Mazar-i-Sharif: Afganistanin neljänneksi suurin kaupunki ja pyhäköt
Tutustu Mazar‑i‑Sharifiin — Afganistanin neljänneksi suurin kaupunki, tunnettu pyhäköistään, hellenistisistä arkeologisista löydöistään ja rikkaasta kulttuuri- ja historiallisesta perinnöstään.
Mazār-i-Sharīf tai Mazār-e Sharīf (persia/paštu: مزارِ شریف, ˌmæˈzɒːr ˌi ʃæˈriːf) on Afganistanin neljänneksi suurin kaupunki. Vuoden 2006 väestölaskennan mukaan väkiluku oli noin 375 000, mutta 2000-luvulla kaupungin asukasluku on vaihdellut ja eri lähteet antavat siitä erilaisia arvioita. Se toimii Balkhin maakunnan pääkaupunkina ja on tärkeä alueellinen keskus pohjoisessa Afganistanissa. Kaupungista lähtee tieyhteydet Kunduziin idässä, Kabuliin kaakossa, Heratiin lännessä ja Uzbekistaniin pohjoisessa.
Sijainti ja liikenneyhteydet
Mazār-i-Sharif sijaitsee Pohjois-Afganistanin laaksossa lähellä historiallista Balkhin kaupunkia ja siltä on hyvät yhteydet maakuntakeskuksiin sekä rajakaupunkeihin. Kaupungissa on myös Mazari-Sharifin kansainvälinen lentoasema, joka toimii Pohjois-Afganistanin tärkeimpänä lentoyhteyspisteenä ja on merkittävä niin siviili- kuin sotilaskäytössäkin eri ajanjaksoina.
Historia ja kulttuuri
Mazār-i-Sharifilla on pitkä historia, joka kytkeytyy läheiseen muinaiseen Balkhin kaupunkiin — alueeseen, joka on ollut asuttuantiuseita vuosisatoja ja toiminut kulttuurin sekä kaupan keskuksena eri valtakausien aikana. Kaupunki on tunnettu erityisesti pyhäköistään ja uskonnollisesta merkityksestään. Paikallinen perinne liittää kaupunkiin tärkeän shiiamuslimien pyhäkön, ja alueella on myös siviili- ja uskonnollista rakennusperintöä, joka heijastaa muun muassa persialaista ja keskiaasialaista vaikutusta.
Pyhäkkö ja arkeologia
Mazār-i-Sharif on merkittävä matkailu- ja pyhiinvaelluskohde Afganistanissa, ja se tunnetaan erityisesti sinisestä moskeastaan ja pyhäköistään. Paikallisen perinteen mukaan kuuluisassa pyhäkössä olisi haudattu Ali ibn Abi Talib, islamin neljäs kalifi, minkä vuoksi paikka on historiallisesti ja uskonnollisesti tärkeä monille uskoville. Kaupungin lähialueelta on myös löydetty arkeologisia kohteita, mukaan lukien hellenistisiä jäännöksiä; vuonna 2006 ilmoitettiin uusien hellenististen löytöjen paljastumisesta, mikä korostaa alueen pitkää ja monikerroksista menneisyyttä.
Väestö ja kieli
Kaupungin väestö on etnisesti monimuotoinen. Tärkeimmät etniset ryhmät ovat muun muassa:
- uzbekit
- tadžikit
- pashtunit
- hazaarat ja muut pienemmät ryhmät
Kielinä alueella puhutaan muun muassa dari-persiaa, paikallisia turkkilaisia kielimuotoja (esim. uzbekin murteita) sekä paikoitellen paštua. Uskonnollisesti kaupunki on muslimivaltainen, ja uskonnolliset instituutiot vaikuttavat voimakkaasti paikalliseen elämään.
Talous ja elinkeino
Mazār-i-Sharif on Pohjois-Afganistanin taloudellinen keskus: sen ympäristössä harjoitetaan maataloutta (vilja, öljykasvit, tekstiilikuitujen raaka-aineet), alueella on käsityöläis-, rakennus- ja kaupankäyntitoimintaa sekä joitakin teollisuuden haaroja. Kaupunki toimii myös maakunnallisten tuotteiden jakelukeskuksena ja markkinapaikkana alueen maaseudulle. Lisäksi matkailuun ja pyhiinvaelluksiin liittyvät palvelut ovat tärkeitä paikallistaloudelle, vaikka turvallisuustilanne on ajoittain rajoittanut kansainvälistä matkailua.
