Kapina Bountyllä on tullut kuuluisaksi tarinaksi, josta on tehty monia kirjoja, elokuvia ja lauluja. HMS Bounty oli pieni, kolmimastoinen, täysin takiloitu purjelaiva. Bounty tuli kuuluisaksi, kun miehistö (merimiehet) kapinoi (otti aluksen haltuunsa) 28. huhtikuuta 1789. Bountyn kapteeni oli nimeltään William Bligh.

 

Tarina on monivaiheinen ja sisältää sekä romantisoituja että kiistanalaisia osuuksia. Kapinan taustalla olivat sekä matkan tehtävä että ihmissuhteet, kuri ja elämänmuutokset Tyynenmeren saarilla.

Tausta ja tehtävä

HMS Bounty lähetettiin Tyynellemerelle valtion toimeksiannosta hakemaan leipähedelmää (breadfruit) Tahitilta. Ajatuksena oli kasvattaa kasvia Karibian siirtokunnissa edulliseksi elintarvikkeeksi plantaasi-työläisille. Alus oli pieni sotalaivana varustettu purjealus, jonka komentajana oli nuori lautapaatti William Bligh.

Elämä Tahitilla ja jännitteet

Kun Bounty saapui Tahitiin, miehistö vietti saarella useita kuukausia kasvien keruun ja istutustöiden vuoksi. Monet merimiehistä solmivat suhteita paikallisiin, sopeutuivat saaren elämään ja olivat haluttomia palaamaan leipähedelmien kanssa kaukaiseen ja ankaraan Eurooppaan tai Karibian plantaaseille. Samanaikaisesti Blighn ja miehistön välillä syntyi jännitteitä lähes päivittäisestä kurista ja kurinpitotoimenpiteistä: myöhemmin kiistelty kuva Blighn ankaruudesta on olennainen osa tarinaa.

Kapina ja sen kulku

28. huhtikuuta 1789 osa miehistöä, jota johti upseeri Fletcher Christian, suoritti kapinan: he riistivät vallan laivasta, pitivät Bountyä hallussaan ja asettivat kapteenin Blighn sekä uskollisimmat miehet pieneen avoveneeseen. Blighn joukko sai mukaansa hyvin rajalliset varusteet ja ravinnon.

Blighn uskomaton avoveneeseen purjehdus

Bligh näyttää merkkitapauksena taidosta ja rohkeudesta: hän ajoi avoveneellään ja seurueellaan pitkän ja vaarallisen matkan kohti turvallisuutta ja apua. Blighn ja hänen seuralaistensa onnistui saavuttaa hollantilainen siirtokunta Kupang Timorilla — matka oli yksi navigointitaidon huippuesimerkeistä 1700-luvun merihistoriassa. Tämän seurauksena Bligh palasi myöhemmin Britanniaan ja jatkoi merivoimiin liittyvää uraansa.

Jälkiseuraukset ja kohtalot

  • Osalla kapinallisia oli aikomuksena palata Tahitiin; jotkut lähtivät etsimään erästä syrjäistä saarta (Pitcairn), jossa he lopulta asettuivat asumaan. Pitcairnilla kapinalliset polttivat ja upottivat Bountyn — näin alus katosi.
  • Britannia lähetti merivoimien aluksen etsimään ja tuomaan kapinalliset oikeuden eteen. Osa kapinallisista löydettiin ja tuotiin oikeuteen; toiset jäivät löytämättä tai asettuivat asumaan syrjäisille saarille, joilla heidän jälkeläisensä elävät edelleen.
  • Tapaus herätti laajaa keskustelua merivoimien kurista ja upseerien ja miehistön suhteista. Tarina on myös herättänyt myyttejä ja legendoja, joita on käsitelty monissa kirjoissa ja elokuvissa.

Merkitys ja perintö

Bountyn kapina on tullut symboliksi merimieselämän ankaruudesta, vallasta ja ihmisten halusta etsiä parempaa elämää. Tapaus on innoittanut lukemattomia taideteoksia ja historioitsijoiden tutkimuksia, ja sen tapahtumat — kapina, Blighn avovenepurjehdus ja Pitcairnin asutus — ovat pysyneet yleisessä muistissa kautta vuosisatojen.

Tämä lyhyt yhteenveto antaa yleiskuvan tapahtumasta; sen yksityiskohdat ja tulkinnat vaihtelevat, sillä Bountyn tarina on sekä historiallinen tapahtuma että kulttuurinen myytti, jota on analysoitu ja dramatisoitu monin eri tavoin.