Hepreankielinen kalenteri | juutalaisuudessa käytetty kalenteri

Perussäännöt

Heprealainen kalenteri on kuun ja auringon mukaan määräytyvä kalenteri. Heprealaisen kalenterin kuukaudet perustuvat uuden kuun ilmestymiseen. Samalla pääsiäisjuhlan on oltava keväällä. Tästä syystä heprealaisen kalenterin vuodet perustuvat aurinkoon.

Yksi aurinkovuosi kestää noin 365 päivää, mutta kaksitoista kuukuukautta kestää vain noin 354 päivää. Tästä syystä heprealainen kalenteri lisää kuun kuukauden seitsemän kertaa jokaiseen 19 vuoden jaksoon. Tämän säännön ansiosta keskimääräinen heprealainen kalenterivuosi on suunnilleen yhtä pitkä kuin aurinkovuosi, 365 päivää.

Seitsemänpäiväistä viikkoa käytetään sapatin, lepopäivän, laskemiseen. Viikko ei riipu aurinkovuodesta tai kuukuusta. Sen sijaan se riippuu seitsemän päivän laskennasta, jonka uskotaan juontavan juurensa antiikin ajoilta. Viikko on myös tärkeä osa heprealaista kalenteria.

 
Eläinradan mosaiikkilattia 6. vuosisadan synagogassa Beit Alphassa, Israelissa.  


Tämä keskiaikaisesta hepreankielisestä kalenterista peräisin oleva lukun2 muistutti juutalaisia palmun oksasta (lulav), myrtin oksista, pajun oksista ja sitruunasta (etrog), joita käytettiin Sukkot-juhlan aikana.  

Historia

Exoduksen kirjan mukaan juutalaiset ovat käyttäneet kuukalenteria siitä lähtien, kun he lähtivät Egyptistä. Ensimmäinen käsky, jonka juutalaiset saivat kansakuntana, oli käsky määrittää uusi kuu. Hyvin pian sen jälkeen juutalaiset saivat käskyn varmistaa, että pääsiäinen osuu kevääseen.

Tanakhissa (heprealaisessa Raamatussa) kuukaudet on yleensä numeroitu eikä nimetty. (Katso taulukko alla.) Vain neljä kuukauden nimeä esiintyy Tanakhissa ennen Babylonian maanpakoa (katso taulukko). Nykyaikaisen heprealaisen kalenterin kuukausien nimet on otettu Babylonian kalenterin kuukausien nimistä Babylonian maanpakolaisuuden aikana (6. vuosisata eaa.).

Aluksi uusi kuukausi alkoi, kun todistajat tulivat Sanhedriniin (korkeaan rabbiinioikeuteen) ja todistivat nähneensä uuden kuunsirpin taivaalla. Sanhedrin päätti myös, milloin kalenteriin oli lisättävä lisäkuukausi, jotta pääsiäinen voitaisiin pitää keväällä. (Ks. metoninen sykli.) Toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen vuonna 70 jKr. sanhedrinin oli vaikeampi kokoontua ja kuulla todistajia. Tästä syystä Sanhedrin otti käyttöön kiinteän, sääntöihin perustuvan kalenterimuodon. Maimonides kuvasi nykyaikaisen heprealaisen kalenterin täydellisesti noin vuonna 1178 jKr.

Nykyaikaisessa heprealaisessa kalenterissa vuodet lasketaan Anno Mundi (latinaksi "maailman vuosi"). Tämä edustaa perinteistä laskentaa vuosista, jotka ovat alkaneet maailman luomisesta Genesiksessä kuvatulla tavalla. Tämä vuosi on anno mundi 5783.

Karaiittisessa juutalaisuudessa

Pienessä karaiittisen juutalaisuuden yhteisössä kalenteri on hyvin samanlainen. Karaitit käyttävät kuitenkin todistajia uuden kuunsirpin päivämäärän asettamiseen. He käyttävät edelleen ohran kypsymistä päättääkseen, lisätäänkö vuoteen ylimääräinen kuukausi. Näistä syistä karaiittikalenteri voi poiketa hieman juutalaisten pääkalenterista.

