Ajan suuruusluokat: määritelmä, logaritminen asteikko ja Planckin aika

Tutustu ajan suuruusluokkiin: määritelmä, logaritminen asteikko ja Planckin aika — selkeät vertailut ja havainnollistukset pienimmistä ajoista kosmisiin aikaskaaloihin.

Tekijä: Leandro Alegsa

Suuruusluokka kuvaa kahden määrän välistä suhdetta kertoimena, tavallisimmin kymmenen potensseina: kunkin askeleen välinen ero on yleensä 10, jolloin yksi suuruusluokka on 10 kertaa suurempi tai pienempi kuin seuraava. Tämän vuoksi suuruusluokkia on kätevä käsitellä logaritmien avulla: lukujen kymmenpotenssit eli kymmenen logaritmit (log10) kertovat suoraan, mille suuruusluokalle arvo kuuluu. Esimerkiksi luku 300 s on muotoa 3·10^2, joten sen suuruusluokka on 10^2 (noin sata sekuntia).

Logaritminen asteikko ja suuruusluokan määrittäminen

Logaritminen asteikko muuttaa kertoimet additiivisiksi: jos ajan arvo kasvaa kymmenkertaiseksi, sen logaritmi kasvaa yhdellä. Yleinen käytäntö on määrittää suuruusluokka joko pyöristämällä log10-arvo lähimpään kokonaislukuun tai käyttämällä floor- tai ceil-funktioita riippuen siitä, halutaanko tarkka rajaus. Logaritminen esitys tekee mahdolliseksi vertailla erittäin eri suuruisia aikoja samalla akselilla ja hahmottaa suhteellisia eroja intuitiivisesti.

Planckin aika

Planckin aika on fysiikassa määritelty pienin merkityksellinen aikayksikkö, joka muodostuu fundamentaalisista vakioista. Se lasketaan kaavasta t_P = sqrt(ħG / c^5), missä ħ on redusoitu Planckin vakio, G gravitaatiovakio ja c valon nopeus tyhjiössä. Planckin ajan arvo on noin 5,39·10^-44 sekuntia. Tämän aikaskaalan alapuolella nykyiset teoreettiset mallit — yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka — eivät enää anna yhtenäistä kuvaa; oletetaan, että tarvitaan kvanttigravitaation teoriaa.

On hyvä huomata, että vaikka suuruusluokkien askel on yleensä 10, fysikaaliset ilmiöt kattavat ajan mittakaavassa erittäin suuren skaalan. Planckin ajasta (≈10^-44 s) maailmankaikkeuden ikään (≈4,35·10^17 s ≈10^17 s) on matkaa noin 61 kertaluokkaa (10^61). Tämä kuvaa sitä, kuinka laajalta aikaskaala ulottuu mikroprosesseista kosmisiin mittasuhteisiin.

Esimerkkejä aikaskaaloista

  • Planckin aika: ≈5,39·10^-44 s (≈10^-44 s)
  • Attosekunti: 10^-18 s (elektronien liikkeitä kuvattaessa)
  • Femtosekunti: 10^-15 s (kemialliset sidokset, molekyylivärähtelyt)
  • Pikosekunti: 10^-12 s
  • Nanosekunti: 10^-9 s (sähköinen viive elektroniikassa)
  • Millisekunti: 10^-3 s (ihmisrefleksit luokkaa)
  • Sekunti: 1 s (perusyksikkö)
  • Minuutti: ≈6·10^1 s (noin 10^2 s)
  • Tunti: ≈3,6·10^3 s (noin 10^3 s)
  • Päivä: ≈8,64·10^4 s (noin 10^5 s)
  • Vuosi: ≈3,15·10^7 s (noin 10^7 s)
  • Maailmankaikkeuden ikä: ≈4,35·10^17 s (≈10^17 s)

Suuruusluokat ja logaritmiset asteikot ovat hyödyllisiä työkaluja, kun halutaan vertailla ja havainnollistaa ilmiöiden aikaskaaloja, jotka voivat poiketa toisistaan useilla kymmenillä tai jopa sadoilla kertaluokilla.  

