Australian osavaltiot ja territoriot
Sisältö
· 1 Australian osavaltiot ja alueet
o 1.1 Valtiot
o 1.2 Alueet
§ 1.2.1 Mannermaa
§ 1.2.2 Merentakaiset alueet
§ 1.2.3 Entinen
· 2 Tausta ja yleiskatsaus
· 3 Tilastot
· 4 Muut verkkosivustot
Australian osavaltiot ja alueet
Valtiot
| Alueet | Lyhenne | Pääoma |
|
| NSW | |
|
| QLD | |
|
| SA | Adelaide |
| TAS | Hobart | |
| VIC | ||
| WA |
.svg.png){kind=small}
Alueet
Mannermaa
| Alue | Lyhenne | Pääoma |
|
| ACT | |
|
| JBT | |
|
| NT | Darwin |
Vuodesta 1926 vuoteen 1931 Keski-Australia oli erillinen alue 20. ja 26. leveyspiirin välissä, ennen kuin siitä tuli jälleen osa pohjoista aluetta.
Merentakaiset alueet
Ashmoren ja Cartierin saaret- Australian Etelämanner-alue
Norfolkin saari
Joulusaari_Islands.svg.png)
Kookossaaret (Keeling-saaret)- Korallimeren saarten alue
- Heardin ja McDonaldin saaret
Entinen
- Pohjois-Australian alue (1927-31)
- Keski-Australian alue (1927-31)
- Papuan alue (1902-49)
- Uuden-Guinean alue (1920-49)
- Papuan ja Uuden-Guinean alue (1949-72)
Australian merentakaiset alueet
Taustaa ja yleiskatsaus
Osavaltiot alkoivat erillisinä brittiläisinä siirtomaina ennen liittovaltiota (vuonna 1901). Australian perustuslaki suojaa niiden toimivaltuuksia. Alueet ovat kansainyhteisön hallituksen valvonnassa. Australian parlamentilla on alueilla valtuudet laatia lakeja, joita sillä ei ole osavaltioissa.
Useimpia alueita hallinnoi suoraan kansainyhteisön hallitus. Kolme aluetta (Pohjoisterritorio, Australian pääkaupunkialue ja Norfolkin saari) hallinnoi itse itseään. Itsehallinnoiduilla alueilla Australian parlamentilla on hallitusvalta, ja se voi kumota aluehallitusten antamat lait. Se on tehnyt näin toisinaan, mutta se tapahtuu harvoin. Pohjoisterritorio ja Australian pääkaupunkialue rinnastetaan yleensä osavaltioihin.
Jokaisella osavaltiolla on kuvernööri. Kuningatar valitsee kuvernöörin, mutta hän valitsee henkilön osavaltion pääministerin neuvojen perusteella. Kenraalikuvernööri valitsee pohjoisen territorion ja Norfolkin saaren hallintovirkamiehet. Australian pääkaupunkialuetta hallinnoi kenraalikuvernööri.
Kunkin osavaltion hallituksen päämiestä kutsutaan pääministeriksi. Tämän henkilön valitsee osavaltion kuvernööri. Tavallisesti kuvernööri valitsee pääministeriksi sen, joka johtaa osavaltion parlamentin alahuonetta. Kuvernööri voi kuitenkin valita pääministeriksi jonkun muun. Itsehallinnollisten mantereen alueiden hallituksen päämiestä kutsutaan pääministeriksi. Pohjoisterritorion pääministerin nimittää tavallisesti se, joka johtaa lakiasäätävää kokousta.
Tilastot
| Valtio/alue | Maa-alue (km²) | Sijoitus | Väestö (2004) | Sijoitus | Väestöntiheys (/km²) | Sijoitus | % pääkaupungin väestöstä | Sijoitus |
| Australian pääkaupunkialue | 2358 | 8. | 324300 | Seitsemäs | 137.53 | 1. | 100% | 1. |
| Uusi Etelä-Wales | 800642 | 5. | 6760000 | 1. | 8.44 | Kolmas | 63% | 5. |
| Victoria | 227416 | 6. | 5002300 | 2. | 22 | 2. | 71% | Neljäs |
| Queensland | 1730648 | 2. | 3919500 | Kolmas | 2.26 | 5. | 46% | Seitsemäs |
| Etelä-Australia | 983482 | Neljäs | 1537900 | 5. | 1.56 | 6. | 73.5% | 2. |
| Länsi-Australia | 2529875 | 1. | 1998400 | Neljäs | 0.79 | Seitsemäs | 73.4% | Kolmas |
| Tasmania | 68401 | Seitsemäs | 484000 | 6. | 7.08 | Neljäs | 41% | 8. |
| Pohjoinen alue | 1349129 | Kolmas | 200800 | 8. | 0.15 | 8. | 54% | 6. |
