Arawakit: Karibian alkuperäiskansa, historia ja kielenperintö
Arawakit — Karibian alkuperäiskansan traaginen historia, kulttuuri ja kielenperintö. Tutustu sukupuuttoon, jäljellä oleviin puhujiiin ja perintöön.
Arawakit olivat alkuperäiskansaryhmä, joka asui laajasti Karibialla ja Etelä‑Amerikan pohjoisosassa, erityisesti Guayan niemimaalla, Venezuelassa, Kolumbiassa ja Karibian suurilla saarilla. Arawak‑nimitystä käytetään kahdessa merkityksessä: se viittaa sekä tiettyihin etnisiin ryhmiin (esim. Lokono, usein itse kutsuvat itseään arawakeiksi) että laajempaan arawakialaiseen kieliryhmään, jonka puhujat levisivät laajalle alueelle. Etelä‑Amerikan eurooppalaisen kolonisaation ja siihen liittyneiden sairauksien, pakkotyön ja väkivallan seurauksena monet Karibian alkuperäiskansat hävisivät nopeasti tai assimiloituivat 1500–1600‑luvuilla. Nykyään on jäljellä vain vähän ihmisiä, jotka kutsuvat itseään arawakiksi, mutta Arawakan kieliperintö näkyy laajasti. Nykyään puhujia on jäljellä noin 2000, joista 1500 Guyanassa ja 700 Surinamissa.
Historia
Karibian saarilla asui ennen eurooppalaisten saapumista suuria taíno‑ ja muita arawakilaisia yhteisöjä. Eurooppalaisten ensimmäiset yhteydet 1400–1500‑luvulla johtivat dramaattiseen väestönlaskuun. Esimerkiksi Hispaniolan (nykyinen Haiti ja Dominikaaninen tasavalta) alkuperäisväestöä koskevat arvioinnit vaihtelevat, mutta lähteissä mainitaan, että vuonna 1515 siellä oli arviolta noin 50 000 intiaanien liittolaista, vaikka alkuperäiset arviot olivat olleet jopa 250 000. Myöhemmin 1500‑luvun puoliväliin mennessä määrät putosivat jyrkästi — mainittuja lukuja ovat esimerkiksi noin 500 vuonna 1550 ja käytännössä nolla vuonna 1650. Tällainen nopea romahdus johtui pääosin eurooppalaisten välittämistä taudeista (esim. isorokko, influenssa), mutta myös pakkotyöstä, väkivallasta ja kulttuurisesta sulautumisesta.
Kulttuuri ja elinkeino
Arawakit olivat yleensä maatalousyhteisöjä ja harjoittivat viljelyä (erityisesti maniokki/yucca, maissi, banaani), kalastusta ja metsästystä. He rakensivat suuria yhteisöllisiä asumuksia, tunnettuja käsitöistä ja veneenrakennustaidosta — kanootit ja verkot olivat tärkeitä elinkeinon välineitä. Arawak‑kulttuureista peräisin olevia perinteitä ja esineitä (esimerkiksi hamakat, koreilu ja eräät savityöt) on säilynyt katsottavissa sekä arkeologisissa jäännöksissä että siirtomaa‑aikaisissa kertomuksissa.
Suurimmat uhkat ja syyt väestön hupenemiseen:
- Eurooppalaisten tuomat tartuntataudit, joihin paikallisilla ei ollut vastustuskykyä.
- Pakkotyö ja orjuus plantaaseilla sekä siirtomaavallan riistävät käytännöt.
- Suorat väkivaltaisuudet, siirrot ja sota.
- Kulttuurinen assimilaatioprosessi ja sekoittuminen eurooppalaisten ja afrikkalaisten väestöjen kanssa.
Kielet ja nykypäivä
Arawak‑kielten suku (Arawakan) on yksi Etelä‑Amerikan laajimmista kieliperheistä: siihen kuuluu lukuisia eri kieliä ja murteita, jotka levisivät Amazonin alueelta Karibian saarille asti. Joitakin arawakialaisia kieliä on säilynyt tähän päivään asti; toiset ovat vain historiallista tietoa. Arawakan kielten vaikutus näkyy myös eurooppalaisten kielien lainasanoissa, joista tunnetuimpia ovat esimerkiksi sanan "hamaca" (hammas) tai "canoa" (kanootti) ja "huracán" (hurrikaani) alkuperät.
Vaikka alkuperäisten Karibian arawakiyhteisöjen määrä väheni rajusti kolonisaation jälkeen, joillakin alueilla syntyi myös uusia yhteisöjä ja kulttuurien sekoittumista. Esimerkiksi Garifuna‑kansa on syntynyt afrikkalaisten ja Karibian alkuperäisasukkaiden yhdistymisestä, ja heidän kielessään on arawakilaisia elementtejä. Toisaalta tietyt mantereella elävät arawakialaiset kansat, kuten eri Lokono‑ryhmät ja muut Guayan alueen heimot, ovat säilyttäneet perinteitä ja osittain myös kielenkäyttöä.
Tietoa arawakeista saadaan sekä historiallisista lähteistä (eurooppalaisten kontakteista kirjoitetuista kertomuksista) että arkeologisista tutkimuksista ja nykyisistä etnografisista tutkimuksista. Monet perinteet, paikannimet ja geneettiset jäämät osoittavat, että vaikka fyysinen läsnäolo monilla saarilla suurelta osin katosi, arawakialaista perintöä säilyy edelleen sekä Karibian että Pohjois‑Etelä‑Amerikan kulttuureissa.
Lisätietoja ja paikallisia yhteisöjä koskevia tarkempia tutkimuksia kannattaa etsiä alan etnografisista ja kielitieteellisistä lähteistä sekä alueellisista arkistoista.

Ryhmä arawak-kansaa, jossa näkyy heidän tavanomainen pukeutumisensa. Kuva otettu Panamaribossa (Suriname) vuosina 1880-1900.

Dokumentoidut arawak-kielet: Pohjoiset arawak-kielet ovat vaaleansinisiä, lounaiset arawak-kielet ovat tummempia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Keitä olivat arawakit?
V: Arawakit olivat kansanryhmä, joka asui Etelä-Amerikan pohjoisosassa ja Karibialla.
K: Mitä arawak-kansalle tapahtui?
V: Etelä-Amerikan kolonisoinnin jälkeen arawak-kansa kuoli sukupuuttoon noin sadasta puoleentoista vuosisataan.
K: Onko arawak-kansaa enää jäljellä nykyään?
V: Nykyään on jäljellä vain hyvin vähän ihmisiä, jotka kutsuvat itseään arawakiksi.
K: Mitä ovat arawakkien kielet?
V: Arawakinkielet ovat kieliryhmä, joka osoittaa, millainen vaikutusvalta arawakkikansalla on todennäköisesti ollut.
K: Kuinka monta arawakinkielten puhujaa on jäljellä nykyään?
V: Nykyään on jäljellä noin 2000 puhujaa, joista 1500 Guyanassa ja 700 Surinamissa.
Kysymys: Kuinka monta intiaanien liittolaista oli Haitilla vuonna 1515?
V: Vuonna 1515 Haitilla oli noin 50 000 (espanjalaisten) intiaanien liittolaista, kun alkuperäinen arvio oli 250 000.
K: Kuinka monta arawak-kansaa oli jäljellä Haitissa vuonna 1650?
V: Vuonna 1650 heitä ei ollut enää yhtään.
Etsiä