Lääkekannabis: määritelmä, käytöt, vaikutukset ja laillisuus

Lääkekannabis: kattava opas käytöstä, vaikutuksista, hyödyistä ja riskeistä sekä laillisuustilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Tekijä: Leandro Alegsa

Lääkemarihuana eli lääkekannabis on kannabista ja kannabinoideja, joita käytetään lääketieteellisiin tarkoituksiin potilaiden hoidossa. Vaikka kannabiskasvin aktiiviset aineet, kuten delta‑9‑tetrahydrokannabinoli (THC) ja kannabidioli (CBD), ovat tiedossa, niiden vaikutuksia eri sairauksissa on tutkittu vaihtelevasti. Marihuanan käyttöä lääkkeenä ei ole juurikaan testattu kaikilta osin, koska kliinisten tutkimusten järjestäminen on ollut vaikeaa, standardoidun annostelun puute ja kansainväliset sääntelyrajoitteet hankaloittavat tutkimusta.

Käytöt ja näyttö

Lääkekannabis voi auttaa tietyissä oireissa ja sairauksissa. Tutkimusnäyttö vaihtelee, ja monissa käyttöaiheissa tarvitaan lisää korkeatasoisia tutkimuksia. Yleisimpiä lääketieteellisiä käyttötarkoituksia ovat:

  • pahoinvointi ja oksentelu kemoterapian yhteydessä;
  • ruokahalun parantaminen ja painon ylläpito erityisesti HIV/aidsia sairastavilla, sekä yleinen ruokahalun lisääminen ruokahalua koskevissa ongelmissa;
  • krooninen kipu, erityisesti hermoperäiset (neuropaattiset) kivut; tutkimukset viittaavat kroonista kipua lievittävään hyötyyn;
  • lihaskouristukset ja spastisuus, esimerkiksi multippeliskleroosissa (MS) lihaskouristuksia koskevissa oireissa.

Joissain tilanteissa syntetisoidut kannabinoidit (esim. dronabinol, nabilone) tai standardoidut uutteet (esim. nabiksimolit) ovat olleet kliinisesti käytössä. Näytön laatu on usein kohtalainen tai heikko, ja hoidon hyödyt on punnittava haittavaikutusten ja muuho saatavilla olevien hoitomuotojen kanssa.

Antotavat ja annostelu

Lääkemarihuanaa voidaan antaa eri tavoilla, ja vaikutuksen alkamisen kesto ja voimakkuus vaihtelevat antotavan mukaan. Antotapoja ovat muun muassa:

  • höyrystäminen (vaporisointi);
  • kuivattujen nuppujen polttaminen;
  • kannabista sisältävien elintarvikkeiden syöminen (ns. edibles), joissa vaikutus alkaa hitaammin mutta kestää pidempään;
  • kapseleiden ottaminen tai muut oraaliset valmisteet;
  • oromukosaaliset suihkeet ja pastillit.

Oikea annostelu riippuu potilaan yksilöllisistä tekijöistä (ikä, paino, muut lääkitykset, aiempi kannabiskäyttö) sekä valmisteen THC/CBD‑suhteesta. Standardoitujen annosten puute tekee vertailusta ja reseptien antamisesta haasteellista.

Vaikutukset ja haittavaikutukset

Lyhytaikainen käyttö lisää haittavaikutusten todennäköisyyttä. Yleisiä lyhytaikaisia haittavaikutuksia ovat:

  • väsymys ja uneliaisuus;
  • huimaus, koordinaation heikentyminen;
  • muutokset ajattelussa ja muistin heikentyminen;
  • ahdistuneisuus, paniikki tai psykoottiset oireet, kuten hallusinaatiot joillain potilailla;
  • sydämen sykkeen nousu ja verenpaineen vaihtelut;
  • hengitystiehaitat poltettaessa.

Marihuanan pitkäaikaisvaikutukset eivät ole täysin selvillä, mutta huolta aiheuttavat muun muassa muistihäiriöt, riippuvuusriski ja altistuksen vaikutukset kehitysvaiheessa oleviin aivoihin (nuoret, raskaana olevat). Pitkäaikaiskäyttöön liittyviä riskejä voivat olla kognitiiviset muutokset, hengitystieongelmat tupakoituna ja psyykkiset ongelmat alttiilla henkilöillä.

Vasta-aiheet ja yhteisvaikutukset

Lääkekannabis ei sovi kaikille. Vasta‑aiheita ja varotoimia ovat esimerkiksi:

  • aiheellinen tai nykyinen psykoottinen sairaus tai voimakas ahdistuneisuus;
  • vakavat sydän‑ ja verisuonisairaudet;
  • raskaus ja imetys — kannabiksen käyttöä ei yleisesti suositella raskaana oleville tai imettäville;
  • lapset — erityisen varovainen käyttö, ja vahingossaottojen ehkäisy on tärkeää;
  • yhteisvaikutukset muiden lääkkeiden kanssa; kannabinoidit voivat muuttaa tiettyjen lääkkeiden pitoisuuksia maksametabolian kautta.

