Sienijuuri
Mykorrhiza (kreikaksi sienijuuret) on symbioottinen yhteys sienen ja kasvin juurten välillä.
Mykorritsassa sieni elää kasvin juurien sisällä ja maassa. Sienihyfat ovat kasvien juuria tehokkaampia ravinteiden imeyttäjiä.
Mykorritsat ovat tärkeitä kasvien kasvulle monissa ekosysteemeissä. Vähintään 80 prosentilla kaikista maakasvilajeista (ja yli 90 prosentilla suvuista) on mykorritsoja. Ne ovat siitä riippuvaisia selviytyäkseen. Ne ovat kasvikunnan yleisimpiä symbiontteja: niihin osallistuu noin 6000 sienilajia ja 240 000 kasvilajia.
Mykorritsat jaetaan kahteen päätyyppiin: ektomykorritsaan ja endomykorritsaan. Ektomykorritsasienien hyfat eivät tunkeudu juuren yksittäisiin soluihin, kun taas endomykorritsasienienien hyfat tunkeutuvat soluseinään ja tunkeutuvat solukalvoon.
Mykorritsasymbioosi on ikivanha, sillä se on peräisin ainakin 400 miljoonaa vuotta sitten.
Vehnä on mykorritsakasvi.
Kaavio mykorritsasta ja espanjankieliset termit. Kyseessä on endomykorrhiza: arbuskulat tai vesikkelit ovat kasvin soluseinän sisällä ja kiinnittyneet solukalvoon.
Ektomykorritsan pyökit
Miten se toimii
Tämä vastavuoroisuus antaa sienelle sokereita, kuten glukoosia ja sakkaroosia, joita kasvi tuottaa fotosynteesissä. Hiilihydraatit siirtyvät lähteestään (yleensä lehdistä) juuriin ja sieltä sienikumppanille. Vastineeksi kasvi saa käyttöönsä sienirihmaston erittäin suuren pinta-alan, jonka avulla se voi imeä maaperästä vettä ja kivennäisravinteita, erityisesti fosforia.
Lisääntyneen imeytymisen mekanismit ovat sekä fysikaalisia että kemiallisia. Mykorritsasienet ovat halkaisijaltaan paljon pienempiä kuin pienin juuri. Ne pystyvät tutkimaan suuremman määrän maata, mikä tarjoaa suuremman pinta-alan imeytymiselle: "On arvioitu, että jokainen kilogramma maaperää sisältää vähintään 200 kilometriä sienisäikeitä".
Edut
Mykorritsakasvit ovat usein vastustuskykyisempiä esimerkiksi maaperän mikrobiperäisten patogeenien aiheuttamia tauteja vastaan, ja ne kestävät myös paremmin kuivuuden vaikutuksia. Nämä vaikutukset johtuvat ehkä siitä, että mykorritsakasvit ottavat paremmin vettä ja kivennäisaineita.
Mykorritsasta on kasville hyötyä erityisesti ravinnepuutteisessa maaperässä. Steriilissä maaperässä ja kasvualustassa kasvatetut kasvit menestyvät usein huonosti ilman mykorritsasienien itiöiden tai sienihyfojen lisäämistä kasvin juuriin ja niiden avulla maaperän kivennäisravinteiden hyväksikäyttöä. Mykorritsasienten puuttuminen voi myös hidastaa kasvien kasvua karuilla alueilla.
Sienikumppanit voivat myös auttaa sokerien ja muiden ravinteiden siirtymistä kasvien välillä. Tällaisia mykorritsayhteisöjä kutsutaan yhteisiksi mykorritsaverkostoiksi. Jotkin lajit elävät juurten, varsien ja lehtien sisällä olevissa kudoksissa, jolloin niitä kutsutaan endofyyteiksi. Mykorritsan tavoin sienien endofyyttinen kolonisaatio voi hyödyttää molempia osapuolia. Ruohojen endofyytit antavat isännälleen paremman vastustuskyvyn laiduntajia vastaan ja saavat vastineeksi kasvilta ravintoa ja suojaa.
Bakteerit mykorritsassa
Mykorritsajuuret tarjoavat erinomaisia ekologisia markkinarakoja muille mikrobeille. Mykorritsasienet voivat isännöidä bakteereja, jotka suorittavat elinkaarensa sienisoluissa. Yksi tunnetuimmista on Geosiphon pyriforme, joka voi isännöidä syanobakteereja omien rakkuloidensa sisällä. Arbuskulaariset mykorritsasienet (AM-sienet) ovat ainutlaatuisia, sillä ne isännöivät bakteereja sytoplasmassaan. Bakteerien kaltaisia solunsisäisiä rakenteita kuvattiin ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Myöhemmin tutkimuksissa ne tunnistettiin oikeiksi bakteereiksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on mykorritsan eli mykorritsa?
V: Mykorritsalla tarkoitetaan sienen ja kasvin juurien välistä symbioottista yhteyttä, jossa sieni elää kasvin juurien sisällä ja maassa.
K: Miksi mykorritsat ovat tärkeitä kasvien kasvulle monissa ekosysteemeissä?
V: Mykorritsat ovat tärkeitä kasvien kasvulle monissa ekosysteemeissä, koska sienihyfat imevät ravinteita tehokkaammin kuin kasvien juuret.
Kysymys: Kuinka suurella osalla kaikista maakasvilajeista on mykorritsoja?
V: Vähintään 80 prosentilla kaikista maakasvilajeista (ja yli 90 prosentilla suvuista) on mykorritsasieniä.
K: Kuinka monta sieni- ja kasvilajia osallistuu mykorritsan toimintaan?
V: Mykorritsassa on mukana noin 6000 sienilajia ja 240 000 kasvilajia.
K: Mitkä ovat kaksi pääasiallista mykorritsatyyppiä?
V: Mykorritsan kaksi päätyyppiä ovat ektomykorritsa ja endomykorritsa.
K: Mitä eroa on ektomykorritsasienillä ja endomykorritsasienillä?
V: Ektomykorritsasienten ja endomykorritsasienten välinen ero on se, että ektomykorritsasienten hyfat eivät tunkeudu juuren yksittäisiin soluihin, kun taas endomykorritsasienten hyfat tunkeutuvat soluseinään ja tunkeutuvat solukalvoon.
K: Mikä on Wood Wide Web?
V: Wood Wide Web on termi, jota käytetään metsissä esiintyvistä mykorritsaverkostoista.
