteen sekä käsin kirjoitettuna että painettuna. Kullakin kirjaimella voi olla jopa neljä eri muotoa. Se, mitä muotoa käytetään, riippuu sitä edeltävistä ja seuraavista kirjaimista. Isoilla ja pienillä kirjaimilla ei ole erilaista muotoa.
Arabian kirjoitusasusta on olemassa kaksi nykyaikaista perusvaihtoehtoa. Toista kutsutaan nimellä Naskh, ja sitä käytetään yleisesti painamisessa. Arkielämässä yleisintä kirjoitusasua kutsutaan kufiksi, joka on peräisin Irakissa sijaitsevan Kufan kaupungin mukaan, jossa se kehitettiin. Kummastakin kirjoitusasusta on olemassa useita muunnelmia.
Numerot
Aakkosia voidaan käyttää myös numeroiden kirjoittamiseen, mikä oli yleistä keskiajalla. Nykyään niitä käytetään vähemmän, ja ne korvataan yleensä latinalaisilla aakkosilla (arabialaisilla numeroilla).
Kun aakkosia käytetään numeroiden kirjoittamiseen, ʼalif on 1, ب bāʼ on 2, ج ǧīm on 3 ja niin edelleen, kunnes ي yāʼ = 10, ك kāf = 20, ل lām = 30, ..., ر rāʼ = 200, ..., غ ġayn = 1000. Tätä käytetään joskus tuottamaan kronogrammeja, joissa tietyt kirjaimet, jotka tulkitaan numeroiksi, edustavat tiettyä päivämäärää, kun ne järjestetään uudelleen.
Lajittelujärjestys
Sanakirjoja varten kirjaimet on asetettava ennalta määrättyyn järjestykseen, jota kutsutaan yleensä lajittelujärjestykseksi tai aakkosjärjestykseksi. Arabian kirjoitusasussa on kaksi lajittelujärjestystä: Toinen, abjid, juontaa juurensa kirjainten sijainnista foinikialaisissa aakkosissa. Toinen, hijā, lajittelee kirjaimet muodon samankaltaisuuden perusteella.
Historia
Kun islam levisi Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan, arabian kieli levisi sen mukana. Islam vaatii seuraajiltaan arabian kielen oppimista, koska sen mukaan Gabriel (Jibril) puhui Muhammedille Allahin sanat arabiaksi. Kieltä käytetään muslimien rituaaleissa, kuten rukouksessa ja Koraanin säkeiden lausumisessa. Kun arabian kieli levisi, myös Koraanin kirjoitus levisi. Se korvasi Pahlavi-kirjoitusjärjestelmän, kun islam valloitti Persian.
Toinen aakkosista, uiguurien aakkoset, perustui arabialaisten kirjainten muotoihin. Uiguurien aakkosissa on kuitenkin aina vokaalikirjaimia, toisin kuin arabian aakkosissa.
Osmanien valtakunnan hajottua ensimmäisen maailmansodan aikana arabian kielen ja aakkosten käyttö väheni muslimimaailmassa. Turkki- ja muut Neuvostoliiton hallitsemat muslimienemmistöiset valtiot eivät suosineet arabialaista kirjoitusasua. Vuonna 1928 Turkissa säädettiin laki, joka kielsi arabiankielisten aakkosten käytön turkin kielen kirjoittamisessa, ja turkkia kirjoitetaan nykyään latinalaisilla aakkosilla.
Samoihin aikoihin Neuvostoliitto loi latinalaiset aakkoset miehittämiään Keski-Aasian valtioita varten: Azerbaidžan, Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Kirgisia ja Tadžikistan. Päätös korvata arabialaiset aakkoset pyrittiin poistamaan uskonnollinen vaikutus Keski-Aasiassa ja modernisoimaan aluetta. Neuvostoliiton johtajat, Vladimir Lenin mukaan lukien, uskoivat jonkin aikaa, että latinalaiset aakkoset olivat "maailman aakkoset", koska se oli useimpien kehittyneiden maiden kirjoitusjärjestelmä. Sitten Neuvostoliitto kuitenkin vaati Keski-Aasian valtioita kirjoittamaan vain kyrillisellä kirjaimistolla. Tällä pyrittiin vaikuttamaan paikallisiin kulttuureihin ja kieliin, jotta niistä tulisi enemmän Venäjän kaltaisia.
Vaikka Neuvostoliitto hajosi, yksikään Keski-Aasian valtio ei palannut käyttämään arabialaisia aakkosia. Ne joko käyttivät edelleen kyrillistä kirjaimistoa, kuten Kazakstan ja Kirgisia, tai ottivat käyttöön uudet latinalaiset aakkoset, kuten Azerbaidžan. Ainoastaan Tadžikistan harkitsee paluuta arabialaisten aakkosten käyttöön. Tadžikistan oli aikoinaan persian murre.
Kaakkois-Aasiassa Malesiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Brunein tasavallassa on otettu käyttöön malaijin kielessä latinalaiset aakkoset, joita kutsutaan malaijiksi nimellä Rumi. Brittiläiset ja hollantilaiset siirtomaaisännät ottivat käyttöön latinalaiset aakkoset. Malesiassa käytetään edelleen arabialaisia aakkosia (malaijiksi Jawi), mutta paljon vähemmän kuin Rumia. Brunei on ainoa Kaakkois-Aasian maa, jossa sekä latinalaiset että arabialaiset aakkoset ovat virallisia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on arabialainen aakkosto?
V: Arabia-aakkoset ovat kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään useiden Lähi-idän kielten, kuten arabian, persian, pashtun ja urdun, kirjoittamiseen.
K: Mitkä kielet käyttävät arabialaisia aakkosia?
V: Arabian aakkosia käytetään useiden Lähi-idän kielten, kuten arabian, persian, pashtun ja urdun, kirjoittamiseen.
K: Kuinka laajalti arabialaisia kirjaimia käytetään maailmassa?
V: Arabian kirjaimisto on maailman kolmanneksi käytetyin kirjoitusjärjestelmä.
Kysymys: Mitkä ovat kaksi maailmassa yleisimmin käytettyä kirjoitusasua?
V: Maailman kaksi yleisimmin käytettyä kirjoitusjärjestelmää ovat latina- ja kiinankielinen kirjoitusjärjestelmä.
K: Käytetäänkö arabian kirjoitusasua vain arabian kielen kirjoittamiseen?
V: Ei, arabian kirjoitusasua käytetään useiden Lähi-idän kielten, kuten arabian, persian, pashtun ja urdun, kirjoittamiseen.
K: Mikä arabian aakkosissa on ainutlaatuista?
V: Arabian aakkoset ovat abjad (kirjoitusjärjestelmä, joka ei sisällä vokaaleja), mikä on ainutlaatuista, sillä useimmat kirjoitusjärjestelmät sisältävät vokaaleja.
K: Kuinka tärkeitä arabialaiset aakkoset ovat maailmassa?
V: Arabia-aakkoset ovat tärkeä kirjoitusjärjestelmä erityisesti Lähi-idässä, jossa niitä käytetään laajalti. Sitä käytetään myös islamilaisissa uskonnollisissa teksteissä ja kalligrafiassa.
