Pato – Argentiinan kansallisurheilulaji: hevosen selässä pelattava peli

Pato — Argentiinan kansallisurheilulaji: hevosen selässä pelattava peli, juuret 1600-luvulla, ankoista ja väkivaltaisesta menneisyydestä nykyaikaiseen polo-tyyliin. Lue historia ja säännöt.

Pato on hevosen selässä pelattava joukkuelaji, joka yhdistää elementtejä poolosta ja koripallosta. Se on virallisesti Argentiinan kansallisurheilulaji ja tärkeä osa maan maaseutukulttuuria.

Pato on espanjaksi "ankka". Nimensä mukaisesti lajin varhaisissa muodoissa käytettiin pallon sijasta elävää ankkaa, joka oli sijoitettu koriin. Patosta on löydetty mainintoja jo vuodesta 1610 lähtien. Alkuvaiheen pelit kulkivat usein naapuritilojen välille ja olivat sekalaisia, kunnes peliä alettiin säädellä ja vakioida.

Pato kiellettiin toistuvasti historian aikana sen väkivaltaisuuden vuoksi. Väkivaltaisuudet eivät kohdistuneet ainoastaan ankkoihin; monet gauchot loukkaantuivat tai tallottiin jalkoihin. Pelin kiihkeissä riidoissa syntyi myös puukotuksia, ja jotkut pelaajat menettivät henkensä. Vuonna 1796 eräs katolinen pappi jopa väitti, että patossa kuolleet eivät saisi kristillisiä hautajaisia. 1800-luvulla säädökset, jotka rajoittivat tai kielsivät paton pelaamista, olivat yleisiä.

1930-luvulla tilanomistaja Alberto del Castillo Posse alkoi systemaattisesti muokata ja kirjata paton sääntöjä. Hänen työnsä pohjautui osin nykyaikaiseen pooloon, ja hän pyrki vähentämään väkivaltaisuutta ja eläinten kaltoinkohtelua. Presidentti Juan Perón julisti paton Argentiinan kansallisurheiluksi vuonna 1953, mikä vahvisti sen asemaa osana kansallista identiteettiä.

Miten pato pelataan

• Joukkueet: Patoa pelataan ratsastajista koostuvilla joukkueilla; nykyaikaisessa pelissä joukkueet koostuvat yleensä neljästä pelaajasta.
• Tavoite: Pelin tarkoituksena on saada pallo vastustajan maaliin tai läpi maalia ympäröivän renkaan (riippuen säännöistä) tai merkityn maalialueen läpi.
• Pallo: Nykyään käytetään erityistä nahkapalloa, jossa on kahvoja tai lenkkejä, jotta pelaajat voivat tarttua siihen ratsastaessaan. Elävää ankkaa ei enää käytetä.
• Pelitekniikka: Pelaajat syöttävät ja yrittävät riistää pallon kiinniotolla ja taklauksilla hevosilta käsin. Fyysinen kontakti on sallittua, mutta sääntöjen puitteissa; rajuja hyökkäyksiä ja vaarallista käytöstä rangaistaan.
• Tuomarointi: Ottelua valvovat erotuomarit, jotka puuttuvat rikkeisiin ja määrittävät pisteet sekä mahdolliset rangaistukset.

Kenttä ja varusteet

Pelialue voi olla isohko niitty tai tasainen nurmi- tai hiekkakenttä, ja kentän mitat vaihtelevat seuroittain ja kilpailuittain. Maaleina käytetään usein pystysuoria renkaita tai kehyksiä, joiden läpi pallo yritetään heittää tai johon maali merkitään muulla tavoin. Pelaajat käyttävät ratsastusvarusteita: kypärää, riittäviä suojuksia ja varusteita hevosille. Hevosten hyvinvointi ja turvallisuus ovat nykyisissä säännöissä tärkeässä roolissa.

Eläinsuojelu ja turvallisuus

Alun perin eläimiin liittyvien julmien käytäntöjen myötä peliä on säännelty voimakkaasti. Nykyinen pato ei salli elävien eläinten käyttöä pelivälineenä, ja sääntöjä on päivitetty suojelemaan sekä ihmispelaajia että hevosia. Kilpailujen järjestäjät ja seurat noudattavat eläinsuojelu- ja turvallisuusmääräyksiä, jotka kattavat hevosten hoidon, pelin tilanteet ja pelaajien suojavarusteet.

Nykytilanne ja kulttuurinen merkitys

Pato on osa Argentiinan maaseudun ja gauchokulttuurin perintöä ja sitä harrastetaan erityisesti pampaksen alueen hevosurheiluseuroissa. Vaikka lajin levikki on suhteellisen rajallinen verrattuna maailmanlaajuisiin lajeihin, pato on tärkeä symboli argentiinalaisesta perinteestä ja se näkyy paikallisissa juhlissa, ratsastustapahtumissa ja näyttelyissä. Lajin säännöt ja kilpailutoiminta ovat sitoutuneet modernisoitumiseen: tavoitteena on säilyttää perinne mutta samalla tehdä pelistä turvallinen ja sääntöjenmukainen nykyaikainen urheilulaji.

Nykyään pato tunnetaan etenkin Argentiinassa ja se on säilyttänyt asemansa kansallisena lajina osana maan kulttuuriperintöä.

Pelattavuus

Nykyaikaisessa patossa kaksi nelihenkistä joukkuetta ratsastaa hevosilla. He yrittävät saada pallon, jossa on kuusi kahvaa. He tekevät maalin heittämällä pallon pystysuorassa olevan renkaan läpi. Renkaiden halkaisija on 100 cm (3,3 jalkaa). Ne ovat 240 cm (7,9 jalkaa) korkeilla tolpilla. Suljettu verkko, joka ulottuu 140 cm:n (4,6 ft) korkeuteen, pitää palloa maalien jälkeen.

Voittaja on se joukkue, jolla on eniten maaleja, kun aika on kulunut. Peliaika on kuusi 8 minuutin "jaksoa".

Kentän pituus on 180-220 m (196,9-240,6 yd), leveys 80-90 m (87-98 yd). Pallo on valmistettu nahasta, siinä on täytetty kumikammio ja kuusi nahkakahvaa. Sen halkaisija kahvasta kahvaan on 40 cm (15,7 tuumaa). Paino on 1050-1250 g (2,3-2,8 lbs).

Pelaajan, joka hallitsee patoa (eli pitää palloa kahvasta), on ratsastettava oikealla kädellä ojennettuna. Hän tarjoaa patoa, jotta kilpailevilla pelaajilla on mahdollisuus repiä patoa ja varastaa se. Jos hän ei pidä kättään ojennettuna, kun hän ajaa paton kanssa, hän tekee rikkomuksen, jota kutsutaan negadaksi (kieltäytyminen).

Itse vetämisen eli cinchadan aikana molempien pelaajien on seisottava jalustimissa eikä istuttava satulassa. Sen käden, joka ei vedä, on pidettävä ohjaksia. Hinaaminen on yleensä pelin jännittävin osa.

Pato muistuttaa hevospalloa, jota pelataan Ranskassa, Portugalissa ja muissa maissa.

·        

·        

·        

Pelaaja poimii pallon

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Pato?

K: Mitä "Pato" tarkoittaa espanjaksi?

K: Kuinka kauan Pato on ollut olemassa?

K: Miten Paton varhaiset versiot erosivat nykyisistä versioista?

K: Miksi Pato kiellettiin useita kertoja sen historian aikana?

K: Milloin Patoon lisättiin nykyaikaiset säännöt?

K: Milloin patosta tuli Argentiinan kansallispeli?

Hae kirjaimella