 

Heprealaisen kalenteriviikon päivät

Viikonpäivä (heprea)	Käännös	Päivä alkaa auringonlaskusta	Päivä jatkuu auringonlaskuun asti
יום ראשון jom rishon	ensimmäinen päivä	Lauantai	Sunnuntai
יום שני yom sheni	toinen päivä	Sunnuntai	Maanantai
יום שלישי yom shelishi	kolmas päivä	Maanantai	Tiistai
יום רביעיעי yom revi'i	neljäs päivä	Tiistai	Keskiviikko
יום חמישי yom hamishi	viides päivä	Keskiviikko	Torstai
יום ששיי yom shishi	kuudes päivä	Torstai	Perjantai
שבת shabbat	Shabbat  (sapatti)	Perjantai	Lauantai

 

Kuukausia

Kuukausi # Raamatussa	Kuukauden nimi englanniksi	Kuukauden nimi hepreaksi	Päivien lukumäärä	Vuodenaika	Huomautukset
1	Nisan	נִיסָן	30	Maalis-huhtikuu	ennen maanpakoa nimi Aviv ("kevät") Pääsiäiskuukausi
2	Iyar	אִייָר	29	Huhti-toukokuu	ennen maanpakoa nimi Ziv ("valo")
3	Sivan	סִיוָן	30	Touko-kesäkuu	Shavuotin kuukausi
4	Tammuz	תַּמּוּז	29	Kesä-heinäkuu
5	Ab	אָב	30	Heinä-elokuu	Tisha B'Av -kuukausi
6	Elul	אֱללוּל	29	Elo-syyskuu
7	Tishrei	תִּשְׁרֵי	30	Syys-lokakuu	ennen maanpakoa käytetty nimi Etanim ("vahva") Rosh Hashanahin  kuukausi, Jom Kippur ja Sukkot
8	Heshvan (tai Marheshvan)	מַרְ)חֶשְׁוָן)	29 tai 30	Loka-marraskuu	ennen maanpakoa nimi Bul
9	Kislev	כִּסְלֵו	30 tai 29	Marras-joulukuu	Hanukan kuukausi
10	Tevet	טֵבֵת	29	Joulukuu-tammikuu
11	Shevat	שְׁבָט	30	Tammi-helmikuu
12	Adar	אֲדָר	29	Helmi-maaliskuu	Purimin kuukausi - karkausvuonna:   12a: Adar I ('אֲדָר א), 30 päivää 12b: Adar II ('אֲדָר ב), 29 päivää.

 

Details

Päivä ja viikko

Heprealaisessa kalenterissa päivän merkitys on peräisin heprealaisesta Raamatusta: "Ja tuli ilta, ja tuli aamu, yksi päivä". Koska "ilta" tulee ennen "aamua", heprealaisessa kalenterissa päivä alkaa illalla. Moniin tarkoituksiin päivä alkaa heprealaisessa kalenterissa auringonlaskun aikaan. Mutta kun on tärkeää varmistaa, että edellinen päivä on kokonaan ohi, päivä alkaa iltahämärässä.

Ihmiset, jotka tulostavat kalentereita tai kirjoittavat kalenteriohjelmia tietokoneille, jättävät tämän säännön huomiotta. He pitävät heprealaisen kalenterin päivämäärää ja gregoriaanisen kalenterin päivämäärää, jolla on sama keskiyö, samana päivänä. He olettavat, että heprealaista kalenteria lukevat ihmiset tuntevat auringonlaskusäännön. Aina kun juhlapäivä, syntymäpäivä tai vuosipäivä näkyy painetussa kalenterissa, se alkaa itse asiassa edellisenä päivänä, auringonlaskun aikaan.

Heprealaisessa kalenterissa joka seitsemäs päivä on sapatti, lepopäivä. Viikko on sykli, jossa jokainen seitsemän päivän jakso lasketaan ulos ja päättyy sapattiin. Mikään muu kalenterilaskenta ei vaikuta viikkoon. Hepreassa viikon kuuden ensimmäisen päivän ainoa nimi on laskennallinen nimi: "Ensimmäinen päivä", "Toinen päivä" jne. Ainoa viikonpäivä, jolla on erityinen nimi, on seitsemäs päivä, sapatti. (Katso taulukko edellä.)

Molad

Hepreankielisen kalenterivuoden ja -kuukauden laskeminen alkaa moladista. Molad on hepreankielinen sana, joka tarkoittaa "syntymää". Sana viittaa uuden kuun "syntymään" joka kuukausi. Nykyaikaisessa heprealaisessa kalenterissa käytetään laskettua moladia: uudenkuun syklin keskimääräistä pituutta uudenkuun alusta useiden vuosien aikana. Moladin pituus on 29 päivää, 12 tuntia, 44 minuuttia, 3¹ ⁄₃ sekuntia.

