APNI: Australian verisuonikasvien nimihakemisto — nimet, synonyymit, lähteet
APNI – kattava verkkohakemisto Australian verisuonikasvien nimistä: nykyiset nimet, synonyymit, lähteet ja tyypitiedot. Haku, viitteet ja kommentit tutkijoille ja harrastajille.
Australian Plant Name Index (APNI) on verkkotietokanta, johon on koottu kaikki Australian verisuonikasvien julkaistut nimet. Se kattaa kaikki nimet, olivatpa ne sitten nykyisiä nimiä, synonyymejä tai virheellisiä nimiä. Se sisältää bibliografisia ja tyypittelytietoja, linkkejä muihin lähteisiin ja Australian verisuonikasvien laskennan tietoja osavaltioittain. Käyttäjät voivat myös tehdä muistiinpanoja ja kommentteja muista tiedoista.
Mitä APNI sisältää
APNI on kattava nimiarkisto, joka dokumentoi verisuonikasvien tieteelliset nimet ja niiden julkaisutiedot. Tietueista näkyvät muun muassa:
- tieteellinen nimi ja sen kirjoitusasu;
- nimen tekijä (auktorin lyhenteet ja mahdolliset kombinaatiot);
- alkuperäinen julkaisuviite, jossa nimi on kuvattu tai julkaistu;
- tyypitiedot (type-tyyppinen näyte, paikannus ja formaali tyypitysmerkintä);
- synonymia ja virheelliset tai harhaanjohtavat nimimuodot;
- linkit muihin lähteisiin, herbaarionäytteisiin ja asiaa käsitteleviin julkaisuisiin;
- alueelliset tiedot, kuten esiintyminen eri osavaltioissa ja territoriossa;
- mahdollisuus lisätä käyttäjäkommentteja ja muistiinpanoja.
Käyttötarkoitukset ja hyödyt
APNI on tärkeä työkalu kasvitieteilijöille, luontotutkijoille, luonnonsuojelijoille ja puutarha-alan ammattilaisille. Sen avulla voidaan:
- tarkistaa nimen oikea muoto ja alkuperäinen julkaisutieto;
- selvittää nimen historiallinen käyttö ja synonyymit;
- löytää tyypitiedot herbaarionäytteitä ja verifiointia varten;
- tukea taksonomisia tutkimuksia, inventointeja ja luettelointia;
- varmistaa, että lainsäädäntö ja suojelupäätökset perustuvat oikeaan nimenkäyttöön.
Ylläpito ja luotettavuus
APNI:tä ylläpitävät australialaiset kasvitieteelliset instituutiot ja herbaarioyhteisöt, ja sitä päivitetään asiantuntijatiedoilla. APNI dokumentoi nomenklatorisen ja bibliografisen tiedon, mutta sen merkinnät eivät aina korvaa kansallisia hyväksyttyjä nimiluetteloita. Tästä syystä virallisiin hyväksyttyihin nimiin ja taksonomiseen vakaumukseen viitattaessa käytetään usein erillisiä, hyväksyttyjä luetteloita (esim. Australian Plant Census).
Miten käyttää APNIä
APNI on suunniteltu haettavaksi verkkokäyttöliittymän kautta. Tyypilliset toiminnot ovat nimen, tekijän tai julkaisuvuoden haku, viitteiden tarkastelu ja linkkien seuraaminen herbaarionäytteisiin tai lähdejulkaisuihin. Palvelu sisältää myös ohjeita datan lainaukseen ja viittaamiseen, joten kun käytät APNI:n tietoja julkaisuissa tai raporteissa, mainitse aina haettu tietue ja hakuajankohta.
Osallistuminen ja palaute
Käyttäjät voivat jättää kommentteja ja muistiinpanoja yksittäisistä tietueista — tämä mahdollistaa asiantuntijatiedon ja korjausten ehdottamisen. Tarkemmat ohjeet tietojen päivittämisestä ja palauteen antamisesta löytyvät APNI:n omilta sivuilta.
Rajoitukset
Vaikka APNI on laaja ja arvokas resurssi, se ei korvaa alkuperäisia lähdeartikkeleita tai fyysisiä herbaariodokumentteja. Käyttäjän kannattaa aina tarkistaa tärkeät typetiedot ja nomenklatoriset päätelmät alkuperäisistä julkaisuista tai herbaarion näytteistä, erityisesti taksonomisesti epäselvissä tapauksissa.
Yleiskatsaus
Australian herbaariot tunnustavat APNI:n Australian kasvien kuvausten viralliseksi lähteeksi. Se on keskeinen osa Australian virtuaalista herbaariota, joka on 10 miljoonan Australian dollarin rahoituksella toteutettu yhteistyöhanke. Hankkeen tavoitteena on tarjota integroitu online-yhteys Australian suurimpien herbaarioiden tietoihin ja näytekokoelmiin.
Tarjolla on kaksi hakuliittymää:
- Australian Plant Name Index (APNI), täydellinen hakuliittymä, joka antaa täydelliset tulokset ilman automaattista tulkintaa, ja
- What's Its Name (WIN), vähemmän tehokas hakukäyttöliittymä, joka tarjoaa tiiviitä tuloksia ja automaattisen (eikä aina oikean) päätelmän valuutasta.[ tarvitsee simplifyinin.g]
Alun perin Nancy Tyson Burbidgen ideoima teos alkoi painettuna nelikantisena teoksena, jossa oli 3 055 sivua. Se sisältää yli 60 000 kasvin nimeä. Sen laati Arthur Chapman, ja se oli osa Australian biologisten resurssien tutkimusta (ABRS). Vuonna 1991 se julkaistiin verkkotietokantana ja luovutettiin Australian kansalliselle kasvitieteelliselle puutarhalle. Kaksi vuotta myöhemmin vastuu sen ylläpidosta siirtyi vastaperustetulle Centre for Plant Biodiversity Researchille.
Etsiä