Hajujärjestelmä
Hajujärjestelmä on aistijärjestelmä, jota käytetään hajuaistiin eli hajuaistiin.
Useimpien nisäkkäiden ja matelijoiden hajujärjestelmässä on kaksi osaa.
- Pääasiallinen hajujärjestelmä havaitsee haihtuvat, ilmassa olevat aineet.
- On olemassa toissijainen eli lisäjärjestelmä. Lisähajujärjestelmä aistii nestepohjaisia ärsykkeitä. Käyttäytymisnäyttö osoittaa, että useimmiten ylimääräisen hajujärjestelmän havaitsemat ärsykkeet ovat feromoneja.
Hajujärjestelmän sanotaan usein olevan samanlainen kuin makuaistin (gustatorinen järjestelmä). Molemmat ovat kemosensorisia aisteja. Ne muuttavat kemialliset signaalit hermoimpulsseiksi, jotka muunnetaan aistimuksiksi aivoissa.
Aivojen osa, joka käsittelee hajuaistia, on rhinencephalon, joka on pieni osa ihmisen aivoissa, mutta paljon tärkeämpi muilla selkärankaisilla. Piriforminen aivokuori on luultavasti se alue, joka liittyy läheisimmin hajun tunnistamiseen. Mediaalinen amygdala osallistuu sosiaalisiin toimintoihin, kuten paritteluun ja saman lajin eläinten tunnistamiseen. Entorinaalinen aivokuori yhdistää hajut ja muistot. Näiden korkeampien alueiden tarkkaa toimintaa tutkitaan edelleen.
Linda B. Buck ja Richard Axel saivat vuonna 2004 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon hajujärjestelmää koskevasta työstään. Analysoimalla rottien DNA:ta he arvioivat, että nisäkkäiden genomissa oli noin tuhat erilaista hajureseptorigeeniä.
Mygdalan sijainti ihmisen kummallakin aivopuoliskolla.
Vahingot
Hajuaistin vaurioituminen voi johtua aivovammasta, syövästä tai myrkyllisistä kaasuista. Vaurio mitataan yleensä antamalla potilaalle jotain haisteltavaa ja antamalla potilaan yrittää arvata, mitä se on.
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on hajujärjestelmä?
V: Hajujärjestelmä on aistijärjestelmä, jota käytetään hajuaistiin eli hajuaistiin.
K: Kuinka monta osaa useimpien nisäkkäiden ja matelijoiden hajujärjestelmässä on?
V: Useimpien nisäkkäiden ja matelijoiden hajujärjestelmässä on kaksi osaa: pääasiallinen hajujärjestelmä, joka havaitsee haihtuvat, ilmassa olevat aineet, ja toissijainen tai ylimääräinen hajujärjestelmä, joka aistii nestepohjaisia ärsykkeitä.
K: Minkälaisia ärsykkeitä apuhajujärjestelmä yleensä havaitsee?
V: Käyttäytymisnäyttö osoittaa, että useimmiten ylimääräisen hajujärjestelmän havaitsemat ärsykkeet ovat feromoneja.
K: Miten maku- ja hajuaistin kaltaiset kemosensoriset aistit toimivat?
V: Maku- ja hajuaistin kaltaiset kemialliset aistit muuttavat kemialliset signaalit hermoimpulsseiksi, jotka muunnetaan aivoissa aistimuksiksi.
K: Mikä osa aivoista käsittelee hajuaistia?
V: Aivojen osa, joka käsittelee hajuaistia, on nimeltään rhinencephalon, joka on pieni osa ihmisellä mutta paljon tärkeämpi muilla selkärankaisilla.
K: Kuka sai Nobelin palkinnon hajuaistin tutkimisesta?
V: Linda B. Buck ja Richard Axel saivat vuonna 2004 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon hajuaistin tutkimuksesta.
K: Kuinka monta hajureseptorien geeniä nisäkkäiden genomissa arvioidaan Buckin ja Axelin tutkimuksen mukaan olevan?
V: Analysoimalla rottien DNA:ta he arvioivat, että nisäkkäiden genomissa oli noin tuhat erilaista hajureseptorigeeniä.
