Pizza – italialainen ruoka: historia, täytteet ja valmistus
Tutustu pizzan historiaan, suosikkitäytteisiin ja valmistusvinkkeihin — aidosta napolilaisesta juuresta moderniin kotikeittiöön. Reseptejä, täyteideoita ja paisto-ohjeet.
Pizza on italialainen ruoka, jonka nykyinen muoto syntyi Italiassa, erityisesti Napolin alueella. Peruspizza koostuu taikinasta, kastikkeella peitetyistä täytteistä ja usein sulatettavasta juustosta. Klassinen kastike on tomaattikastike, mutta käytössä on myös voipohjaisia tai öljypohjaisia kastikkeita. Pizzan pohjaa kutsutaan yleisesti leivän palaksi tai pizzapohjaksi.
Historia lyhyesti
Vaikka litteitä leipiä on syöty eri kulttuureissa vuosisatojen ajan, nykypizzan uskotaan syntyneen neapoliittisessa keittiöstä 1700–1800-luvuilla. Tunnettu tarina kertoo, että 1800-luvun lopulla pizzamestari Raffaele Esposito teki kuningatar Margheritalle pizzan, jonka täytteinä olivat tomaatti, mozzarella ja basilika – värit, jotka muistuttavat Italian lippua. Tämän sanotaan olevan modernin pizza Margheritan alkuperä.
Täytteet ja makuvaihtoehdot
Pizzaan voidaan laittaa lähes mitä tahansa. Yleisimmät perusainekset ja täytteet ovat:
- Juusto (esim. mozzarella, parmesaani, pecorino)
- Tomaatit ja tomaattikastike
- Makkara, kinkku ja muut lihatuotteet
- Pepperoni (erityisen suosittu Yhdysvalloissa)
- Vihannekset kuten sipuli, paprika, sienet ja artisokansydämet
- Yrttimausteet ja aromit kuten yrtit ja erityisesti basilika
- Muita kastikevaihtoehtoja ja täydennyksiä, kuten pesto, oliiviöljy, chili ja valkosipuli
Eri maissa ja alueilla on kehitetty omia suosikkejaan ja erikoisuuksia — samalla periaatteella, mutta erilaisilla paikallisilla täytteillä.
Valmistus ja tekniikka
Peruspizzapohjan valmistukseen tarvitaan yleensä vehnäjauhoja, vettä, hiivaa, suolaa ja usein hieman oliiviöljyä. Taikina vaivataan, annetaan kohota ja muotoillaan käsin tai kaulimella. Täytteet lisätään vasta juuri ennen paistamista.
- Uunilämpötila: Neapolitan-tyyppinen pizza paistetaan perinteisesti puulämmitteisessä uunissa erittäin kuumassa (noin 430–480 °C) ja valmista tulee 60–90 sekunnissa. Kotiuuneissa käytetään tavallisesti 250–300 °C ja paistoaika on pidempi (7–12 minuuttia).
- Paistomenetelmät: puu- tai kiviuuni, pizzakivi tai teräspohja, kiertoilmauuni tai erikoispizzauunit.
- Täytejärjestys: tavallisesti ensin kastike, sen jälkeen juusto ja lopuksi muita täytteitä; herkät yrtit lisätään usein vasta paiston jälkeen.
Lajikkeita ja alueellisia eroja
Pizzaa on monenlaista. Tunnettuja tyyppejä ovat esimerkiksi:
- Neapolitan (aidon napolilaisen pohjan pehmeä ja ilmava reunus)
- Roman (ohut ja rapsakka pohja)
- Sicilian (paksumpi, laatikkomainen pohja)
- New York -tyyli (ohut pohja, jota leikataan usein viipaleiksi)
- Chicago deep-dish (syvä, piirakkamainen pizza runsailla täytteillä)
Säilytys, ravinto ja erikoisruokavaliot
Tuore pizza on parhaimmillaan heti paistettuna. Jääkaapissa jäämät säilyvät 2–3 päivää; peitä hyvin. Uudelleenlämmitettäessä kannattaa käyttää uunia tai paistinpannua, jotta pohja pysyy rapsakkana. Pizza voi olla energia- ja rasvapitoista, riippuen täytteistä ja juuston määrästä — annostelu, täytteiden laatu ja pohjan valmistustapa vaikuttavat ravintoarvoihin.
