Manteli (nilviäinen)
Vaippa on merkittävä osa nilviäisten anatomiaa: se on selkäseinämä, joka peittää ruoansulatus-, lisääntymis- ja liike-elimet.
Monilla mutta ei kaikilla nilviäislajeilla vaipan epidermis (iho) erittää kalsiumkarbonaattia ja konchiolinia ja muodostaa kuoren.
Sana mantle tarkoittaa viittaa tai viittaa, ja se muistuttaa usein viittaa. Vaipan reunat voivat ulottua pitkälle rungon pääosan ulkopuolelle muodostaen läppiä, kaksikerroksisia rakenteita, jotka on sovitettu moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten esimerkiksi sifoniin.
Kalmarit (Loligo vulgaris). Vain vaippa on näkyvissä pään takana: ruumiin ulkoseinä ja evät ovat kaikki osa vaippaa.
Tämän jättiläissimpukan kirkkaanvärinen vaippa näkyy.
Vaipan ontelo
Vaipan ontelo on nilviäisten biologian keskeinen piirre. Ontelo muodostuu vaippahelmasta, joka on kaksoispoimu, joka sulkee sisäänsä vesitilan. Tämä tila sisältää nilviäisen kidukset, peräaukon sekä maku-, erittymis- ja lisääntymiselimet.
Vaipan ontelo toimii kaikkien nilviäisten hengityskammiona. Simpukoilla se on yleensä osa ravintorakennetta. Joillakin nilviäisillä vaipan ontelo on pesäkammio, ja pääjalkaisilla ja joillakin simpukoilla, kuten kampasimpukoilla, se on liikkumiselin.
Vaippa on erittäin lihaksikas. Pääjalkaisilla vaipan supistumista käytetään veden pakottamiseen putkimaiseen sifoniin, joka kuljettaa eläintä nopeasti veden läpi. Muilla nilviäisillä sitä käytetään eräänlaisena "jalkana" liikkumiseen.
