Cootamundra Wattle (suomeksi usein kulta-akaasia) on australialainen pensas tai puu, jonka tieteellinen nimi on Acacia baileyana. Laji kuuluu hernekasvien heimoon (Fabaceae-sukuun) ja on nimetty kasvitieteilijä Frederick Manson Baileyn mukaan. Se on yksi lähes 1000:sta Acacia-lajista, joita esiintyy Australiassa. Alun perin laji on kotoisin pieneltä alueelta Uuden Etelä-Walesin eteläosasta lähellä Cootamundraa, mutta sitä on istutettu laajalti eri puolille Australiaa ja muualle maailmaan.
Kuvaus
Acacia baileyana on tyypillisesti 2–8 metrin korkuinen pensas tai pienpuu. Sen lehdet ovat hienorakenteiset, kaksinkertaisesti parilehdykkäiset (herkempi, "fernimäinen" vaikutelma) ja väri vaihtelee sinivihreästä harmahtavaan. Kukinnot ovat pyöreitä, tiheitä palloja, ja kukat ovat yleensä kerman- tai kullanvärisiä. Kukin pallomainen ryhmä koostuu useista pienistä kukista, joissa ainoastaan heteet erottuvat voimakkaasti ja antavat kimmeltävän vaikutelman. Kukinta-aika Australiassa on tavallisesti myöhään talvesta kevääseen (usein elokuusta syyskuuhun pohjoisella pallonpuoliskolla).
Kukat, siemenet ja lisääntyminen
Pienet kukat ovat järjestäytyneet pyöreiksi tai lieriömäisiksi ryppäiksi, ja niiden runsas heteröinen heteiden määrä antaa kullankeltaisen sävyn. Kukinnan jälkeen muodostuu litteitä palkoja, joissa on useita kovakuorisia siemeniä. Siemenet säilyvät maaperässä pitkään ja itävät hyvin esimerkiksi palon tai mekaanisen käsittelyn (scarifikaation) jälkeen. Siksi laji leviää helposti avointa maata kohti, erityisesti alueilla, joissa on häiriöitä kuten polttojen, kaivuutöiden tai laidunnuksen seurauksena.
Levinneisyys ja haitallisuus
Alun perin lajilla oli hyvin rajallinen luonnollinen levinneisyys, mutta se on istutettu yleiseksi koriste- ja reunapensaaksi ympäri Australiaa. Monilla alueilla, erityisesti Victorian osavaltiossa, Cootamundra Wattle on muuttunut rikkaruohoksi ja valtaamassa kasvualaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta. Se voi muodostaa tiheitä kasvustoja, syrjäyttää paikallisia lajeja ja muuttaa elinympäristöjä. Lisäksi laji kykenee risteytymään läheisten Victorian alueiden muiden akasioiden kanssa, mikä voi uhata alkuperäisten lajien geneettistä puhtautta. Uudessa-Seelannissa sekä monissa Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueilla sitä on myös istutettu runsaasti, ja paikoin se luokitellaan haitalliseksi vieraslajiksi.
Istutus, hoito ja käyttö
Cootamundra Wattle on suosittu koristekasvi sen näyttävän kukinnan ja helppohoitoisuuden vuoksi. Se viihtyy aurinkoisella, puolivarjoisella paikalla ja sietää kuivia oloja sekä monenlaisia maaperiä, kunhan kuivaus on hyvä. Kasvualusta kannattaa valita hyvin vettä läpäiseväksi; laji ei pidä jatkuvasta märkyydestä. Istutuksessa käytetään usein siemeniä, jotka itävät parhaiten, jos siemeniä käsitellään (esim. liotus kuumassa vedessä tai kevyt viilto). Monia istutuskohteita käytetään kaupunkiviljelyssä, maisemoinnissa ja kukkakimpuissa.
Torjunta ja hallinta
Alueilla, joilla Acacia baileyana muodostaa uhkan luonnon monimuotoisuudelle, hallintatoimet sisältävät nuorten taimien kitkemistä, istutusten välttämistä ja tarvittaessa kemiallista torjuntaa juurihoitoina. Myös siementuotannon estäminen (poistamalla kukkivia yksilöitä ennen palkojen kypsymistä) auttaa hillitsemään leviämistä. Luonnonmukaisissa elinympäristöissä kannattaa suosia alkuperäislajikkeita ja varmistaa, ettei vieraslajit pääse leviämään.
Puutteet ja sairaudet
Laji on suhteellisen kestävä, mutta voi kärsiä taudeista ja tuholaisista, kuten erilaisista juuren tai juurikärpästen vaurioista, erityisesti jos kasvi on stressaantunut kastelun tai huonon maan takia. Kasvupaikan valinta ja peruskunnostus auttavat torjumaan ongelmia.
Yhteenveto
Australialainen Acacia baileyana on näyttävä koristekasvi, jolla on kuitenkin merkittäviä ympäristövaikutuksia siellä, missä se leviää hallitsemattomasti. Istutettaessa kannattaa huomioida paikalliset suositukset ja välttää lajia alueilla, joilla se saattaa muodostaa rikkakasvuston tai uhata alkuperäistä kasvillisuutta.
Lähes kaikilla ruohokukilla on kerman- tai kullanväriset kukat. Pienet kukat ovat järjestäytyneet pyöreisiin tai lieriömäisiin ryppäisiin. Ainoastaan heteet, kukan urospuolinen osa, työntyvät ulos. Uudessa-Seelannissa on istutettu paljon vattuja.
