Erittyminen
Erittäminen on yksi elämän perustoiminnoista. Se on aineenvaihdunnan jätetuotteiden ja muiden käyttökelvottomien aineiden poistoprosessi. Se on olennainen prosessi kaikissa elämänmuodoissa. Se eroaa erittymisestä, jossa aineella voi olla erityisiä tehtäviä solusta poistumisen jälkeen.
Yksisoluisissa eliöissä jätteet poistuvat suoraan solun pinnan kautta. Monisoluiset organismit käyttävät monimutkaisempia menetelmiä. Korkeammat kasvit poistavat kaasuja lehtien pinnalla olevien stomata-aukkojen kautta. Eläimillä on erityisiä erittäviä elimiä.
Nisäkkäiden erittyminen
Nisäkkäillä erittyminen on virtsan muodostumista munuaisissa ja hiilidioksidin poistumista keuhkoista. Nämä jätetuotteet poistetaan virtsaamalla ja hengittämällä ulos. Jos elimistössä ei tapahdu erittymistä, siihen kertyy jätteitä, jotka lopulta tappavat elimistön.
Myös ruokajätteet poistuvat peräaukon kautta. Muut aineet erittyvät sappeen ja poistuvat sitten ulosteiden mukana. Iholla ja keuhkoilla on myös erittäviä tehtäviä: iho poistaa aineenvaihduntajätteet, kuten urean ja maitohapon, hikoilemalla,p395 ja keuhkot poistavat hiilidioksidia.
Joitakin termejä
- Limakalvojen erittyminen on liman erittymistä hengitysteissä. Hiuskalvot puhdistavat pienet käytävät, ja yskiminen poistaa limaa.
- Sappiteitse tapahtuva erittyminen kulkee sappitiehyen kautta pohjukaissuoleen ja poistuu ulosteiden mukana.
- Hikoilu on suolojen ja veden erittymistä elimistöstä, vaikka sen pääasiallinen tarkoitus on jäähdyttää kehoa.
Muut selkärankaiset
Vesieläimet erittävät ammoniakkia yleensä suoraan veteen, koska tämä yhdiste on liukoinen ja vettä on runsaasti saatavilla laimentamiseen. Maaeläimillä ammoniakin kaltaiset yhdisteet muuttuvat muiksi typpipitoisiin aineiksi, koska ympäristössä on vähemmän vettä ja ammoniakki itsessään on myrkyllistä.
Matelijat ja linnut erittävät typpipitoiset jätteensä virtsahappona valkoisen tahnan muodossa. Tämä mahdollistaa tehokkaan vedenpidätyksen, ja se voidaan varastoida helpommin munaan. Sekä virtsahappo että ulosteet erittyvät yhteisen aukon, niin sanotun kloaakan, kautta. Niiden jätteet ovat yleensä kaksivärisiä: osittain valkoisia (virtsahappo) ja osittain vihreitä tai mustia (orgaaninen jäte).
Monet lintulajit, erityisesti merilinnut, voivat erittää suolaa myös erikoistuneiden nenän suolarakkuloiden kautta, jolloin suolaliuos poistuu nokassa olevien sieraimien kautta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on erittyminen?
V: Erittyminen on aineenvaihdunnan jätetuotteiden ja muiden käyttökelvottomien aineiden poistamista.
K: Miksi erittyminen on välttämätöntä kaikissa elämänmuodoissa?
V: Erittyminen on välttämätöntä kaikissa elämänmuodoissa, koska jätetuotteet ja ei-hyödylliset materiaalit voivat olla haitallisia ja ne on poistettava terveyden ylläpitämiseksi.
K: Miten erittyminen eroaa eritteestä?
V: Erittyminen eroaa eritteestä siinä, että siinä missä eritteessä olevalla aineella voi olla erityisiä tehtäviä solusta poistumisen jälkeen, eritteessä poistuvat jätetuotteet.
K: Miten yksisoluiset organismit poistavat jätetuotteita?
V: Yksisoluiset organismit poistavat jätetuotteita poistamalla ne suoraan solun pinnan läpi.
K: Miten korkeammat kasvit poistavat kaasuja?
V: Korkeammat kasvit poistavat kaasuja päästämällä ne lehtien pinnalla olevien stomata-aukkojen kautta.
K: Käyttävätkö monisoluiset organismit monimutkaisia menetelmiä jätetuotteiden poistamiseksi?
V: Kyllä, monisoluiset organismit käyttävät monimutkaisempia menetelmiä jätetuotteiden poistamiseen kuin yksisoluiset organismit.
K: Onko eläimillä erityisiä erittäviä elimiä?
V: Kyllä, eläimillä on erityisiä erittäviä elimiä jätetuotteiden poistamiseksi.
