Baobab on puiden (Adansonia) suvun yleisnimi. Lajeja on yleensä luettu olevan kahdeksan tai yhdeksän, riippuen taksonomisesta tulkinnasta. Useimmat lajit — kuusi — ovat endeemisiä Madagaskarin kuiville alueille. Yksi laji (Adansonia digitata) esiintyy luonnollisesti Manner-Afrikassa ja yksi (Adansonia gregorii) Australiassa. Baobabeja on myös istutettuina ja sopeutuneina useissa muissa maissa, muun muassa Intiassa. Baobab on usein mainittu Madagaskarin symboliseksi puuksi.

Ulkonäkö ja rakenne

Baobabit ovat nopeasti tunnistettavia puita massiivisten, usein pullistuneiden runkojensa vuoksi. Puiden korkeus vaihtelee tyypillisesti 5–30 metrin välillä, ja rungon halkaisija voi olla useita metrejä — yksittäisten runkojen halkaisijoiksi on ilmoitettu jopa yli 7–11 metriä. Rungot toimivat veden varastointieliminä; niihin voi varastoitua merkittäviä määriä vettä, mikä auttaa puita kestämään pitempiä kuivia kausia. Rungon kuori on yleensä sileä ja paksu, ja puiden oksat voivat näyttää kuin juurilta, mistä seuraa nimi "ylösalaisin oleva puu". Suurin osa vuodesta monet lajit ovat lehdettömiä kuivan kauden ajan.

Kasvutapa ja lisääntyminen

Baobabien kukat ovat suuret, usein yöaktiiviset ja voimakkaasti tuoksuvat; ne houkuttelevat etenkin lepakoita ja suuria hyönteisiä pölyttäjiksi. Kukista syntyvät hedelmät ovat kuivahtavia, kovakuorisia kottuja, joiden sisällä on kuivaa, mehevää ”puuvillamaista” massaosaa ja siemeniä. Monet lajit leviävät siementen avulla; siemenet itävät parhaiten, kun niiden kova kuori on käsitelty (esim. riittävän kostutuksen tai heikosti mekaanisen vaurioittamisen jälkeen).

Elinkaari ja ikä

Baobabit kasvavat hitaasti ja voivat elää hyvin pitkään. Usein tiedetään yksilöitä, joiden arvioidaan olevan satoja vuosia vanhoja; joidenkin arvioiden mukaan jotkin yksilöt voivat olla yli tuhatvuotiaita. Ikäarvioihin liittyy epävarmuutta, koska vuosirenkaiden käyttö ikämäärityksessä ei ole luotettava monilla lajeilla.

Ekologinen merkitys

Baobabit ovat avainlajeja kuivilla ja kausittain kuivuuden alueilla. Ne tarjoavat ravintoa ja suojaa monille eläimille: hedelmät, siemenet ja lehdet ovat ravintolähteitä sekä villieläimille että ihmisille. Rungon koloihin ja oksien muodostamiin onkaloihin voivat pesiytyä lintu- ja nisäkäslajeja. Puun kyky varastoida vettä ja muut sopeutumiset tekevät siitä tärkeitä ekosysteemin toiminnalle kuivuuskausien aikana.

Käyttö ihmisille

Baobabilla on moninaisia perinteisiä ja nykykäytön muotoja:

  • Ravinto: Hedelmän sisäosa (kuiva massa) on syötävää ja tunnetaan nimellä "monkey bread" tai apinanleipä. Siemenistä voidaan valmistaa öljyä ja jauhetta. Tuoreet lehdet ovat ravinteikkaita ja niitä käytetään esimerkiksi keittoihin tai vihreinä vihanneksina.
  • Ravintolisät ja elintarvikkeet: Baobabin hedelmäjauheesta on viime vuosina tullut suosittu ravintolisä, koska se sisältää C-vitamiinia, kuidun kaltaisia yhdisteitä ja muita mikroravinteita. (Tieteellistä näyttöä ja ravintosisältöjä koskevia yksityiskohtia kannattaa etsiä luotettavista lähteistä.)
  • Perinteinen lääketiede: Joillakin alueilla baobabia on käytetty perinteisessä lääketieteessä esimerkiksi ripulin, haavojen hoidon tai tulehdusten lievitykseen. Käyttötavat vaihtelevat paikallisesti, ja klinikaalista näyttöä tarvitaan monille perinteisille väittämille.
  • Käyttötarkoitukset: Kuori ja kuidut ovat sopivia köysiin ja korjaustöihin; kuolleita runkoja käytetään joskus tilapäisrakenteissa. Puun puuaines on yleensä pehmeää ja kuitumaista, joten se ei ole yleinen rakennuspuu perinteisessä mielessä.
  • Kulttuuri: Baobabilla on suuri symbolinen merkitys monissa yhteisöissä, ja se esiintyy usein tarinoissa, seremonioissa ja paikallisessa perinteessä.

Uhat ja suojelu

Baobabeja uhkaavat muun muassa elinympäristöjen pirstoutuminen, ylilaidunnus, karjan paimentaminen, metsien raivaus maanviljelylle sekä paikalliset ihmistoiminnan paineet. Myös ilmastonmuutoksen vaikutukset kuivuuden ja sateiden rytmiin voivat vaikuttaa esiintymiin. Joitakin lajeja suojellaan luonnonsuojelualueilla ja kansallisten suojeluohjelmien piirissä; lisäksi istutukset ja ympäristökasvatus auttavat säilyttämään paikallisia populaatioita.

Kasvatus ja hoito

Baobab on suhteellisen helppo kasvattaa siemenestä, ja se sietää karuja, hyvin kuivattavia maaperiä. Siementen itämistä voi nopeuttaa mekaaninen tai lämpöinen käsittely (esim. liotus tai hionta kovan kuoressa), mutta monet lajit itävät ilman erityisiä toimenpiteitä. Nuorena puu hyötyy suojasta voimakkaalta polttavalta auringolta ja laidunnukselta, kunnes se on riittävän kookas kestääkseen paimennusta.

Yhteenveto

Baobab (Adansonia) on monipuolinen, sopeutunut ja kulttuurisesti merkittävä puusuku, joka elää pääasiassa kuivissa tropiikin ja subtropiikin ympäristöissä. Sen rooli ravinnon, suojan ja kulttuurin lähteenä tekee siitä tärkeän sekä ihmisten että luonnon monimuotoisuudelle. Perinteisillä käyttötavoilla on pitkät juuret, mutta monet väitteet tarvitsee arvioida tieteellisesti tarkemmin.