Model 1857 12-Pounder Napoleon Field Gun {{³"a}
Malli 1857 12-pounder Napoleon Field Gun, jota Yhdysvaltain armeija kutsui virallisesti nimellä "light 12-pounder gun" (kevyt 12-pounder tykki), oli suosituin sileäpiippuinen tykki, jota käytettiin Yhdysvaltain sisällissodassa. Tykki sai nimensä Ranskan presidentin ja keisarin Napoleon III:n, Napoleon Bonaparten veljenpojan, mukaan.
M1857 12-Pounder "Napoleon" Gettysburg National Military Parkissa, 2005. Pronssipiipussa on vihreä patina, koska se ei ole käytössä eikä sitä ole kiillotettu.
Historia
Ranskalainen Canon obusier de campagne de 12 cm, modèle 1853, joka tunnetaan myös nimellä Canon de l'Empereur, oli Ranskan armeijan vuonna 1853 kehittämä canon-obusier (kuoritykki) tai gun-howitzer. Sillä voitiin ampua kuulaa, kranaattia, kanisteria tai grapeshotia, minkä ansiosta se korvasi kaikki aiemmat ranskalaiset tykit. Se oli valettu pronssinen sileäpiippuinen, ja sitä voitiin käyttää myös haupitsina. Se oli riittävän kevyt, jotta sitä saattoi vetää hevosjoukkue. Samalla sen tulivoima riitti tuhoamaan linnoituksia puolen mailin (805 metrin) etäisyydeltä. Kun se tuli keisari Napoléon III:n palvelukseen, se nimettiin hänen mukaansa.
Vuonna 1857 Yhdysvaltain armeija otti mallin käyttöön kevyen 12-pounderin M1857-kiväärinä. Unioni valmisti 1156 kappaletta ja Konfederaatio 501 kappaletta. Koska heillä ei ollut pohjoisen valmistuskapasiteettia, konfederaatiot yrittivät kaapata mahdollisimman monta unionissa valmistettua Napoleon 12-puntaria. Konfederaation armeija kehitti myös oman versionsa. Vuonna 1863 kenraali Robert E. Lee oli niin vaikuttunut M1857:stä, että hän käski kerätä kaikki Pohjois-Virginian armeijan kuusipuntariset tykit ja lähettää ne Richmondiin sulatettaviksi ja uudelleenvalettaviksi 12-kiloisiksi. Konfederaatiot jatkoivat 12-kiloisten Napoleonien valmistusta, kunnes unionin armeija valtasi Ducktownin kuparikaivokset Chattanoogan lähellä Tennesseessä. Tämä vähensi konfederaation pronssituotantoa. Tämän jälkeen konfederaation 1857-kiväärit valettiin raudasta.
U.S. M1857
Kun ensimmäiset mallin 1857 aseet valettiin pohjoisen valimoissa, niissä oli kaksi kahvaa tai "delfiiniä". Vuoden 1861 jälkeen delfiinit poistettiin, piippua lyhennettiin ranskalaisesta versiosta ja siitä tehtiin kevyempi. Kuten useimmat tuolloin käytössä olleet tykit, ne olivat suulakkeella ladattavia aseita. Mallia 1857 oleva 12-puntari Napoleon, jonka piippu oli pronssia, muodosti 40 prosenttia molempien osapuolten tykeistä. Napoleonin yhdysvaltalaisella versiolla pystyttiin osumaan jopa 1 700 jaardin (1 600 metrin) päässä olevaan kohteeseen. Ne olivat kuitenkin tarkimpia lähempänä, noin 250 jaardin (230 m) etäisyydellä. Se käytti 2,5 paunan (1,1 kg) mustaruutipanosta. M1857 Napoleon ampui tykinkuulan tai kanisterilaukauksen, jonka nopeus oli 1 440 jalkaa sekunnissa (439 metriä sekunnissa). Piipun läpimitta oli 4,62 tuumaa (117 mm) ja pituus 62 tuumaa (1 600 mm). Pelkkä piippu painoi 550 kiloa (1 220 puntaa). Tykkikärryn kanssa se painoi 1 109 kg (2 445 puntaa), ja sitä veti kuuden hevosen joukkue. Tykin miehistö oli keskimäärin kuusi miestä.
