MMA (Mixed Martial Arts) – hybridi kamppailulaji, säännöt ja UFC

Tutustu MMA:han — hybridi kamppailulaji, selkeät säännöt, UFC:n huippuottelut ja käytännön vinkit aloittelijoille ja harrastajille.

Tekijä: Leandro Alegsa

Mixed martial arts (tai MMA) on hybridi kamppailulaji. Siihen kuuluu mikä tahansa kamppailulajien sekoitus tai mikä tahansa kahden tai useamman kamppailulajityylin sekoitus. MMA voi tarkoittaa myös urheilua, jossa kamppailulajit ovat sekataistelulajeja. Bellator, WSOF, ONE Championship ja UFC ovat yrityksiä, jotka edistävät MMA-urheiluottelua.

 

Säännöt ja tuomarityö

Nykyinen kilpailutoiminta perustuu pääosin niin sanottuihin Unified Rules of MMA -sääntöihin, joita sovelletaan monissa maan- ja kansainvälisissä otteluissa. Tuomaristo arvioi ottelua usein 10–9-järjestelmällä (10-point must system), jossa voittajaerä saa 10 pistettä ja häviäjä vähemmän. Ottelun valvoja (referee) huolehtii kilpailun turvallisuudesta ja voi keskeyttää ottelun tuomalla voiton kilpailijalle esimerkiksi teknisen tyrmäyksen (TKO) tai lääkärin päätöksen kautta.

Painoluokat ja otteluformaatti

Ammattilaistasolla ottelut ovat tyypillisesti kolme erää à 5 minuuttia, kun taas titteliottelut ja jotkin pääottelut ovat viisi erää à 5 minuuttia. Painoluokkia on useita, ja ne vaihtelevat organisaation mukaan; yleisimpiä ovat esimerkiksi höyhensarja, kevyt, welter- ja raskassarjat. Painoluokkien tarkoitus on taata turvallisuus ja reilu kilpailu.

Sallitut ja kielletyt tekniikat

MMA:ssa yhdistyvät lyönnit, potkut, polvitukset, kyynäriskot (joissain sarjoissa rajoitettuina), heitot, viekot ja kuristusotteet sekä nivelkiristykset. Samalla on olemassa selkeä lista kielletyistä toimista, joihin kuuluvat muun muassa:

  • silmämunien kaivaminen ja sormella silmiin kurkottaminen,
  • iskut takaraivoon ja niskaan,
  • iskut rintalastan ja selän alaosaan (spine),
  • iskut potkulla/potku polveen tietyissä tilanteissa ja vastustajan maassa ollessa tehtävät potkut (riippuu säännöistä),
  • pureskelu, pureminen, hiusten repiminen ja pahanajoinlähtöinen käyttäytyminen.

Rikkeistä seuraa varoituksia, pistemenetyksiä tai diskwalifikaatioita tilanteen vakavuudesta riippuen.

Voittamistavat

Ottelun voi voittaa usealla tavalla:

  • KO (knockout) – vastustaja menettää tajuntansa iskusta,
  • TKO (technical knockout) – erotuomari tai lääkäri lopettaa ottelun, kun toinen ei pysty jatkamaan,
  • Submission – vastustaja antaa periksi esimerkiksi kuristuksen tai nivelen lukon takia,
  • Pisteiden mukaan – tuomarit antavat voiton pistemäärien perusteella,
  • Disqualification – vastustaja rikkoo sääntöjä vakavasti,
  • No contest – ottelu mitätöidään esimerkiksi vahingossa sattuneen loukkaantumisen vuoksi ennen merkittävää vaihetta.

