Metoninen sykli — 19 vuoden aurinko- ja kuukalenterin jakso

Tutustu Metoniseen sykliin — 19 vuoden aurinko- ja kuukalenterin jaksoon, joka yhdistää 235 kuukautta 19 aurinkovuoteen ja selittää kalenterien synkronoinnin.

Metoninen sykli on noin 19 vuoden jakso, jota käytetään tähtitieteessä ja kalenteritutkimuksessa. Erityisesti sitä käytetään usein kuun ja auringon kalenterien rakenteessa, koska 19 aurinkovuotta on lähes täsmälleen yhtä pitkä aika kuin 235 kuukautta.

Mitä metoninen sykli tarkoittaa?

Metoninen sykli perustuu havaintoon, että 19 aurinkovuoden aikana esiintyy lähes sama määrä synodisia kuukausia (kuun vaiheet) kuin 235 täyttä kuukuukautta. Tämän ansiosta saman kalenterikuun näkyvät vaiheet — esimerkiksi täysikuu — asettuvat lähes samoihin kalenteripäiviin 19 vuoden välein. Sykliä käytetään siis synkronoimaan aurinko- ja kuukalenterit.

Historiallinen tausta

Nimi tulee kreikkalaisesta tähtitieteilijä Metonista, joka kuvasi sykliä Ateenassa noin vuosisadalla 5 eaa. Metonin lisäksi jo muinaiset babylonialaiset tunsivat vastaavia suhteita kuun ja auringon jaksojen välillä, ja metonista periaatetta sovellettiin monissa antiikin ja keskiajan kalentereissa.

Kuinka sykli toimii käytännössä

Metoninen sykli sisältää 235 synodista kuukautta, joista 12 kuukautta on tyypillisessä vuodessa ja noin 7 vuodessa lisätään ylimääräinen kuukausi (embolismi), jotta kuukalenteri pysyy auringon vuoden mukana. Tällainen lisäkuukausi tehdään yleensä 7:ään metonisen 19 vuoden jakson vuoteen.

• Leppoisempana muistisääntönä: 19 vuoden aikana on 7 lisäkuukautta ja 12 normaalia kuuta.
• Esimerkki käytännöstä: heprealaisessa kalenterissa embolistiset vuodet ovat numerollisesti 3, 6, 8, 11, 14, 17 ja 19 syklin laskennassa.

Matemaattinen ja astronominen tarkkuus

Synodisen kuukauden keskimääräinen pituus on noin 29,530588 päivää. Kun 235 kuukauden pituudet lasketaan yhteen, saadaan noin 6939,688 päivää. 19 aurinkovuotta (tropiikkinen vuosi ~365,24219 päivää) on noin 6939,602 päivää. Erotus on siis vain noin 0,087 päivää (~2 tuntia 5 minuuttia) per 19 vuotta. Tämä pieni ero kasautuu ajan myötä: noin 220 vuoden kuluessa kertyy noin yhden päivän virhe.

Käyttö kalentereissa ja kirkkolaskennassa

Metonista sykliä on käytetty muun muassa:

• juutalaisessa (heprealaisessa) kalenterissa vuosien sijoittamiseen ja lisäkuukausien määräämiseen;
• katolisessa ja ortodoksisessa kirkon paschalisessa laskennassa (Easterin eli pääsiäisen ajankohdan määrittelyssä), jossa käytetään kultaisen numeron käsitettä (golden number);
• joissain itäaasialaisissa ja kreikkalaisissa kalenteriperinteissä, joissa metoninen periaate auttaa pitämään kuukalenterin synkassa vuodenaikojen kanssa.

Kullaninen luku eli golden number ilmaisee vuoden sijainnin 19 vuoden syklissä ja lasketaan tyypillisesti kaavalla: (vuosi mod 19) + 1. Se on yksi apuväline Paschan ajankohdan arvioinnissa.

Rajoitukset ja myöhemmät korjaukset

Vaikka metoninen sykli on varsin tarkka lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, se ei ole täydellinen pitkän aikavälin ratkaisu, koska sekä kuun synodinen kierto että maapallon kierto Auringon ympäri vaihtelevat ajan kanssa. Myöhemmin antiikin tähtitieteilijät, kuten Callippus, ehdottivat pidempiä syklejä (esim. 76 vuoden Callippic-sykli), joissa pienennettiin metonisen syklin kumulatiivista virhettä tekemällä ajoittain pieniä korjauksia.

Nykykäyttö

Nykyään astronomit laskevat kuun vaiheet ja kalenterit paljon tarkemmilla menetelmillä, mutta metoninen sykli säilyy tärkeänä historiallisena ja käytännöllisenä työkaluna monissa perinteisissä kalentereissa ja kirkkolaskennassa. Se tarjoaa yksinkertaisen ja helposti laskettavan tavan sovittaa kuun ja auringon kierron ajallisesti yhteen.

Hae kirjaimella