Australian osavaltiot ja territoriot — luettelo, yleiskatsaus ja tilastot
Täydellinen luettelo Australian osavaltioista ja territoorioista: yleiskatsaus, ajantasaiset tilastot, kartat ja keskeiset faktat yhdestä paikasta.
Sisältö
- Australian osavaltiot ja alueet
- Valtiot
- Alueet
- Merentakaiset alueet ja entiset alueet
- Tausta ja yleiskatsaus
- Tilastot
- Muut verkkosivustot
Australian osavaltiot ja alueet
Australia koostuu kuudesta osavaltiosta ja useista territorionaalisista yksiköistä. Osavaltiot ovat itsenäisempiä oikeushenkilöitä liittovaltion suhteen; territoriot voivat olla liittovaltion välittömässä hallinnassa tai niille on annettu itsehallintoa. Alla on yleiskatsaus keskeisistä osavaltioista ja territorioista sekä niiden tärkeitä tunnuslukuja.
Valtiot
- New South Wales (NSW) — Pääkaupunki: Sydney. Suurin asukasluvultaan; merkittävä talous- ja kulttuurikeskus.
- Victoria (VIC) — Pääkaupunki: Melbourne. Tiheästi asuttu etelärannikko, vahva teollisuus- ja palvelusektori.
- Queensland (QLD) — Pääkaupunki: Brisbane. Laaja pohjoinen alue, tunnettu trooppisesta ja subtropiikista sekä matkailusta (mm. Suuri valliriutta).
- Western Australia (WA) — Pääkaupunki: Perth. Pinta-alaltaan suurin osavaltio, rikas luonnonvaroissa.
- South Australia (SA) — Pääkaupunki: Adelaide. Keskellä eteläistä Australiaa; merkittävä maatalous- ja valmistussektori.
- Tasmania (TAS) — Pääkaupunki: Hobart. Saariosavaltio etelässä, tunnettu luontokohteistaan ja pienemmästä väestöstä.
Territoriot
- Australian Capital Territory (ACT) — Sisältää liittovaltion pääkaupungin Canberran. Pieni pinta-alaltaan, korkea asukastiheys verrattuna muihin alueisiin.
- Northern Territory (NT) — Pääkaupunki: Darwin. Laaja, harvaan asuttu alue pohjoisessa; suuri osuus alkuperäiskansojen asuttamia alueita.
- Jervis Bay Territory (JBT) — Pieni alue New South Walesin rannikolla; liitetty Canberraan osin liittovaltion merivoimien ja liittovaltion palvelujen vuoksi.
Merentakaiset alueet ja entiset alueet
Australia hallinnoi myös useita ulkomerialueita, joilla on vaihteleva hallintomuoto ja asukasmäärä:
- Norfolk Island — Itäisellä Tyynellämerellä; pieni asutus ja oma paikallinen hallinto, joka on historiallisen aseman takia muuttunut useita kertoja.
- Christmas Island ja Cocos (Keeling) Islands — Intian valtamerellä; pienet yhteisöt, joilla on paikallishallinto ja liittovaltion edustus.
- Heard ja McDonaldinsaaret — Aavalla alueella eteläisessä valtameressä; asuttamattomia, käytännössä tutkijoiden ja luonnonsuojelun alaisia alueita.
- Australian Antarctic Territory — Australia vaatii osaa Etelämantereesta; alue on kansainvälisten sopimusten alla ja sillä ei ole pysyvää siviiliasutusta.
Tausta ja yleiskatsaus
Australia muodostui liittovaltioksi 1. tammikuuta 1901, kun kuusi brittiläistä siirtokuntaa (nyk. osavaltiota) yhdistettiin Commonwealth of Australiaksi. Perustuslaki jakaa valtaa osavaltioiden ja liittovaltion kesken. Keskeiset piirteet:
- Osavaltioilla on omat lainsäädäntövaltansa monilla alueilla, kuten koulutus ja terveydenhuolto, mutta liittovaltiolla on valta esimerkiksi puolustuksesta, immigratiosta ja kauppapolitiikasta.