Seconds

Suuruusluokat (aika)

Kerroin (s)

Useita

Symboli

Määritelmä

Vertailevat esimerkit ja yhteiset yksiköt

Suuruusluokkia

10 −44

t P

Planckin aika on Planckin yksiköiksi kutsutun luonnollisen yksikköjärjestelmän aikayksikkö.

Lyhin fysiikan avulla kuvattavissa oleva ajan pituus. ≈ 5,4×10−44 s.

10−44 s

10 −24

1 yoctosecond

ys

Yoctosekunti, (yocto + sekunti), on yksi kvadriljoonasosa (pitkällä asteikolla) tai yksi septiljoonasosa (lyhyellä asteikolla) sekunnista.

0,3 ys: W- ja Z-bosonien keskimääräinen elinikä. []
1 ys: aika
huippukvarkin hajoamiseen. []
1 ys: aika, jonka kvarkki tarvitsee
gluonin lähettämiseen.
91 ys: litium-4:n
puoliintumisaika.[] 

1 v ja alle, 10 v, 100 v, 100 v.

10 −21

1 zeptosekunti

zs

Zeptosekunti, (zepto + sekunti), on sekunnin miljardisosan biljoonasosa.

7 zs: helium-9:n ulomman neutronin puoliintumisaika toisessa ydinhalossa.
17 zs:
sähkömagneettisen säteilyn likimääräinen jakso gamma- ja röntgensäteilyn rajalla.
300 zs: röntgensäteilyn likimääräinen tyypillinen jaksoaika kovan ja pehmeän röntgensäteilyn rajalla.

1 zs, 10 zs, 100 zs

10 −18

1 attosekunti

kuten

100 attosekuntia: lyhin mitattu ajanjakso.

1 as, 10 as, 100 as

10 −15

1 femtosekunti

fs

390 nanometrin valon sykliaika, siirtyminen näkyvästä valosta ultraviolettiin

1 fs, 10 fs, 100 fs

10 −12

1 pikosekunti

ps

1 ps: pohjakvarkin puoliintumisaika
4 ps: IBM:n pii-germaanitransistorin yhden konesyklin suorittamiseen kuluva aika (supertietokone).

1 ps, 10 ps, 100 ps

10 −9

1 nanosekunti

ns

1 ns: Intel Pentium 4 1 GHz -mikroprosessorin yhden konesyklin suorittamiseen kuluva aika.
1 ns: Valo kulkee 30 cm (12 tuumaa)
1 000 000 000 000 nanosekuntia: 1 sekunti

1 ns, 10 ns, 100 ns

10 −6

1 mikrosekunti

µs

joskus myös lyhenne µsek
1 µs: Intel 80186 -mikroprosessorin yhden konesyklin suorittamiseen kuluva aika.
4-16 µs: Aika, joka kuluu yhden konesyklin suorittamiseen vanhemmalla
minitietokoneella.

1 mikrosekunti, 10 mikrosekuntia, 100 mikrosekuntia

10 −3

1 millisekunti

ms

50-80 ms: Silmän räpäyttämiseen kuluva aika

1 ms, 10 ms, 100 ms

10 −2

1 senttisekunti

cs

10 0

1 sekunti

s

1 s: "Yksi Mississippi" ääneen
60 s: 1 minuutti

1 s, 10 s, 100 s

10 3

1 kilosekunti
 (16,7 minuuttia)

ks

3,6 ks: 3600 s tai 1 tunti
86,4 ks: 86 400 s tai 1 päivä
604,8 ks: 1 viikko

103 s, 104 s, 105 s

10 6

1 megasekunti
 (11,6 päivää)

Ms

kuukausi = 2,6 x 106 s
vuosi = 31,6 Ms = 107.50 s ≈ π x 107 s

106 s, 107 s, 108 s

10 9

1 gigasekunti
 (32 vuotta)