Nykyään tarjolla on myös runsaasti vaihtoehtoja: gluteenittomat pohjat, täysjyvävaihtoehdot, kasvis- ja vegaanitäytteet (juuston korvikkeet ja paljon vihanneksia), jolloin pizza sopii monenlaisille ruokavalioille.
Tarjoilu ja nauttiminen
Pizza tarjoillaan usein viipaleina ja seuraksi sopivat esimerkiksi salaatti, oliivit, raastejuusto, oliiviöljy tai chilihiutaleet. Pizzan jakaminen ystävien kanssa on myös osa sen sosiaalista luonnetta — se on helppo ja monipuolinen ruoka juhliin, arkeen ja take-away-käyttöön.
Yhteenvetona: Pizza on alun perin Italiasta peräisin oleva ruokalaji, joka on levinnyt maailmanlaajuisesti ja muuttanut muotoaan paikallisten mieltymysten mukaan. Perinteiset täytteet kuten juusto, makkara, pepperoni, vihannekset, tomaatit, mausteet ja yrtit — erityisesti basilika — ovat edelleen suosittuja, mutta pizzan luovuus tunnetusti tuntee vain mielikuvituksen rajat.
Sieni- ja juustopizza
Pizzat paistuvat perinteisessä puulämmitteisessä tiiliuunissa.
Historia
Sanan Pizza alkuperä on epävarma. Ruoka keksittiin Napolissa noin 200 vuotta sitten. Se on nimitys erityiselle litteälle leivälle, joka on valmistettu erityisestä taikinasta. Pizza sai toisen syntymänsä, kun se vietiin Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulla.
Litteät leivät, kuten Ligurian focaccia, ovat olleet tunnettuja jo hyvin kauan. Pizzat on paistettava 200-250 °C:n lämpötilassa. Tuskin yksikään kotitalouksien uuni pystyi tuolloin saavuttamaan tällaisia lämpötiloja. Tämän vuoksi pizzat valmistettiin kotona ja annettiin sitten kaupungin leipomoon paistettavaksi. Kesäkuussa 1889 naftaliinikokki Raffaele Esposito loi kuningatar Margheritan kunniaksi "Margheritan", ja se oli ensimmäinen pizza, jossa oli juustoa.
Pizza tuotiin Yhdysvaltoihin italialaisten maahanmuuttajien mukana 1800-luvun lopulla, ja se ilmestyi ensin alueille, joihin italialaiset maahanmuuttajat keskittyivät. Maan ensimmäinen pizzeria (paikka, joka keskittyy pizzaan), Lombardi's, avattiin vuonna 1905. Toisen maailmansodan italialaiskampanjasta palaavat veteraanit olivat valmiit markkinat pizzalle. Sittemmin pizzan kulutus on kasvanut Yhdysvalloissa. Pizzaketjuilla, kuten Domino'silla, Pizza Hutilla ja Papa John'silla, on toimipisteitä ympäri maata. Kolmetoista prosenttia Yhdysvaltain väestöstä syö pizzaa minä tahansa päivänä.
Tyypit
1900-luvulla pizzasta on tullut kansainvälinen ruoka. Pizzan täytteet voivat olla hyvinkin erilaisia paikallisen maun mukaan. Pizzat koostuvat kuitenkin samasta perusrakenteesta. Ne sisältävät myös monenlaisia ainesosia, kuten anjovista, kananmunaa, ananasta, banaania, kookospähkinää, hapankaalia, munakoisoa, kimchiä, lammasta, kuskusia, kanaa, kalaa ja äyriäisiä. Joskus mukaan lisätään myös lihaa, joka on valmistettu esimerkiksi kreikkalaisen lammaslihan, gyrosin tai kanan tikka masalan tapaan, sekä ei-perinteisiä mausteita, kuten currya ja thaimaalaista makeaa chiliä. Pizzat voidaan valmistaa myös ilman lihaa kasvissyöjille ja ilman juustoa vegaaneille.