Historia ja merkittävät organisaatiot

MMA:n juuret ulottuvat antiikin taistelulajeihin (esim. kreikkalainen pankration) sekä 1900-luvun jälkipuoliskon ja 1990-luvun alkuvuosien vale tudo-tyyppisiin tapahtumiin Brasiliassa ja Yhdysvalloissa, joissa eri taistelulajeja verrattiin toisiinsa. Moderni, säännelty MMA kehittyi nopeasti 1990-luvun lopulta eteenpäin, kun laji sai sääntöjä, suojavälineitä ja ammattimaisia organisaatioita. Nykyisiä suuria organisaatioita ovat muun muassa UFC, Bellator, ONE Championship ja Professional Fighters League (PFL); mainittu WSOF on toiminut osana tätä kehitystä ja sen toiminta on muuttunut ajan myötä.

Harjoittelu, valmistautuminen ja turvallisuus

MMA-ottelijat harjoittelevat useita eri lajeja, kuten brazilian jiu-jitsua (BJJ), painia, nyrkkeilyä, potkunyrkkeilyä/Muay Thaia, judota ja judoa tai samboa sekä kunto- ja voimaharjoittelua. Tärkeää on myös ottelutaktiikka, palautuminen ja oikea ravitsemus. Kilpailuja edeltää medicininen tarkastus, ja monet organisaatiot valvovat doping-kieltoja.

Toinen merkittävä osa harjoittelua on painon pudotus (weight cutting), joka voi aiheuttaa riskejä. Siksi monet sarjat ja ammattilaisjärjestöt ovat ottaneet käyttöön käytäntöjä esimerkiksi urinanäytteiden ja painonvalvonnan muodossa turvallisuuden parantamiseksi.

Ammattilais- ja amatööripiirteet sekä naisten MMA

Amatööritasolla säännöt ja varustus voivat olla tiukempia (esim. paksummat käsineet, kevyt kontaktirajoitus), ja se on usein portti ammattilaisuuteen. Naisten MMA on kasvanut merkittäväksi osa-alueeksi viime vuosikymmeninä: lajin näkyvyys lisääntyi esimerkiksi Ronda Rouseyn myötä, ja nykyisin naisten sarjoissa on useita huippunimiä ja titteliotteluita.

Yhteenveto

MMA on monipuolinen, taktinen ja fyysisesti vaativa kamppailulaji, jossa yhdistyvät lyöminen, potkiminen, heitot ja lukot. Laji on kehittynyt pitkälti kohti turvallisempaa ja säädellympää muotoa, ja sen suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti. Sekä amatööri- että ammattilaiskentässä korostuvat hyvä valmennus, monipuolinen tekniikkakehitys ja huolellinen terveydestä huolehtiminen.

.  Zoom
.  

Maataistelu on tärkeä osa lajia.  Zoom
Maataistelu on tärkeä osa lajia.  

Säännöt

MMA-ottelun järjestäjät voivat päättää ottelun säännöt. Ei ole olemassa yhtä ihmisryhmää, joka päättäisi kaikkien MMA-otteluiden säännöt. Jotkin valtiot sääntelevät kaikkia ammattilaisotteluita, myös MMA-otteluita, ja asettavat joitakin sääntöjä.

MMA-otteluissa oli aikoinaan vain vähän sääntöjä, mutta nykyään niissä on monia sääntöjä ottelijoiden suojelemiseksi. Nyrkkeilyssä (ja muissa kamppailulajeissa) on myös monia sääntöjä, jotka eroavat MMA:n säännöistä.

Taistelijat voivat käyttää ottelussa mitä tahansa haluamaansa taistelulajia tai taitoyhdistelmää. Näissä otteluissa ottelijat voivat taistella seisten lyönneillä, potkuilla ja muilla iskuilla, clinchissä, jossa ottelijat tarttuvat toisiinsa seisten, tai maassa.

Laittomat lakot

Esimerkki laittomasta lyönnistä on 12-6 kyynärpäälyönti. Se on laiton Unified Rules of Mixed Martial Arts -sääntöjen mukaan, joissa sitä kutsutaan "lyönniksi alaspäin kyynärpäällä". Kielto tehtiin lääketieteellisistä ja turvallisuussyistä, koska on todennäköistä, että vastustajille aiheutuu vakavia vammoja, jos niitä käytetään.

