Aurora — roomalainen aamunkoiton jumalatar, mytologia ja ilmiöt

Tutustu Auroraan — roomalaiseen aamunkoiton jumalattareen: mytologia, rakkaustarinat kuten Tithonus sekä Aurora-nimiset ilmakehä- ja avaruusilmiöt.

Ilmiö, joka näkyy ilmakehässä on Aurorassa

Aurora oli antiikin roomalainen vastine Eosille. Eos oli muinaiskreikkalainen aamunkoiton jumalatar. Aurora on latinankielinen sana, joka tarkoittaa aamunkoittoa.

Aurora uudistuu joka aamu aamunkoitteessa ja lentää taivaan halki. Se ilmoittaa aamun saapumisesta. Hänellä on veli ja sisko. Hänen veljensä on aurinko ja hänen siskonsa on kuu. Hänellä on myös monta aviomiestä ja neljä poikaa, yksi kutakin ilmansuuntaa kohti: Pohjoinen, itä, etelä ja länsi.

Aurora on verrattavissa kreikkalaisessa mytologiassa Eosiin ja hindumytologiassa Ushaan.

Yksi hänen rakastajistaan oli Tithonus. Aurora pyysi Zeusta antamaan kuolemattomuuden Tithonukselle. Hän ei kuitenkaan onnistunut pyytämään ikuista nuoruutta. Tämän seurauksena Tithonus päätyi ikääntymään ikuisesti.

Shakespearen Romeo ja Julia -teoksessa (i.i) Montague sanoo rakastuneesta pojastaan Romeosta seuraavaa

Mutta niin pian kuin hurmaava aurinko -

Pitäisi kaukaisimmassa idässä alkaa piirtää

Auroran sängyn varjoiset verhot,

Pois valosta varastaa kotiin raskas poikani...

Lordi Alfred Tennysonin runossa "Tithonus" Aurora kuvataan seuraavasti:

Vielä kerran vanha salaperäinen pilkahdus varastaa -

Puhtaista otsoistasi ja puhtaista hartioistasi,

Ja rinta sykkii sydämen uudella sykkeellä.

Poskesi alkaa punoittaa hämärän läpi,

Sinun suloiset silmäsi kirkastuvat hitaasti lähellä minun silmiäni,

Ennen kuin ne sokaisevat tähdet, ja villi joukko -

jotka sinua rakastavat ja kaipaavat sinun ikeesi, nouse,

Ja ravistakaa pimeys irti niiden löysistä harjoista,

Ja hakkaa hämärä tulihiutaleiksi.

Asteroidi 94 Aurora on nimetty hänen mukaansa.

Mytologinen tausta ja sukulaisuudet

Aurora on roomalaisessa mytologiassa aamun personifikaatio. Hän on usein kuvattu nuorena naisena, jolla on siivet tai joka ajaa vaunuilla pitkin taivasta ilmoittaen päivän koittoa. Eos‑vastineena hänellä on samankaltaisia piirteitä kuin kreikkalaisella Dawnilla: hän nousee joka aamu ja levittää valon yli maan.

• Perhe: Aurora on sisaruksiltaan yhteydessä taivaankappaleisiin: veljeksiä ja sisaria kuvataan usein auringon (aurinko) ja kuun (kuu) kaltaisina jumalina.
• Lapsia/ilmansuunnat: Hänellä mainitaan olevan neljä poikaa, jotka liittyvät ilmansuuntiin ja tuuliin. Antiikin lähteissä näitä tuulia kutsutaan usein nimillä Boreas, Eurus, Notus ja Zephyrus (kreikkalaiset nimet) tai niille annetaan roomalaisia vastineita.
• Muinaiset kertomukset: Aurora esiintyy muun muassa Ovidiuksen ja Vergiliuksen teoksissa, joissa kuvataan aamun saapumista ja jumalattaren tehtävää luonnon rytmin avaajana.

Tithonus‑kertomus

Yksi tunnetuimmista tarinoista liittyy Aurooran ja Tithonuksen suhteeseen. Tithonus oli kaunis kuolevainen, johon Aurora rakastui. Hän pyysi jumalalta kuolemattomuutta Tithonukselle, mutta unohti pyytää ikuista nuoruutta. Tithonus sai elinajan pidentymään ikuisuuteen, mutta hänen ruumiillinen ikääntymisensä jatkui, mikä johti valitettavaan ja traagiseen kohtaloon. Joissain versioissa Tithonus muuttuu lopulta siriseväksi otukseksi (esim. sirkkaksi tai sirkkeläiseksi), mikä kuvastaa hänen ikuista, heikentynyttä tilaansa.

Kuvaukset ja symboliikka

Auroraa kuvataan usein seuraavilla tunnusmerkeillä:

• Rosy‑fingered / ruusuinen sävy: runoudessa aamunkoittoa kuvataan usein poskien ja sormien ruusuisena, pehmeänä valona.
• Siivet ja vaunut: hän voi olla siivekäs ja ajaa taivaalla vaunuilla, jotka tuovat valon ja vapauttavat yön varjot.
• Uusi alku: Aurora symboloi uudistumista, aamun ja uuden päivän mahdollisuutta.

Aurora ilmiön nimenä (revontulet)

Sana "aurora" on antanut nimen myös revontulille (aurora borealis ja aurora australis). Tässä yhteydessä termi viittaa taivaalla näkyviin valoihin, jotka syntyvät, kun Auringosta peräisin olevat varautuneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehän kaasuihin. Lyhyesti:

• Ilmiö esiintyy yleisimmin suurilla leveysasteilla napojen lähellä.
• Värit syntyvät eri kaasujen emissiosta: happi tuottaa usein vihreän ja punaisen sävyn, typpi sinisiä ja purppuraisia sävyjä.
• Ilmiön voimakkuus vaihtelee Auringon aktiivisuuden mukaan (aurinkotuulen ja magneettimyrskyjen aikana näytös voi olla voimakkaampi ja näkyä laajemmalla alueella).

Kulttuurivaikutus ja kirjallisuus

Aurora/Aamunkoitto on ollut suosittu aihe runoudessa, maalaustaiteessa ja mytologiasta inspiroivassa kirjallisuudessa. Esimerkkeinä artikkelin alkuun liitetyt lainaukset Shakespearen Romeo ja Julia -näytelmästä sekä Tennysonin runosta korostavat, miten aamunkoittoa on käytetty symbolina rakkaudelle, toivolle ja ajan kulumiselle.

Astronomiset nimitykset

Antiikin jumalattarestä on lainattu nimiä myös astronomiaan: mainittu asteroidi 94 Aurora on nimetty hänen mukaansa, ja termi "aurora" on käytössä myös tähtitieteessä ilmakehän valoilmiöistä puhuttaessa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Kuka on Aurora roomalaisessa mytologiassa?

K: Mitä Aurora tekee joka aamu?

K: Keitä ovat jotkut hänen perheenjäsenistään?

K: Mitä Aurora pyysi Zeukselta Tithonukselle?

K: Miten Aurora kuvattiin Lordi Alfred Tennysonin runossa "Tithonus"?

Kysymys: Miten Montague kuvailee Romeota Shakespearen näytelmässä Romeo ja Julia?

K: Mikä asteroidi on nimetty Auroran mukaan?

Hae kirjaimella