Tyylit
Napolilainen pizza (pizza Napoletana). Aito napolilainen pizza valmistetaan paikallisista raaka-aineista, kuten San Marzano -tomaateista, jotka kasvavat Vesuviuksen eteläpuolella sijaitsevilla vulkaanisilla tasangoilla, ja Mozzarella di Bufala Campana -juustosta, joka valmistetaan Campanian ja Lazion soilla kasvatettujen vesipuhvelien maidosta (tätä mozzarellaa suojellaan omalla eurooppalaisella lailla).
Aito neapoliittinen pizzataikina koostuu italialaisista jauhoista, luonnollisesta neapoliittisesta hiivasta tai oluthiivasta, suolasta ja vedestä.Taikina vaivataan käsin tai hidaskäyntisellä sekoittimella. Taikina muotoillaan kohotuksen jälkeen käsin ilman vatkainta tai muuta mekaanista apuvälinettä, ja se saa olla enintään 3 mm (1/8 tuumaa) paksu.
Pizza valmistetaan uunissa. Kypsennettäessä sen on oltava rapeaa, mureaa ja tuoksuvaa. Napolilainen pizza on saanut Italiassa "taatusti perinteisen erikoisuuden" aseman. Tämä sallii vain kolme virallista muunnelmaa: Pizza marinara, joka valmistetaan tomaatista, valkosipulista, oreganosta ja ekstra-neitsytoliiviöljystä (joskin useimmat neapoliittiset pizzeriat lisäävät marinaraan myös basilikaa), Pizza Margherita, joka valmistetaan tomaatista, mozzarellasta, basilikasta ja ekstra-neitsytoliiviöljystä, ja Pizza Margherita DOC, joka valmistetaan tomaatista, Campaniasta peräisin olevasta, fileinä valmistetusta puhvelimozzarellasta, basilikasta ja ekstra-neitsytoliiviöljystä.
Lazion tyyliin: Pizzaa on Laziossa (Roomassa), kuten myös monissa muissa Italian osissa, saatavana kahta eri "makua": Pizza Rustica" tai "Pizza a Taglio". Pizza paistetaan pitkissä, suorakaiteen muotoisissa uunivuoissa ja se on suhteellisen paksu (1-2 cm). Kuori muistuttaa englantilaisen muffinin kuorta, ja se kypsennetään useimmiten sähköuunissa. Ostettaessa se leikataan yleensä saksilla tai veitsellä ja hinnoitellaan painon mukaan. 2) Pizzaravintoloissa (pizzeriat) se tarjoillaan perinteisen pyöreän muotoisessa lautasessa.
Muita Lazion tyyliin valmistettuja pizzatyyppejä ovat muun muassa:
- Pizza Romana (Napolissa): tomaattia, mozzarellaa, anjovista, oreganoa, öljyä;
- Pizza Viennese: tomaattia, mozzarellaa, saksalaista makkaraa, oreganoa, öljyä;
- Pizza Capricciosa ("Kapriisipizza"): mozzarellaa, tomaattia, sieniä, artisokkia, keitettyä kinkkua, oliiveja ja öljyä.
- Pizza Quattro Stagioni ("Neljän vuodenajan pizza"): samat ainekset kuin Capricciosassa, mutta aineksia ei sekoiteta;
- Pizza Quattro Formaggi ("Neljän juuston pizza"): tomaatit, mozzarella, stracchino, fontina, gorgonzola.
