Salonki (tai salonki) on huone, jossa vastaanotetaan vieraita, pidetään seurustelua tai järjestetään juhlia. Termi vastaa englannin sanoja «parlour» tai «salon», ja niitä käytetään monissa kielissä kuvaamaan sekä kotien muodollista oleskeluhuonetta että julkisia paikkoja, joissa tavataan ihmisiä. Sanaa on käytetty myös eri palvelu- ja liiketoimintamuodoista, kuten kauneus-, tatuointi- ja autoliikkeiden yhteydessä (esimerkiksi tattoosalonki tai näyttely-salonki).
Etymologia
Sanasta salonki on eri muotoja ja vastaavuuksia eurooppalaisissa kielissä, ja se liittyy käsitteisiin salon ja parlour. Englannin sana parlour juontuu ranskan sanasta parloir, joka taas liittyy verbistä parler (”puhua”) . Tässä artikkelissa käytettyjä historiallisia ja kieliyhteyksiä kuvaavia esimerkkejä selittävät eri kielten ja aikakausien vaikutukset salonkin merkitykselle.
Raamatullinen ja antiikin kuva
Raamatun teksteissä salonkia tai sen kaltaisia huoneita mainitaan erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Tuomarit 3:20 kertoo niin kutsutusta "kesäsalongista", joka oli talon katolle rakennettu pieni huone, jossa oli avoimet ikkunat tuulen ja hajujen vuoksi; siitä oli ovi ulos, josta vieraat saattoivat tulla . Myös 1. Aikakirja 28:11:ssa mainitut "sisäiset salongit" liittyvät Salomon temppelin rakenteisiin: ne olivat pieniä kammioita temppelin sivuilla ja päädyssä, ja jotkut tulkitsevat niitä eteisiksi tai pyhäkköön liittyviksi huoneiksi (Salomo, temppeli)
Keskiaika: luostarien salongit
Keskiajan kristillisessä käytössä salonki voi viitata luostarin vastaanotto- tai seurusteluhuoneeseen. Luostarissa oli usein kahdenlaisia huoneita: ulompi salonki, jossa munkit tai nunnat tapasivat ulkopuolisia, vastaanottivat vieraita ja hoitivat kauppaa, ja sisempi seurahuone, joka sijaitsi esimerkiksi luostarin itärakennuksessa lähellä kapitulihuonetta. Ulompi salonki oli yleensä lähellä pääsisäänkäyntiä ja länsiosaa, jotta yhteys ulkomaailmaan säilyi ilman, että luostarin hiljaisuus häiriintyi .
Salonki kodin huoneena 1700–1900-luvuilla
1800-luvun lopulla salonki oli monissa suurissa kodeissa tai kartanoissa muodollinen oleskeluhuone, jota käytettiin vastaanotoissa, juhlahetkillä ja vierailijoiden kestitsemiseen. Usein salonki pidettiin suljettuna arkipäivinä ja avattiin vain erityistilaisuuksiksi . Perhe säilytti salongissa parhaat huonekalunsa, taideteoksensa ja muut arvokkaat esineensä. Hautajaisten yhteydessä vainajan ruumis saatettiin asettaa salonkiin näytteille ennen siunausta tai hautausta .
Kulttuurisalongit ja julkiset parlourit
Salonkeihin liittyi myös sivistyksellisiä ja kulttuurisia kohtaamispaikkoja: niin kutsutut salonit (esim. kirjalliset salongit) olivat tärkeä foorumi 1700–1800-luvun Euroopan kulttuuri- ja yhteiskunnallisille keskusteluille. Julkisissa yhteyksissä sana on siirtynyt myös erilaisiin yrityksiin: osassa Isoa-Britanniaa ja Yhdysvaltoja parlour on vakiintunut kuvaamaan tietynlaisia ravintoloita tai palvelupaikkoja, kuten "ice cream parlour" tai "pizza parlour" . Vastaavia ilmiöitä ovat esimerkiksi "beer parlors" tai "wine parlors" ja paikalliset erikoisliikkeet.
Nykykäyttö ja merkitysten laajentuminen
Tänä päivänä sana salonki kattaa laajemman kirjon merkityksiä. Se voi tarkoittaa kodin muodollista oleskeluhuonetta, mutta yhä useammin termiä käytetään myös kampaamoista ja kauneushoitoloista (kampaamosalonki), tatuointiliikkeistä (tatuointisalonki) sekä näyttelytiloista ja näyttelymyymälöistä (esim. autoliikkeiden salonki). 1900-luvulla arkkitehdit ja sisustussuunnittelijat muokkasivat salonkin käyttötarkoitusta, ja monissa kodeissa perinteinen salonki on korvautunut vapaamuotoisemmalla olohuoneella tai monitoimitilalla.
Arkkitehtuuri ja sisustus
Perinteinen salonki suunniteltiin usein vastaanottamaan vieraita ja viestimään omistajan statuksesta: huoneessa oli näyttäviä huonekaluja, koriste-esineitä ja taidetta. Sisustus painotti muotoilussa hienostuneisuutta ja mukavuutta samanaikaisesti. Nykyään salonkien ilme vaihtelee suuresti: muodollisesta vastaanottohuoneesta rentoon seurustelutilaan tai mediakeskustelun olohuoneeseen.
Yhteenveto
Salonki on historiallisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen käsite: se on ollut osa kotia, uskonnollista yhteisöä ja julkista elämää eri muodoissaan. Vaikka perinteinen, muodollinen salonki on monissa kodeissa vähentynyt tai muuttunut, termi elää edelleen sekä kotien että erilaisten palvelujen nimityksissä ja kuvaa tiloja, joissa keskustellaan, seurustellaan ja esitellään.