- Jokaisella osavaltiolla on oma kuvernööri, joka edustaa kuningattaren (tai nykyisin kuninkaan) edustajaa osavaltion tasolla; territoriot ovat usein liittovaltion välittömässä hallinassa tai niillä on liittovaltion asettama hallinnoija.
- Liittovaltion pääkaupunki Canberra sijaitsee ACT:ssa, joka perustettiin juuri Canberraa varten osavaltojen välisen kompromissin seurauksena.
- Federatiivinen järjestelmä näkyy mm. siinä, että jokaisella osavaltiolla on yhtäläinen edustus senaatissa (12 senaattoria/osavaltio), kun taas territorioiden edustus on pienempi.
Tilastot
Seuraava luettelo sisältää keskeisiä tilastotietoja (noin-arvioita) osavaltioista ja territorioista. Arviot perustuvat viimeisimpiin kansainvälisesti saatavilla oleviin tilastoihin ja kansallisiin arvioihin; tarkat luvut muuttuvat ajan myötä (esim. Australian Bureau of Statistics, ABS).
- New South Wales (NSW)
- Pääkaupunki: Sydney
- Asukasluku: noin 8,2 miljoonaa
- Pinta-ala: noin 809 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: NSW
- Victoria (VIC)
- Pääkaupunki: Melbourne
- Asukasluku: noin 6,6 miljoonaa
- Pinta-ala: noin 238 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: VIC
- Queensland (QLD)
- Pääkaupunki: Brisbane
- Asukasluku: noin 5,3 miljoonaa
- Pinta-ala: noin 1 853 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: QLD
- Western Australia (WA)
- Pääkaupunki: Perth
- Asukasluku: noin 2,8 miljoonaa
- Pinta-ala: noin 2 646 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: WA
- South Australia (SA)
- Pääkaupunki: Adelaide
- Asukasluku: noin 1,8 miljoonaa
- Pinta-ala: noin 983 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: SA
- Tasmania (TAS)
- Pääkaupunki: Hobart
- Asukasluku: noin 540 000
- Pinta-ala: noin 68 400 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: TAS
- Northern Territory (NT)
- Pääkaupunki: Darwin
- Asukasluku: noin 250 000
- Pinta-ala: noin 1 349 000 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: NT
- Australian Capital Territory (ACT)
- Pääkaupunki: Canberra
- Asukasluku: noin 460 000
- Pinta-ala: noin 2 400 km²
- Lyhenne/virallinen koodi: ACT
Merentakaisten alueiden asukasluvut vaihtelevat suuresti: esimerkiksi Norfolk Islandilla on alle 2 000 asukasta, Christmas Islandilla ja Cocos-saarilla yhteisöt ovat pieniä (satoja–parituhatta). Useilla etäisillä alueilla (esim. Heard ja McDonaldinsaaret) ei ole pysyvää siviiliasutusta.
Muut verkkosivustot
Lisätietoja ja ajantasaisia tilastoja saa muun muassa Australian Bureau of Statistics (ABS) -tietokannasta sekä Australian hallituksen virallisilta sivuilta. Paikallishallintojen (osavaltiot ja territoriot) omilla verkkosivuilla on yksityiskohtaista tietoa hallinnosta, palveluista ja väestökehityksestä.
Huom. Tätä artikkelia voi päivittää tarkemmilla tilastoluvuilla ja lähdeviitteillä (esimerkiksi ABS:n vuosittaiset arviot ja viimeisimmät väestönlaskennat), koska väestö- ja taloustilastot muuttuvat jatkuvasti.
Australian osavaltiot ja alueet
Valtiot
| Alueet | Lyhenne | Pääoma |
|
| NSW | |
|
| QLD | |
|
| SA | Adelaide |
| TAS | Hobart | |
| VIC | ||
| WA |
Alueet
Mannermaa
| Alue | Lyhenne | Pääoma |
|
| ACT | |
|
| JBT | |
|
| NT | Darwin |
Vuodesta 1926 vuoteen 1931 Keski-Australia oli erillinen alue 20. ja 26. leveyspiirin välissä, ennen kuin siitä tuli jälleen osa pohjoista aluetta.
