Tuhkarokko on viruksen aiheuttama tartuntatauti. Ihmiset saavat tuhkarokon toisilta ihmisiltä. Se tarttuu pieninä vesipisaroina ihmisten hengittäessä tai puhuessa ja aivastaessa. Tuhkarokkoon sairastuneilla on usein ensin kuumetta, yleisoireita ja hengitystieoireita: kurkkukipu, kuumetta, yskää, sekä punaiset, vedenkirkkaat silmät (konjunktiviitti) ja nuha. Tyypillinen merkki ovat myös limakalvorakkulat (Koplikin pisteet) suun sisäpinnoilla ennen ihottuman ilmestymistä. Myöhemmin ilmaantuu kuhmuraista punaista ihottumaa, joka alkaa kasvoista ja leviää koko vartaloon. Ihottuma voi olla voimakkaasti kutiseva.

Oireet

  • Alkutauti (prodromivaihe) 2–4 päivää: kuume, yskä, nuha, silmätulehdus ja valonarkuus.
  • Koplikin pisteet: pieniä valkoisia täpliä suun limakalvoilla (tyypillinen löydös).
  • Ihottuma: punainen, läiskittäinen ihottuma alkaa kasvoista ja leviää vartalolle ja raajoihin; puhkeaa yleensä 3–5 päivää altistuksesta tai alkutautivaiheen jälkeen.
  • Kuume voi nousta korkeaksi ja pysyä useita päiviä.

Leviäminen ja tartunta

Tuhkarokko leviää hyvin helposti hengitysteiden kautta. Se on yksi tarttuvimmista ihmiseltä ihmiselle siirtyvistä taudeista: samassa taloudessa elävät henkilöt saavat usein tartunnan, jos rokotussuoja puuttuu. Tartuttavuus alkaa yleensä noin päivä ennen ihottuman puhkeamista ja jatkuu noin neljä päivää ihottuman ilmaantumisen jälkeen. Inkubaatioaika on tyypillisesti 7–14 päivää (voi olla 6–21 päivää).

Komplikaatiot ja riskiryhmät

Useimmat ihmiset toipuvat ilman pitkäaikaisia seurauksia, mutta tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, erityisesti riskiryhmille:

  • Korvatulehdus (välitulehdus)
  • Keuhkokuume (voi olla virus- tai sekundaarisesti bakteeriperäinen)
  • Aivotulehdus (akuutti myeliitti tai harvinaisena subakuutti sklerosoiva panenkefaliitti, SSPE)
  • Raskaana oleville naisille infektio voi lisätä keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä
  • Vakavat komplikaatiot yleisempiä alle 5-vuotiailla, aikuisilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä sekä aliravituilla lapsilla

Diagnoosi

Diagnoosi perustuu tyypillisiin oireisiin ja epidemiologiseen tilanteeseen (esimerkiksi tunnettu altistuminen tai alueella esiintyvä epidemia). Laboratoriotutkimuksilla voidaan varmistaa tauti: verestä mitattava vasta-ainetesti (IgM) tai viruksen eristys/ PCR näytteestä (hengitysteiden erite).

Hoito ja tukihoito

Tuhkarokkoon ei ole spesifistä antiviraalista parannuskeinoa, hoito on oireenmukaista ja tukevaa:

  • Levähdys ja riittävä nesteytys
  • Kuumelääkkeet ja kipulääkkeet (esim. parasetamoli tai ibuprofeeni) lievittämään kuumetta ja kipua
  • Hyvä ravitsemus ja tarvittaessa lisä A-vitamiinia lapsille — WHO suosittelee A‑vitamiinilisää vähentämään komplikaatioiden riskiä alle 5-vuotiailla
  • Antibiootti vain, jos epäillään bakteerista sekundaarista infektiota (esim. korva- tai keuhkokuume)
  • Potilaiden eristäminen tartuttavuuden aikana jatkaakseen muiden suojaamista

Ehkäisy ja rokotus

Rokotuksella voidaan estää tuhkarokko tehokkaasti. Kehittyneissä maissa monet lapset saavat rokotuksen (pistoksen), joka estää heitä sairastumasta tuhkarokkoon. Usein annetaan yhdistelmärokote MMR-rokote, joka suojaa tuhkarokolta, sikotautia (paramyksovirus) ja vihurirokkoa (rubella). Nämä kolme rokotusta ovat yleensä yhdessä pistoksessa.

Rokoteannoksen teho ja rokotusohjelma vaihtelevat maittain, mutta yleinen käytäntö on antaa kaksi annosta: ensimmäinen noin 12–15 kuukauden iässä ja toinen tehoste 3–6-vuotiaana tai ennen kouluikää. Rokote suojaa useimmissa tapauksissa elinikäisesti, mutta harvoin rokotetuille voi tulla läpimurtoinfektio, joka on yleensä lievempi.

Altistustilanteissa rokote voidaan antaa 72 tunnin kuluessa altistuksesta pienentämään tautiin sairastumisen riskiä; immunoglobuliini voi suojata herkkiä henkilöitä, jos sitä annetaan 6 päivän kuluessa altistuksesta (käytetään erityisesti imeväisillä, raskaana olevilla tai immuunipuutteisilla, joille rokote ei sovi).

Rubeola ja vihurirokko

Tuhkarokkoa kutsutaan joskus myös nimellä rubeola. Tätä ei pidä sekoittaa vihurirokkoon (rubella), joka on eri tauti vaikka suomeksi kutsutaan joskus "saksalaiseksi tuhkarokoksi". Rubella on yleensä lievempi tauti, mutta se voi aiheuttaa vakavia vaurioita sikiölle raskauden aikana (kongenitaalinen rubellaoireyhtymä).

Milloin hakeutua hoitoon

  • Jos epäilet tuhkarokkoa tai olet ollut altistuneena ja sinulla on kuumetta ja ihottuma, ota yhteys terveydenhuoltoon — kerro aina mahdollisesta altistuksesta ennen vastaanottokäyntiä, jotta henkilökunnan suojaus ja eristystoimet voidaan järjestää.
  • Hakeudu välittömästi hoitoon, jos oireet pahenevat nopeasti, hengitys vaikeutuu, tajunnan taso laskee tai ilmenee voimakasta jatkuvaa oksentelua tai muita huolestuttavia merkkejä.

Ennaltaehkäisy on tärkein keino. Rokotuskattavuuden ylläpitäminen yhteisössä suojaa myös niitä, jotka eivät voi rokotteen vuoksi saada (imeväiset, immunopuutteiset). Jos et ole varma omasta rokotussuojastasi ja aiot matkustaa alueelle, jossa tuhkarokko esiintyy, tarkista rokotushistoria tai ota yhteys terveydenhuoltoon.