Pitkä marssi (1934–1935) — Mao Zedongin ja kommunistien vetäytyminen
Pitkä marssi (1934–35) — Mao Zedongin ja kommunistien vaativa vetäytyminen: 12 400 km, kestävyys, johtajuus ja käännekohta Kiinan vallankumouksen historiassa.
Pitkä marssi on Mao Zedongin ja kommunistien vetäytyminen vuosina 1934–1935. Kommunistit pakenivat linnoituksestaan pois Tšiang Kai-šekin ja nationalistien painostusta ja hakivat turvaa ja uusia liittoutumia lännessä. Marssin päämääränä oli välttää tuho ja saada aikaa järjestäytyä uudelleen, jolloin myöhemmin oli mahdollista jatkaa taistelua. Tämä pitkä, vaikea vetäytyminen muokkasi merkittävästi Kiinan kommunistisen puolueen (KKP) johtajuutta ja sisäistä yhtenäisyyttä: ne, jotka selvisivät, olivat huomattavan omistautuneita ja muodostivat vahvemman järjestön. Mao Zedongin asema puolueessa vahvistui tämän ajanjakson aikana.
Ajankohta ja reitti
Pitkä marssi alkoi lokakuussa 1934 Jiangxin (Jiangxi) neuvostosta ja päättyi lokakuussa 1935 Shaanxin (Shaanxi) maakuntaan, missä kommunistit lopulta perustivat tukikohdan Yan'aniin. Marssi ei ollut yksi ainoa yhtenäinen kulkue, vaan joukko eri pataljoonia ja ryhmittymiä kulki eri reittejä ja kohtasi erilaisia vastuksia. Tavallisesti marssin pituudeksi mainitaan noin 6 000 mailia (noin 9 600 km), mutta lähteet vaihtelevat ja eri laskentatavoilla on esitetty myös suurempia etäisyyksiä.
Matkan vaikeudet
Marssijoiden kohtaamat olosuhteet olivat äärimmäisen ankarat. He joutuivat:
- kulkemaan korkeiden vuoristojen yli (yli 4 000 metrin korkeudet eivät olleet harvinaisia),
- ylittämään nopeat virtaavat joet ja sammakoita sisältäviä kivisiä rotkoja (esimerkiksi kuuluisaksi tullut Ludingin silta -tilanne on osa perinteistä kertomusta),
- käymään useita taisteluita tšin nationalistijoukkoja vastaan, sekä menettämään ihmishenkiä taistelussa, tauteihin, nälkään ja uupumukseen,
- selviytymään vaikeasta säästä, kuten lumimyrskyistä vuoristossa ja kuumuudesta alavilla seuduilla.
Nämä tekijät johtivat suuriin tappioihin ja hajautumisiin eri ryhmien välillä.
Osallistujien määrät ja uhraukset
Arviot lähteneiden määrästä vaihtelevat, mutta yleinen historiallisen tutkimuksen konsensus on, että noin 80 000–100 000 puna-armeijan jäsentä ja tukihenkilöä lähti liikkeelle. Vain murto-osa tästä saapui perille Shaanxi–Yan'anin alueelle; perillä oli arviolta 8 000–10 000 ihmistä. Menetykset johtuivat taisteluista, sairauksista, nälästä ja karkotuksista. Koska luvuissa on eroja eri lähteissä, tarkat prosentit vaihtelevat, mutta tappiot olivat massiiviset.
Johtajuus ja merkitys
Matkan aikana kommunistisen puolueen sisällä käytiin poliittista vääntöä strategioista ja komentoketjuista. Tärkeä käännekohta oli Zunyn konferenssi tammikuussa 1935, jossa Mao Zedongin strategista ajattelua alettiin arvostaa ja hänen vaikutusvaltansa puolueessa kasvoi. Tämä vahvisti Maoa keskeiseksi johtohahmoksi, mikä vaikutti myöhempään puolue- ja neuvostopolitiikkaan.
