Täydellinen — merkitykset ja käsitteet filosofiasta biologiaan

Täydellinen — perusteellinen selitys käsitteestä filosofiasta matematiikkaan, biologiaan ja musiikkiin. Selkeät merkitykset ja esimerkit eri aloilta.

Täydellinen voi tarkoittaa useita eri asioita eri tieteenaloilla ja arkikielessä. Alla on yleisimpiä merkityksiä ja lyhyet selitykset, joihin voi tutustua tarkemmin.

Yleisemmin:

• Täydellisyys (käsite), filosofinen käsite. Filosofiassa täydellisyydellä viitataan usein ominaisuuteen tai tilaan, jossa jokin on täydellinen suhteessa tiettyihin kriteereihin — esimerkiksi moraalinen, ontologinen tai esteettinen täydellisyys. Keskustelu voi liittyä Jumalan tai ideaalisten muotojen käsitteisiin, ideaaliin päämäärään tai täydellisyyden mittareihin.
• Täydellisyys (laki), oikeudellinen käsite. Laillinen käyttö voi tarkoittaa jotain, mikä on suoritettu, rekisteröity tai muuten saatettu lain edellyttämään muotoon niin, että se on sitova tai täysimääräinen (esim. täydellinen oikeustoimi tai rekisteröity vakuusoikeus). Merkitys vaihtelee oikeusjärjestelmästä riippuen.
• Täydellinen aspekti, kieliopillinen käsite. Kielitieteessä perfektillä tai täydellisellä aspektilla tarkoitetaan usein tapaa ilmaista, että toiminta on päättynyt ja sen seuraukset näkyvät nykyhetkessä. Esimerkiksi suomen perfektissä käytetään apuverbiä ja partisiippia muodostaen lauseita, jotka kertovat suoritetusta teosta, jolla on merkitystä nyt.
• Täydellinen, Liz Homeberg. Sana voi myös esiintyä yksityisissä nimissä tai teosten otsikoissa; esimerkiksi mainittu henkilönimi tai teosnimi. Tässä yhteydessä se toimii erisnimenä eikä kuvaa objektiivista täydellisyyttä.

Matematiikassa:

• Täydellinen numero — kokonaisluku, joka on yhtä suuri kuin kaikkien omien positiivisten jakajiensa (itseään lukuun ottamatta) summa. Esimerkkejä ovat 6 (1+2+3) ja 28 (1+2+4+7+14). Täydellisten lukujen teoriassa on yhteyksiä Mersennen alkulukuihin ja Euclidin–Eulerin teoremiin.
• Täydellinen ryhmä — ryhmäteoriassa täydellisellä ryhmällä tarkoitetaan ryhmää G, joka on yhtä kuin oma kommutantti [G,G] eli sillä ei ole ei-triviaaleja abelisoituja kvotientteja. Tällaisia ryhmiä tutkitaan mm. ryhmien rakenne- ja homologia-teorioissa.
• Täydellinen sarja — termiä käytetään eri yhteyksissä eri tavoilla. Yleisesti voi tarkoittaa sarjaa, joka on "täydellinen" suhteessa johonkin luokkaan (esim. suodatus, jossa kaikki relevantit osat on otettu huomioon) tai sarjaa, joka suppenee tiettyyn täydennykseen (esim. topologinen täydentyminen). Tarkempi merkitys riippuu kontekstista (analyysi, algebra, topologia).
• Täydellinen kaavio — voi viitata kaavioon tai diagrammiin, joka sisältää kaikki mahdolliset objektiin liittyvät morfismit tai suhteet tietyssä luokittelussa. Ilmaisu esiintyy useissa matemaattisissa yhteyksissä (kategoriateoria, graafiteoria, esitysteoria) ja sen täsmällinen sisältö riippuu alasta.

Biologiassa:

• Kasvitieteessä ja mykologiassa organismia pidetään täydellisenä, jos se kykenee lisääntymään sukupuolisesti; muussa tapauksessa se on epätäydellinen. Tämä jako liittyy käytännössä siihen, tunnetaanko ja havaitaanko lajin sukusolujen muodostuminen ja hedelmöitys.
• Deuteromycota-divisioonan sienet (epävirallisesti Fungi imperfecti) luokitellaan näin, koska näissä lajeissa ei tunneta (tai niitä ei välttämättä esiinny) seksuaalista lisääntymistä. Moderni taksonomia usein luokittelee nämä lajit uudelleen molekyylisten tunnisteiden perusteella, eikä epävirallinen luokittelu enää vastaa kaikkia nykytieteen käsityksiä.
• Kukkaa kutsutaan "täydelliseksi" (tai synoecious), jos siinä on sekä uros- että naaraspuolisia lisääntymisosia. Täydellisessä eli hermafrodiittisessa kukassa on sekä heteet että munasarja. Monet yleiset kukkakasvit, kuten ruusut ja tulppaanit, ovat esimerkkejä täydellisistä kukista. Jos kukassa on vain uros- tai naarasosat, sitä kutsutaan epätäydelliseksi (uniseksuaaliseksi).

Musiikissa:

• Täydellinen intervalli, yksi perusluokista musiikillisissa väleissä, joilla on erityinen harmoninen asema länsimaisessa teoria- ja sävellyskäytännössä. Täydellisiksi intervallikategoriaksi luetaan yleensä:
• Täydellinen oktaavi — äänten korkeusero, jonka taajuuksien suhde on 2:1; erittäin konsonantti ja perustava järjestelmän toisto-ominaisuus.
• Täydellinen viidesosa — tyypillinen konsonantti, jonka taajuussuhde ideaalitapauksessa on 3:2; tärkeä perusta harmoniassa ja sävelasteikon rakentamisessa.
• Täydellinen neljäs — konsonantti, taajuussuhde 4:3 klassisessa tarkastelussa; toiminta suhteessa viidenteen ja oktaaviin määräytyvät musiikillisessa funktiossa.
• Täydellinen harmonia — laajempi käsite, jolla voidaan viitata harmonioihin tai intervalliyhdistelmiin, jotka koetaan erityisen vakaina tai "täydellisinä" tietyssä tyylissä tai sävelkielellä. Täydelliset intervallit ominaisuuksineen vaihtelevat myös viritysjärjestelmän mukaan (temperointi vs. luonnonviritys).

Varsinaisena nimenä:

• Sana voi esiintyä erisnimenä tai otsikkona: kirjan, elokuvan, kappaleen tai muun teoksen nimi. Se voi myös olla henkilön sukunimi tai lempinimi, kuten edellä mainittu Liz Homeberg. Erisnimien merkitykset ja taustat vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Huomioita ja jatkolukemista

• Täydellisyyteen liittyvät käsitteet poikkeavat merkittävästi eri tieteenaloilla: filosofinen, juridinen, biologinen ja matemaattinen käyttö eivät ole suoraan rinnastettavissa.
• Jos haet tietoa jostain erityisestä merkityksestä (esimerkiksi täydellisistä luvuista tai täydellisestä kukasta), tarkempi hakusana tai alan termistö auttaa löytämään syvällisemmät lähteet.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on filosofinen käsite "täydellinen"?

K: Mikä on oikeudellinen käsite "Täydellinen"?

Q: Mikä on "Täydelliseen" liittyvä kieliopillinen käsite?

Kysymys: Mitä erilaisia perfekti-käsitteitä matematiikassa on?

K: Miksi Deuteromycota-divisioonaan kuuluvia sieniä pidetään "epätäydellisinä"?

K: Mikä on "täydellinen" kukka kasvitieteessä ja mykologiassa?

K: Mikä on "täydellinen" intervalli musiikissa?

Hae kirjaimella