Päihitä

Kumpikin ottelija yrittää voittaa toisensa joko alistamalla tai tyrmäämällä. Kukin ottelu voi kestää vain tietyn ajan, ja ajan päätyttyä tuomarit päättävät, kuka on voittaja. Ottelun tuomari varmistaa, ettei kukaan loukkaannu pahasti ja että sääntöjä noudatetaan.

 

Mixed Martial Artsin historia

Alkuperä

Pankration oli vanha aseettoman taistelun tyyli. Antiikin kreikkalaiset ottivat tämän lajin mukaan olympialaisiin vuonna 648 eaa. Joitakin julkisia otteluita käytiin 1800-luvun lopulla. Ne edustivat eri kamppailutyylejä, kuten jujutsua, painia, kreikkalais-roomalaista painia ja muita kamppailutyylejä kilpailuissa ja haasteissa eri puolilla Eurooppaa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen paini syntyi uudelleen kahdessa päävirrassa. Ensimmäinen virtaus oli todellista kilpailua; toinen virtaus alkoi riippua enemmän koreografiasta ja suurista julkisista esityksistä, joista syntyi ammattipaini.

Kamppailulajityypit

Nykyaikaisen sekakamppailulajin (MMA) juuret ovat kahdessa kilpailulajissa: Vale Tudo (Brasilia) ja japanilainen Shootfighting.

Vale Tudo

Vale Tudo sai alkunsa noin vuonna 1930, kun Carlson Gracie kutsui jokaisen kilpailijan mukaan otteluun. Se oli niin sanottu "Gracie's Challenge". Myöhemmin Hélio Gracie ja Gracie-perhe jatkoivat tätä. Vale Tudo tarkoittaa suomeksi "kaikki on sallittua", sillä siinä ei ollut juuri mitään sääntöjä.

Japanilainen Shootfighting

Noin vuonna 1970 Antonio Inoki järjesti Japanissa sarjan mixed martial arts -otteluita. Ne olivat voimia, jotka tuottivat Shootwrestlingin, ja ne aiheuttivat myöhemmin ensimmäisen Shooto-nimisen sekakamppailulajien organisaation kehittymisen. Sekakamppailulajit saivat suuren suosion Yhdysvalloissa vuonna 1993, kun Rorion Gracie auttoi luomaan ensimmäisen UFC-tapahtuman, joka oli yksi varhaisimmista MMA-tapahtumista Yhdysvalloissa . Vuonna 1997 Japanissa kiinnostus tätä lajia kohtaan johti sekataistelulajien suuremman organisaation - Pride Fighting Championshipin - perustamiseen.

Missä niitä harjoitettiin

Gracie-perhe aiheutti turnausten, kuten UFC:n, tunnettuuden. On huomattava, että UFC on tunnetuin turnaus, mutta brasilialaista jujutsua harrastavat henkilöt eivät yleensä käytä iskuja. Gracie-perheellä oli epäilemättä tärkeä rooli Vale Tudon avointen kilpailujen luomisessa ja niiden tunnetuksi tekemisessä television kautta. Kuitenkin ennen kuin kukaan loi UFC:n tai Shooton, joissa kaikkia itsepuolustusmenetelmiä edustavat henkilöt voivat taistella, oli jo olemassa tällaisia sekakamppailulajeja.

 

Kilpailijoiden asteittainen kehitys

Noin vuonna 1990 kolme tyyliä olivat kuuluisia niiden tehokkuudesta kilpailuissa sekataistelulajeissa: paini, brasilialainen jujutsu ja shootwrestling. Tämä voi johtua siitä, että niissä kiinnitetään huomiota otteiden avulla tapahtuvaan taisteluun. Ennen vuotta 1990 promoottorit järjestivät vain vähän sekakamppailulajien kilpailuja, ja jotkut kamppailulajit perustuivat iskuihin. Siksi useimmat näiden lajien ohjaajat olivat luultavasti kiinnittäneet liian vähän huomiota otteisiin.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3