Pitkän marssin seurauksena kommunistit pääsivät rakentamaan uutta tukikohtaa Yan'anissa, missä puolue pystyi organisoitumaan, kouluttamaan joukkojaan ja toteuttamaan pitkäjänteistä johtajuutta. Marssi on sittemmin nostettu Kiinan kansantasavallan muistossa ja propagandassa tärkeäksi perustarinaksi, joka korostaa uhrauksia, sinnikkyyttä ja johtajan luonnetta.
Historiallinen arviointi
Pitkää marssia pidetään historiallisesti merkittävänä, koska se pelasti kommunistisen liikkeen tuhoutumiselta ja mahdollisti sen myöhemmän nousun Kiinan politiikassa. Samalla se oli valtava inhimillinen tragedia monille osallistujille. Historiankirjoituksessa korostetaan sekä marssin strategista merkitystä että sen aiheuttamaa kärsimystä; arvioissa esiintyy sekä sankarillisia että traagisia elementtejä.
Tausta
Ennen pitkää marssia Kiinassa oli kaksi puolta: nationalistit ja kommunistit. Molemmat osapuolet halusivat hallita maata. Tämä johti Kiinan sisällissotaan. Kiinan kansallismieliset käyttivät 500 000 sotilasta poistamaan kommunistit Jiang Xistä. He epäonnistuivat neljä kertaa aiemmin. Nyt kansallismieliset muuttivat tapaa hyökätä kommunisteja vastaan käyttämällä saartoa (tehdä ympyrä vihollisarmeijan ympärille) estääkseen heitä pakenemasta. Kommunistien johtaja Borgu yritti taistella 500 000 sotilasta vastaan kasvotusten. Ongelmana oli kuitenkin se, että Jianxin kommunisteilla oli vain 86 000 sotilasta, ja yli puolella heistä oli vain leveämiekka eikä aseita. He eivät onnistuneet työntämään kansallismielistä armeijaa takaisin, joten he yrittivät mennä kohtaamaan toisen kommunistisen armeijan Shaanxissa.
Miten se muutti Kiinan historiaa
Pitkä marssi oli tärkeä tapahtuma Kiinan historiassa. Se teki Kiinan kommunistien armeijasta selviytyjän ja muutti heidän tapaansa taistella kapitalismia vastaan. Kommunistit valitsivat myös Mao Zedongin kommunistien johtajaksi ja kaikki Kiinan punaiset armeijat (Kiinan kommunistien armeija), heidän pitäisi kuunnella Mao Zedongia taistelussa. Kommunistit päättivät taistella ja asua maaseudulla ja taistella sissien avulla kansallismielisiä vastaan.
Pitkä marssi sai myös nationalistit seuraamaan kommunisteja ja tappamaan joitakin paikallisia sotapäälliköitä, jotta he saivat hallintaansa enemmän osia Kiinasta. He seurasivat kommunisteja aina ShaanXiin asti ja tappoivat paljon puna-armeijan sotilaita, joten toisen maailmansodan jälkeen kommunisteilla oli hyvin vähän sotilaita. Heiltä kesti neljä vuotta saada lisää sotilaita, jotta he voisivat voittaa sisällissodan.
Erilaisia mielipiteitä marssin tuloksesta
Kommunistit uskoivat voittaneensa, koska he saivat monet sotilaat selviytymään ja kohtasivat menestyksekkäästi kommunistipuolueen Shaanxissa. He sanoivat myös, että se on niin onnistunut pakenemaan 100 000 sotilaan saartoa ja noin 200 000 sotilaan metsästystä pitkän marssin välillä.
Kansallismieliset luulivat onnistuneensa, koska kommunistit pakenivat taistelua ja joutuivat siirtymään Kiinan toiselle puolelle. He tappoivat ainakin puolet puna-armeijan sotilaista Kiinassa.
Syy siihen, miksi he ovat eri mieltä, on se, että heidän tavoitteensa olivat hyvin erilaiset: kommunistit halusivat vain selvitä hengissä kansallismielisten armeijan hyökkäyksestä. Nationalistien tavoitteena oli tuhota puna-armeija Jian Xissä, jolloin kommunistit olisivat aiempaa heikompia. Kommunisteilta kesti neljä vuotta rakentaa armeijansa uudelleen ja voittaa sisällissota.
Etsiä