Sisilialaistyylisen pizzan täytteet on paistettu suoraan kuoreen. Pizza Hutin sisilialainen pizza, joka esiteltiin vuonna 1994, ei ole aito esimerkki tyylistä, sillä vain valkosipuli, basilika ja oregano sekoitetaan kuoreen,sitä myydään ravintolaketju Pizza Hutissa.
Valkoisessa pizzassa (pizza bianca) ei käytetä tomaattikastiketta, vaan se korvataan usein pestolla tai maitotuotteilla, kuten smetanalla. Yleisimmin, erityisesti Yhdysvaltojen itärannikolla, täytteenä on vain mozzarellaa ja ricottajuustoa, jota on valeltu oliiviöljyllä, basilikalla ja valkosipulilla. Roomassa termi pizza bianca viittaa leipätyyppiin, joka on päällystetty vain oliiviöljyllä. Joissakin valkoisissa pizzoissa käytetään pizzakastikkeena Alfredo-kastiketta paremman maun saamiseksi.
Chicagon kuuluisa pizza
Aito neapoliittinen Pizza Margherita, joka on useimpien pizzalajien pohja.
Pizza al taglio
Pizza al taglio tai pizza al trancio keksittiin Roomassa. Se on yleensä suorakaiteen muotoinen ja sitä myydään painon mukaan. Nimi tarkoittaa suomeksi pizzaa viipaleelta. Pizza al tagliota myyvät myyntikojut ovat yleisiä Italiassa. Se on yleistä myös muualla maailmassa, jossa on paljon italialaisia maahanmuuttajia.
Pizza al Taglio, kaupassa Roomassa.
Pizzeriat
Antica Pizzeria Port'Alba, Italian ensimmäinen pizzeria, aloitti pizzojen valmistuksen vuonna 1738, ja se tarjoaa pizzaa edelleen.
Maailmanlaajuisia pizzafranchising-yrityksiä ovat Pizza Hut, Domino's Pizza, Cici's Pizza, Papa John's ja Little Caesars.
Pakastettu pizza
Pakastepizza on pizza, joka on valmistettu etukäteen ja pakastettu syväjäädytettynä, jotta sitä voidaan myydä supermarketeissa. Se kuuluu menestyneimpiin ja suosituimpiin valmisruokiin. Se valmistetaan hieman eri tavalla: Ensin taikina ja tomaattikastike kypsennetään valmiiksi, sitten lisätään täytteet. Pakastepizzan taikina on erilainen. Sen taikina sisältää myös modifioitua tärkkelystä ja hapatteita. Tämän ansiosta pizza voidaan valmistaa suoraan ilman, että sitä on ensin sulatettava. Yksi tärkeimmistä pakastepizzamerkeistä on Digiorno.
Pakkaamaton pakastepizza.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on pizza?
V: Pizza on italialainen ruoka, joka on luotu Italiassa (Napolin alueella). Se valmistetaan erilaisista täytteistä, jotka lisätään kastikkeella päällystetyn leivän päälle.
K: Mitkä ovat tavallisia pizzan täytteitä?
V: Pizzan yleisimpiä täytteitä ovat juusto, makkara, pepperoni, vihannekset, tomaatit, mausteet, yrtit ja basilika.
K: Millaisia kastikkeita pizzassa käytetään?
V: Pizzassa käytettävä kastike on yleensä tomaattikastike, mutta myös voipohjaisia kastikkeita voidaan käyttää.
K: Mikä on leivänpalan nimi, joka muodostaa pizzan pohjan?
V: Pizzan pohjan muodostavaa leipäpalaa kutsutaan yleensä "pizzapohjaksi".
K: Onko pizzan täytteille asetettu rajoituksia?
V: Ei, pizzan päälle voi laittaa lähes mitä tahansa täytettä. Käytettävät täytteet vaihtelevat eri puolilla maailmaa.
K: Mistä idea pizzan valmistukseen on alun perin peräisin?
V: Pizza on peräisin Italiasta, neapoliittisesta keittiöstä. Siitä on kuitenkin tullut suosittu monissa osissa maailmaa.
Etsiä