Tavalliset vuodet ja karkausvuodet

Vuosi, jossa on 12 kuukautta, olisi 354 päivän pituinen, mutta heprealaisen kalenterivuoden on oltava aurinkovuosi - noin 365 päivän pituinen. Lisäksi heprealaisessa kalenterivuodessa on oltava joko 12 tai 13 kuukautta. Kuukautta ei saa olla "osittain", joten kolmastoista kuukausi lisätään seitsemän kertaa jokaiseen yhdeksäntoista vuoden jaksoon. Tämä on mukautus ^{n 2}Metonin syklistä, joka oli hyvin tunnettu kalenterisykli antiikin aikana. Heprealaisessa kalenterissa (^{n 3} ) lisätään ylimääräinen kuukausi vuosien 3, 6, 8, 11, 14, 17 ja 19 aikana.

Rosh Hashanahin laskeminen tälle ja ensi vuodelle

Heprealaisen kalenterin kuukausien pitäisi olla kuukuukausia. Tästä syystä Rosh Hashanahin, juutalaisen uuden vuoden, laskeminen alkaa Tishrei-kuukauden moladista. Tästä lähtien kalenterisäännöt sallivat kaksi pääsyytä siirtää Rosh Hashanahia yhdellä tai useammalla päivällä:

1. Rosh Hashanahin lykkääminen, jos moladin aika (Jerusalemissa) on klo 12:00 jälkeen. Ilman tätä sääntöä Rosh Hashanah olisi päivää ennen moladia Jerusalemin itäpuolella sijaitsevissa osissa maailmaa.
2. Rosh Hashanahin lykkääminen niin, että se ei ala sunnuntaina, keskiviikkona tai perjantaina. Tämä sääntö estää sen, että Jom Kippur olisi päivää ennen tai jälkeen sapatin. Se estää myös sen, että Hoshana Rabba, Sukkotin seitsemäs päivä, osuu sapatille.
   Kun tämän vuoden Rosh Hashanah on laskettu, lasketaan seuraavan vuoden Rosh Hashanah, joka alkaa joko 12 tai 13 molad-jakson päästä tulevaisuudessa.

Kun tämän ja ensi vuoden Rosh Hashanahien päivämäärät ovat tiedossa, kalenterin laskeminen niiden välissä on helppoa.

Kalenterin laskeminen

Moladin pituus on hieman yli 29¹ ⁄₂ päivää. Koska kuukaudessa on oltava kokonainen määrä päiviä, kalenterin laskeminen aloitetaan vuorottelemalla 30- ja 29-päiväisiä kuukausia. Näin saadaan keskiarvoksi 29¹ ⁄₂ päivää ja 12 kuukauden kokonaismääräksi 354 päivää. Tästä lähtien kuukausien pituudet muuttuvat seuraavasti:

• Kun lisäkuukausi lisätään, se on kuudes kuukausi (Tishrei-kuukaudesta laskettuna), ja siinä on aina 30 päivää.
• Kun tämän ja seuraavan Rosh Hashanahin välissä on 355 päivää tavallisena vuonna (tai 385 päivää karkausvuonna), tarvitaan yksi lisäpäivä. Se lisätään Heshvaniin (toinen kuukausi, joka lasketaan Tishrei-kuusta), jossa on silloin 30 päivää.
• Kun tämän ja seuraavan Rosh Hashanahin välissä on 353 päivää tavallisena vuonna (tai 383 päivää karkausvuonna), tarvitaan yksi päivä vähemmän. Se otetaan pois Kislevistä (kolmas kuukausi, joka lasketaan Tishreistä), jossa on silloin 29 päivää.

(Katso edellä oleva kuukausitaulukko.)

Kalenterikuukaudet ja tähtitieteellinen uusi kuu

Heprealaisen kalenterikuukauden ensimmäinen päivä, joka tunnetaan nimellä Rosh Hodesh (

רׂאשׁ חוֹדֶש), on aina lähellä tähtitieteellistä uutta kuuta. Usein se ei ole täsmälleen tähtitieteellisen uuden kuun aikaan. Siihen on kaksi syytä:

1. Kalenterilaskelmat perustuvat kuunkierron keskimääräiseen pituuteen. Yksittäisten kuujaksojen todellinen pituus vaihtelee ajan myötä.
2. Rosh Hashanahin lykkäämistä koskevat säännöt (ks. edellä) siirtävät Rosh Hodeshin pois tähtitieteellisestä uudenkuun ajankohdasta. Laskelmat laatineet ihmiset päättivät, että Rosh Hodeshin sijoittaminen lähelle uutta kuuta oli vähemmän tärkeää kuin muut tekijät.