Ilmasto ja ympäristö
Alueella vallitsee mannerilmasto: kesät ovat yleensä kuumia ja kuivia, talvet kylmiä ja ajoittain lumisia. Kaupungin ympäristöön kuuluu viljelysmaita ja kuivempia laaksoalueita. Vesivarannot ja kastelujärjestelmät ovat tärkeitä paikalliselle maataloudelle.
Nykytilanne ja turvallisuus
Mazār-i-Sharif on ollut historiallisesti ja poliittisesti merkittävä keskus, ja sitä ovat lähellä eri konfliktit sekä alueelliset muutokset. Turvallisuustilanne on vaihdellut eri ajanjaksoina, mikä on vaikuttanut kaupungin talouteen, infrastruktuuriin ja liikenteeseen. Kaupunki kuitenkin säilyttää asemansa pohjoisen tärkeänä hallinnollisena, kaupallisena ja uskonnollisena keskuksena.
Yhteenveto: Mazār-i-Sharif on monikerroksinen kaupunki, jossa kohtaavat pitkä historia, uskonnollinen merkitys ja alueellinen taloudellinen rooli. Sen pyhäköt, arkeologiset löydöt ja sijainti tekevät siitä yhden Pohjois-Afganistanin näkyvimmistä kaupungeista.
Historia
Mazar-e-Sharifia ympäröivä alue on historiallisesti ollut osa Suur-Khorasania, ja sitä ovat hallinneet Tahiridit, joita seurasivat Safaridit, Samanidit, Ghaznavidit, Ghuridit, Ilkanadit, Timuridit ja Bukharan kaanikunta.
Nimi Mazar-e-Sharif tarkoittaa "jaloa pyhäkköä". Tämä nimi edustaa Sinistä moskeijaa, jonka tiedetään yleisesti olevan Hazrat Alin (profeetta Mohammedin vävy) hautapaikka.
Kaupungista ja alueesta tuli osa Afganistanin Durrani-valtakuntaa noin vuonna 1750.
Mazar-e Sharif pysyi rauhallisena seuraavat sata vuotta. Vuonna 1979 naapurimaa Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin. Neuvostoliiton 1980-luvun sodan aikana Mazari Sharif oli neuvostoarmeijan strateginen tukikohta.
Talebanien valloitus
Touko- ja heinäkuun 1997 välisenä aikana Taleban yritti epäonnistuneesti vallata Mazarin. Abdul Malik ja hänen shiialaiset kannattajansa tappoivat noin 3 000 Taleban-sotilasta. Talebanit palasivat 8. elokuuta 1998 ja tappoivat Hazaroja kuuden päivän ajan. Pian sen jälkeen Taleban miehitti kaupungin ja otti sen haltuunsa.
Yhdysvaltojen sotilaallinen toiminta
Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen Mazar Sharif oli ensimmäinen Afganistanin kaupunki, joka kaatui Pohjoisen liiton (United Front) hallintaan. Talebanien tappio Mazarissa muuttui nopeasti tappioksi muualla Afganistanin pohjois- ja länsiosissa. Afganistanin pohjoisen liittouman joukot valtasivat kaupungin 9. marraskuuta 2001 Mazar e Sharifin taistelun jälkeen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen avustuksella ja Yhdysvaltain ilmavoimien lentokoneiden pommitusten avulla. Pohjoisen liiton kerrotaan teurastaneen jopa 2 000 antautunutta Taleban-taistelijaa taistelun jälkeen. Raporttien mukaan joukkomurhan tapahtumapaikalla oli myös Yhdysvaltain maajoukkoja.
Naton ja Yhdistyneiden Kansakuntien läsnäolo
Kaupungissa ja sen ympäristössä on myös Naton rauhanturvajoukkoja, jotka avustavat Afganistanin hallitusta.
YK:n työntekijöiden ja mielenosoittajien murhat huhtikuussa 2011
Huhtikuun 1. päivänä 2011 vihaiset mielenosoittajat surmasivat kaupungissa jopa kymmenen YK:n Afganistanin avustusoperaatiossa (UNAMA) työskentelevää ulkomaalaista työntekijää. Mielenosoitus järjestettiin vastatoimena Floridassa Yhdysvalloissa 21. maaliskuuta tapahtuneelle koraanin polttamiselle.
Katu Mazar-i-Sharifissa
Afganistanin kansallisen poliisin koulutuskeskus
Ilmasto
Mazari Sharifin ilmasto on kesäisin hyvin kuuma. Päivittäiset lämpötilat ovat kesä- ja heinäkuussa yli 40 °C eli 104 celsiusastetta. Talvet ovat kylmiä, ja lämpötilat laskevat pakkasen alapuolelle.