Gs

vuosisata = 3,16 Gs ≈ π×109 s
vuosituhat = 31,6 Gs ≈ π×1010 s

109 s, 1010 s, 1011 s

10 12

1 terasekunti
 (32 000 vuotta)

Ts

eon = 31,6 Ts ≈ π×1013 s

1012 s, 1013 s, 1014 s

10 15

1 petasekunti
 (32 miljoonaa vuotta)

Ps

aeon = 31,6 Ps ≈ π×1016 s
435 Ps = 4,35×1017 s ≈ 13,8 miljardia vuotta, maailmankaikkeuden likimääräinen ikä.

1015 s, 1016 s, 1017 s

10 18

1 eksasekunti
 (32 miljardia vuotta)

Es

0,43 Es ≈ paras arvio maailmankaikkeuden iästä.

1018 s, 1019 s, 1020 s

10 21

1 zettasecond
(32 biljoonaa vuotta)

Zs

1021 s, 1022 s, 1023 s

10 24

1 yottasekunti
 (32 kvadriljoonaa vuotta)

Ys

1024 s, 1025 s, 1026 s ja enemmän.

 

·         v

·         t

·         e

Suuruusluokat (aika), sekuntien potensseina.

Negatiiviset voimat

  • Planckin aika
  • < 1 attosekunti
  • Attosekunti
  • Femtosekunti
  • Pikosekunti
  • Nanosekunnin
  • Mikrosekunnin
  • Millisekunti

Positiiviset voimat

  • Toinen
  • Kymmenesosasekunti
  • Hektosekunti
  • Kilosekunti
  • Megasekunti
  • Gigasekunti
  • Terasekunti ja pidempi
 

Vuodet

Suuruusluokat (aika)

Kerroin (a)

Useita

yhteiset yksiköt

suuruusluokkia

10 −50

Planckin aika, lyhin fysikaalisesti merkityksellinen aikaväli ≈ 1,71×10−50 a

10−50 a

10 −24

1 vuosi vuodessa

--

1 ya ja vähemmän, 10 ya, 100 ya

10 −21

1 zeptoannum

--

1 za, 10 za, 100 za

10 −18

1 attoannum

--

1 aa, 10 aa, 100 aa

10 −15

1 femtoannum

--

1 fa, 10 fa, 100 fa

10 −12

1 picoannum

--

1 pa, 10 pa, 100 pa

10 −9

1 nanoannum

1 sekunti = 3,17 × 10−8 a ≈ 10-7.50 a

1 na, 10 na, 100 na

10 −6

1 mikrovuosi

1 minuutti = 1,90 × 10−6 a
1 tunti = 1,40 × 10−4 a

1 ua, 10 ua, 100 ua

10 −3

1 milliannum

1 päivä = 2,73 × 10−3 a
1 viikko = 1,91 × 10−2 a

1 ma, 10 ma, 100 ma

10 0

1 vuosi

vuosi = 1 annum
vuosikymmen = 10 anna
vuosisata = 100 anna

1 a, 10 a, 100 a

10 3

1 kiloannum

vuosituhat = 1000 vuotta

103 a, 104 a, 105 a

10 6

1 megaannum

aikakausi = 1 000 000 vuotta

106 a, 107 a, 108 a

10 9

1 gigaannum

aeon = 1,000,000,000 anna
13.7 Ga = 1.37×1010 a ≈ 13.7 miljardia vuotta, maailmankaikkeuden likimääräinen ikä.

109 a, 1010 a, 1011 a

10 12

1 teraannum

---

1012 a, 1013 a, 1014 a

10 15

1 petaannum

---

1015 a, 1016 a, 1017 a

10 18

1 exaannum

--

1018 a, 1019 a, 1020 a

10 21

1 zettaannum

--

1021 a, 1022 a, 1023 a

10 24

1 yottaannum

--

1024 a, 1025 a, 1026 ja enemmän.

 


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3