Merentakaiset alueet
Ashmoren ja Cartierin saaret
Australian Etelämanner-alue
Norfolkin saari
Joulusaari
Kookossaaret (Keeling-saaret)
Korallimeren saarten alue
Heardin ja McDonaldin saaret
Entinen
- Pohjois-Australian alue (1927-31)
- Keski-Australian alue (1927-31)
- Papuan alue (1902-49)
- Uuden-Guinean alue (1920-49)
- Papuan ja Uuden-Guinean alue (1949-72)

Australian merentakaiset alueet
Taustaa ja yleiskatsaus
Osavaltiot alkoivat erillisinä brittiläisinä siirtomaina ennen liittovaltiota (vuonna 1901). Australian perustuslaki suojaa niiden toimivaltuuksia. Alueet ovat kansainyhteisön hallituksen valvonnassa. Australian parlamentilla on alueilla valtuudet laatia lakeja, joita sillä ei ole osavaltioissa.
Useimpia alueita hallinnoi suoraan kansainyhteisön hallitus. Kolme aluetta (Pohjoisterritorio, Australian pääkaupunkialue ja Norfolkin saari) hallinnoi itse itseään. Itsehallinnoiduilla alueilla Australian parlamentilla on hallitusvalta, ja se voi kumota aluehallitusten antamat lait. Se on tehnyt näin toisinaan, mutta se tapahtuu harvoin. Pohjoisterritorio ja Australian pääkaupunkialue rinnastetaan yleensä osavaltioihin.
Jokaisella osavaltiolla on kuvernööri. Kuningatar valitsee kuvernöörin, mutta hän valitsee henkilön osavaltion pääministerin neuvojen perusteella. Kenraalikuvernööri valitsee pohjoisen territorion ja Norfolkin saaren hallintovirkamiehet. Australian pääkaupunkialuetta hallinnoi kenraalikuvernööri.
Kunkin osavaltion hallituksen päämiestä kutsutaan pääministeriksi. Tämän henkilön valitsee osavaltion kuvernööri. Tavallisesti kuvernööri valitsee pääministeriksi sen, joka johtaa osavaltion parlamentin alahuonetta. Kuvernööri voi kuitenkin valita pääministeriksi jonkun muun. Itsehallinnollisten mantereen alueiden hallituksen päämiestä kutsutaan pääministeriksi. Pohjoisterritorion pääministerin nimittää tavallisesti se, joka johtaa lakiasäätävää kokousta.
Tilastot
| Valtio/alue | Maa-alue (km²) | Sijoitus | Väestö (2004) | Sijoitus | Väestöntiheys (/km²) | Sijoitus | % pääkaupungin väestöstä | Sijoitus |
| Australian pääkaupunkialue | 2358 | 8. | 324300 | Seitsemäs | 137.53 | 1. | 100% | 1. |
| Uusi Etelä-Wales | 800642 | 5. | 6760000 | 1. | 8.44 | Kolmas | 63% | 5. |
| Victoria | 227416 | 6. | 5002300 | 2. | 22 | 2. | 71% | Neljäs |
| Queensland | 1730648 | 2. | 3919500 | Kolmas | 2.26 | 5. | 46% | Seitsemäs |
| Etelä-Australia | 983482 | Neljäs | 1537900 | 5. | 1.56 | 6. | 73.5% | 2. |
| Länsi-Australia | 2529875 | 1. | 1998400 | Neljäs | 0.79 | Seitsemäs | 73.4% | Kolmas |
| Tasmania | 68401 | Seitsemäs | 484000 | 6. | 7.08 | Neljäs | 41% | 8. |
| Pohjoinen alue | 1349129 | Kolmas | 200800 | 8. | 0.15 | 8. | 54% | 6. |
Etsiä