Metoninen sykli
Metoninen sykli on noin 19 vuoden jakso, jota käytetään tähtitieteessä ja kalenteritutkimuksessa. Erityisesti sitä käytetään usein kuun ja auringon kalenterien rakenteessa, koska 19 aurinkovuotta on lähes täsmälleen yhtä pitkä aika kuin 235 kuukautta.
Historia
Metonin sykli on nimetty ateenalaisen tähtitieteilijä Metonin mukaan, joka käytti sykliä Attikan kalenterissa 5. vuosisadalla eaa. Sitä käytettiin kuitenkin jo sitä ennen monien muinaisten kulttuurien, kuten Babylonian ja Kiinan, kalenterissa.
Metonisen syklin käyttäminen kalenterissa
Yhdeksäntoista vuotta, joista kukin on 12 kuukautta, kestäisi yhteensä 19 × 12 = 228 kuukautta. Tähtitieteestä tiedämme kuitenkin, että 19 aurinkovuotta on yhtä pitkä kuin 235 kuukautta. Joten 19 vuoden aikana on lisättävä 235 - 228 = 7 ylimääräistä kuukautta, jotta vuodet saadaan kohdalleen. Kolmannentoista kuukauden lisäämistä vuoteen kutsutaan interkalaatioksi. Se voidaan tehdä eri tavoin:
- Muinaisessa babylonialaisessa kalenterissa ja nykyaikaisessa heprealaisessa (juutalaisessa) kalenterissa lisätään ylimääräinen kuukausi juuri ennen kevätpäiväntasausta säännöllisin väliajoin: vuosina 3, 6, 8, 11, 14, 17 ja 19 jokaisessa 19 vuoden jaksossa.
- Nykyaikaisessa kiinalaisessa kalenterissa ja muissa sitä seuraavissa aasialaisissa kalentereissa käytetään aurinkojaksojen ja kuun vaiheiden laskentaa päättämään, milloin lisäkuukausi lisätään.
- Toisissa kulttuureissa käytetään havainnointia - esimerkiksi nähdään, onko sato kypsä - päättämään, milloin lisäkuukausi lisätään. Pääsiäisen ajankohdan laskemisessa käytetään kevätpäiväntasauksen tähtitieteellistä havainnointia sen määrittämiseksi, tuleeko seuraava pääsiäinen 12 vai 13 kuukautta edellisen jälkeen.
Metoninen sykli ja pimennykset
Metoninen sykli on lähes 20 pimennysvuoden pituinen. Tästä syystä jotkut pimennykset toistuvat jonkin aikaa 19 vuoden välein.
Ulkoiset verkkosivustot
- Pimennykset, muinaisten kosminen kellokoneisto
- Metoninen sykli
- Metonic Moon
