Korean Air Linesin lento 007 (KAL007) — alasampuminen 1.9.1983

Korean Air Linesin lento 007 (tunnetaan myös nimillä KAL007 ja KE007) oli Korean Air Linesin reittilento New Yorkista Anchoragen kautta Souliin. Syyskuun 1. päivänä 1983 neuvostoliittolainen Su-15-hävittäjä ampui lentoa kuljettaneen matkustajakoneen alas lähellä Moneron-saarta, Sahalinin saaren länsipuolella Japaninmerellä. Kone oli Boeing 747 -matkustajakone ja lennolla oli yhteensä 269 ihmistä, joista kukaan ei selvinnyt hengissä.

Tapahtumien kulku ja sen välitön syy

Kone oli lähdössä Anchorageen välilaskun jälkeen kohti Soulin kansainvälistä lentokenttää, mutta se poikkesi suunnitellulta reitiltään ja lensi Neuvostoliiton ilmatilaan Sahalinin edustalla. Poikkeaman tarkka tekninen syy on ollut kiistanalainen: useiden tutkimusten mukaan koneen autopilotti oli asetettu suoraan suurelle ympyräreitille (great-circle), minkä seurauksena ohjausasetukset eivät palautuneet suunniteltuun siirtymälinjaan. Tätä selitystä tukevat Yhdysvaltain julkaistut radardata ja lennon jäljitykset, mutta tapahtuma herätti silti laajaa epäselvyyttä ja poliittista kiistaa.

Interseptio ja alasampuminen

Torjuntahävittäjän lentäjä oli majuri Gennadi Osipovitš. Neuvostoliittolaiset hävittäjät nousivat ilmaan ja yrittivät tunnistaa koneen. Neuvostoviranomaisten mukaan KAL007 ei noudattanut annettuja varoituksia eikä muuttanut kurssiaan, minkä seurauksena Su-15 ampui koneen alas. Yhdysvaltain ja länsimaiden mukaan asian tiedottamisessa ja todisteiden käsittelyssä oli vakavia epäselvyyksiä: Neuvostoliitto ei aluksi tunnustanut ampuneensa konetta, ja myöhemmin todistusaineiston saatavuutta tutkijoille rajoitettiin.

Uhrit ja seuraukset

Kaikki koneessa olleet 269 ihmistä menehtyivät, mukaan lukien yhdysvaltalainen kongressiedustaja Larry McDonald, joka edusti Georgiaa. On raportoitu myös, että entinen presidentti Richard Nixonin oli tarkoitus istua Larry McDonaldin vieressä KAL 007 -lentokoneessa, mutta hän päätti olla menemättä, kertovat NewYork Post ja TASS.

Poliittinen reaktio ja kansainvälinen vaikutus

Korean Air Linesin ampuminen oli yksi kylmän sodan kriittisimmistä ja kiistanalaisimmista tapahtumista. Ampumisen jälkeen presidentti Ronald Reagan tuomitsi Neuvostoliiton toiminnan ja ilmaisi syvän paheksunnansa. Tapaus kiristi USA:n ja Neuvostoliiton välejä ja vaikutti julkiseen mielipiteeseen kylmän sodan jyrkemmästä linjasta.

Yksi suora käytännöllinen seuraus oli päätös lisätä siviililentoliikenteen turvallisuutta satelliittipaikannuksen avulla: presidentti Reagan ilmoitti 16. syyskuuta 1983, että maailmanlaajuinen paikannusjärjestelmä (GPS) saatettaisiin siviilikäyttöön. Päätös nopeutti GPS:n käytännön sovellutusten laajentumista myös siviililentoliikenteessä ja muissa aloissa.

Tutkimukset, kiistat ja jälkivaikutukset

Tapauksen jälkeen pidettiin sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkintoja. Maailman ilmailujärjestö ICAO käsitteli asiaa ja vaati täydellistä tutkintaa ja tiedonantoa. Neuvostoliiton toiminta tutkinnan alkuvaiheissa, muun muassa tutkijoiden pääsyn rajoittaminen mereen uponneen hylkyalueen tutkimiseen, synnytti laajaa kritiikkiä. Sittemmin on julkaistu eri osapuolten radardata- ja viestiliikenneaineistoja, mutta useita yksityiskohtia ja selityksiä tapahtumaketjusta on jäänyt kiistanalaisiksi, ja tapaus on pysynyt kipeänä muistona kylmän sodan aikaisen epäluottamuksen seurauksista.

Musi ja muisto

KAL007:n uhrit muistetaan monin tavoin: kansainvälisissä muistotilaisuuksissa, lehdistössä ja virallisissa muistojuhlissa. Tapaus toimii myös varoittavana esimerkkinä sotilaallisen valvonnan, tiedustelutoiminnan ja siviililentoliikenteen kohtaamisen riskeistä sekä siitä, miten tekniset virheet ja ihmisten väliset kommunikaatio-ongelmat voivat johtaa traagisiin seurauksiin.

Tapahtumaa käsittelevät tutkimukset, muistomerkit ja arkistomateriaalit tarjoavat yhä aineistoa historioitsijoille ja tutkijoille, ja tapaus on edelleen osa kylmän sodan historian keskustelua.

Kysymyksiä ja vastauksia

Q: Mikä oli lennon nimi?

K: Minne lento oli matkalla?

K: Kuka ampui matkustajakoneen alas?

K: Kuinka monta ihmistä kuoli tässä tapauksessa?

K: Miksi presidentti Ronald Reagan antoi tapahtuneesta ilmoituksen?

K: Mitä presidentti Reagan ilmoitti 16. syyskuuta 1983?

Hae kirjaimella