Demografia
Mazari Sharifin väkiluku on noin 375 000. Se on monietninen ja monikielinen yhteiskunta.
Mazari Sharifin pääkieli on dari (persia) ja sen jälkeen pashto. Molemmat ovat Afganistanin virallisia kieliä.
Pieniä lapsia valokuvataan, kun norjalaiset ISAF-joukot partioivat kaduilla vuonna 2009.
Paikalliset tapahtumat
Kaupunki on perinteisen buzkashi-urheilun keskus, ja Sininen moskeija on Afganistanin Nawroz-juhlan keskipiste.
Talous ja liikenne
Mazar-e Sharif on Pohjois-Afganistanin tärkein kauppakeskus. Se oli ensimmäinen kaupunki, joka sai rautatieyhteyden naapurimaahan. Mazar-e Sharifista Uzbekistaniin johtava junayhteys alkoi vuonna 2011, ja sen odotetaan vauhdittavan nopeasti kaupungin taloutta. Tavarajunien rahti saapuu Mazar-i-Sharifin lentokentän lähellä sijaitsevalle viimeiselle asemalle, jossa tavarat lastataan uudelleen kuorma-autoihin tai lentokoneisiin ja lähetetään viimeisiin määränpäihinsä eri puolille Afganistania.
Paikallinen talous on pääasiassa kauppaa, maataloutta ja karakulin tuotantoa. Myös öljyn ja kaasun tuotanto on edistänyt kaupungin taloutta.
Merkittäviä rakennuksia
Mazar-i Sharifin nykyaikainen kaupunki on keskittynyt Hazrat Alin pyhäkön ympärille. Paljon kunnostettu pyhäkkö on yksi Afganistanin loistavimmista muistomerkeistä. Mazar-i Sharifin ulkopuolella sijaitsee Balkhin muinainen kaupunki.
- Lentokentät
- Mazari Sharifin lentoasema
- Nawshad Int. Airport
- Metro ja maanalaiset järjestelmät
- Nawshad Metro
- Pyhäköt ja moskeijat
- Hazrat Alin pyhäkkö
- Yliopistot
- Balkhin yliopisto
- Aria University
- Sadatin yliopisto
- Mawlanan yliopisto
- Taj University
- Hotellit
- Serena Hotel Mazar-i-Sharif
- Aros-e-Shahr
- Mazar Hotel
- Farhat Hotel
- Kefayat hotelli
- Barat Hotel
- Shinwari hotelli
- Marco Polo -hotelli
- Pankit
- Da Afganistan Bank
- Afganistanin kansainvälinen pankki (AIB)
- Ghazanfar Bank
- Kabul Bank
- Azizi Bank
- Pashtany Bank
Hazrat Alin pyhäkkö
Saksan armeijalle kuuluva 155 mm:n PzH 2000 -millinen itseliikkuva tykki Mazari Sharifin lentokentällä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Mazār-i-Sharīfin väkiluku?
V: Väkiluku oli noin 375 000 vuonna 2006.
K: Mistä Mazār-i-Sharīf tunnetaan?
V: Mazār-i-Sharīf tunnetaan kuuluisista pyhäköistään sekä muslimien ja hellenistien arkeologisista kohteista.
K: Mikä on Balkhin maakunnan pääkaupunki?
V: Mazār-i-Sharīf on Balkhin maakunnan pääkaupunki.
Kysymys: Mihin maihin Mazār-i-Sharīfista on tieyhteys?
V: Mazār-i-Sharīfista on tieyhteys Kunduziin idässä, Kabuliin kaakossa, Heratiin lännessä ja Uzbekistaniin pohjoisessa.
K: Miksi Mazār-i-Sharīf on merkittävä matkailukohde Afganistanissa?
V: Mazār-i-Sharīf on merkittävä matkailukohde Afganistanissa sen kuuluisien pyhäkköjen sekä muslimien ja hellenististen arkeologisten kohteiden vuoksi.
K: Milloin Mazār-i-Sharīfista löydettiin uusia hellenistisiä jäännöksiä?
V: Uusien hellenististen jäännösten löytymisestä ilmoitettiin vuonna 2006.
K: Mitä sana "Mazār-i-Sharīf" tarkoittaa persiaksi/pashoksi?
V: Sana "Mazār-i-Sharīf" tarkoittaa persiaksi/paštoksi "jaloa pyhäkköä".
Etsiä