Historia, tutkimus ja turvallisuus

Kannabiskasvia on käytetty lääkkeenä tuhansia vuosia monissa kulttuureissa. Sen nykyinen käyttö on kiistanalaista, koska tutkimusnäyttö ei aina ole yksiselitteistä ja koska laki sekä asenteet vaihtelevat suuresti.

Tieteellinen tutkimus jatkuu: tutkitaan eri kannabinoidien terapeuttisia ominaisuuksia, pitkäaikaisvaikutuksia, optimaalista annostelua ja turvallisuutta erityisryhmissä. Turvallisuuteen liittyy myös käytännön asioita, kuten lääkkeen asianmukainen säilytys, merkitseminen ja lasten ulottumattomissa pitäminen.

Laillisuus ja sääntely

Marihuanan virkistyskäyttö on laitonta suurimmassa osassa maailmaa, mutta monissa maissa ja alueilla lääkinnällinen käyttö on säädeltyä ja laillista. Kannabiksen lääkinnällinen käyttö on laillista joissakin maissa, kuten Tšekin tasavallassa, Kanadassa, Itävallassa, Alankomaissa, Italiassa ja Saksassa. Australiassa valmistellaan parhaillaan lakia, joka sallii marihuanan käytön lääketieteellisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin. Yhdysvalloissa liittovaltion lain mukaan marihuanan käyttö on laitonta. Yli 30 osavaltiota ja District of Columbia eivät kuitenkaan enää pidätä ihmisiä lääkemarihuanan käytöstä, kunhan he noudattavat osavaltion lääkemarihuanaa koskevia sääntöjä.

Paikallinen lainsäädäntö määrittelee, kuka voi määrätä, mitä valmisteita saa käyttää, millä ehdoilla ja miten tuotteet tuotetaan ja toimitetaan. Hoitokäytännöt vaihtelevat — joissakin maissa vaaditaan erikoislääkärin konsultaatio ja rekisteröinti potilasrekisteriin.

Käytännön suosituksia potilaalle

  • Keskustele aina hoidosta hoitavan lääkärin kanssa: arvioidaan hyöty‑haittasuhde sekä sopiva antotapa ja annostus.
  • Aloita pienellä annoksella ja säädä varovaisesti. Etenkin oraalisilla valmisteilla vaikutus alkaa hitaammin.
  • Älä aja tai käytä koneita alkoholin tai muiden keskushermostoa lamaavien aineiden kanssa tai jos tunnet vaikutuksia.
  • Säilytä valmisteet lasten ja eläinten ulottumattomissa; edibles‑tuotteet voivat houkutella lapsia.
  • Ilmoita lääkärille muista käytössä olevista lääkkeistä, jotta mahdolliset yhteisvaikutukset voidaan huomioida.

Yhteenvetona: lääkekannabis voi tarjota oireenmukaista helpotusta tietyissä tiloissa, mutta käyttöön liittyy riskejä ja epävarmuuksia. Hoitopäätös tulee tehdä potilaskohtaisesti lääketieteellisen arvion ja paikallisen sääntelyn puitteissa.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on lääkemarihuana?


V: Lääkemarihuana, joka tunnetaan myös nimellä medical cannabis, on kannabista ja kannabinoideja, joita lääkärit määräävät potilailleen.

K: Miten lääkemarihuana voi auttaa ihmisiä?


V: Lääkemarihuana voi auttaa pahoinvointiin ja oksenteluun sytostaattihoidon aikana, parantaa ruokahalua HIV/aidsia sairastavilla, vähentää kroonista kipua ja lihaskouristuksia.

K: Mitkä ovat lääkemarihuanan käytön lyhytaikaiset sivuvaikutukset?


V: Lääkemarihuanan käytön yleisiä lyhytaikaisia sivuvaikutuksia ovat väsymys, huimaus ja hallusinaatiot.

K: Liittyykö lääkemarihuanan käyttöön pitkäaikaisia vaikutuksia?


V: Lääkemarihuanan käytön pitkäaikaisvaikutukset eivät ole vielä selvillä, mutta joitakin huolenaiheita ovat muistihäiriöt, riippuvuusriski ja lapset, jotka ottavat sitä vahingossa.

K: Miten kannabiskasvia on historiallisesti käytetty lääkkeenä?


V: Kannabiskasvia on käytetty lääkkeenä tuhansia vuosia monissa kulttuureissa.

K: Miten lääkekannabista voi käyttää? V: Lääkekannabista voidaan käyttää eri tavoin, kuten höyrystämällä, polttamalla kuivattuja nuppuja, syömällä ruokia, joissa on kannabista, ottamalla kapseleita tai käyttämällä pastilleja.

K: Onko kannabiksen virkistyskäyttö laillista kaikkialla ? V: Ei , marihuanan virkistyskäyttö on laitonta suurimmassa osassa maailmaa. Jotkut maat, kuten Tšekki, Kanada, Itävalta, Alankomaat, Italia ja Saksa, ovat kuitenkin laillistaneet kannabiksen käytön lääkinnällisiin tarkoituksiin. Myös Yhdysvalloissa tietyt osavaltiot sallivat sen käytön, jos noudatetaan osavaltion sääntöjä sen käytöstä.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3