Päärynäpuut – kuvaus, ominaisuudet, viljely ja käyttö
Kuvaus
Päärynä on syötävä hedelmä, jonka tunnusomainen muoto on pisaran muotoinen. Päärynän maku on usein parhaimmillaan viileänä tarjoiltuna. Niiden hedelmäliha on yleensä mehukasta ja pehmeää, ja lajikkeesta riippuen rakenne voi vaihdella karkeasta hienorakeiseen. Päärynät eivät kypsy hyvin puissa, minkä vuoksi useimmat lajikkeet korjataan hieman kypsymättöminä ja annetaan kypsyä loppuun varastossa tai huoneenlämmössä.
Ominaisuudet ja ulkonäkö
Hedelmät voivat olla keskeltä pehmeitä ja sisältää runsaasti nestettä: ne koostuvat kahdeksankymmentäkolme prosenttia vedestä. Kuori on usein väriltään vihreä, punainen, keltainen tai ruskea, ja pinnassa voi olla ruskeita pisteitä (russeting) tai kiiltävä sileä pinta lajikkeesta riippuen. Päärynöissä on tyypillisesti mieto, hieman makea makuprofiili ja mieto aromi.
Lajit ja taksonomia
Päärynät kuuluvat Maloideae-heimoon, samaan alaheimoon kuin omenat. Ne ovat osa ruusukasvien (Rosaceae) sukua. Tunnettuja viljelylajikkeita on runsaasti, ja eri lajikkeet eroavat koon, muodon, värin ja käyttöominaisuuksien perusteella (tuoresyöntiin, säilöntään tai kypsennykseen sopivat lajikkeet).
Viljely ja hoito
- Päärynäpuut viihtyvät parhaiten syvässä ja ravinteikkaassa maassa, mutta ne voivat myös kasvaa raskaammilla maalajeilla: Päärynäpuut kasvavat raskaassa maaperässä. Silti tärkeää on hyvä salaojitus, sillä seisova vesi ei sovi juurille.
- Monet lajikkeet tarvitsevat ristipölytystä, joten istutettaessa kannattaa valita sopivat pölyttäjälajikkeet tai varmistaa mehiläisten pääsy istutukseen.
- Leikkaus ja muotoilu ovat tärkeitä sadon laadun ja puun elinvoiman ylläpitämiseksi. Keväinen muodollinen leikkaus poistaa kuolleet ja tiheät oksat, samalla edistäen valon ja ilman pääsyä latvaan.
- Tuholaisia ja tauteja vastaan yleisimpiä ongelmia ovat esimerkiksi erilaiset hyönteisongelmat (esim. omenakoi ja muita perhossukuja) sekä bakteeriperäinen palo (Erwinia amylovora). Hyvä kasvustonhoito, oikea-aikainen torjunta ja terveiden taimien käyttö vähentävät riskejä.
- Usein puut istutetaan juuriversoitetuille tai istutetaan karsittuihin muotoihin; kaupallinen lisäys tapahtuu yleisesti oksastamalla. Sopiva kastelu, lannoitus ja talvinen suoja voivat parantaa satoa erityisesti nuorilla puilla.
Korjuu, säilytys ja kypsyminen
Koska päärynät kypsyvät parhaiten poimimisen jälkeen, ne korjataan yleensä hiukan ennen täyttä kypsyyttä. Säilytys viileässä ja kostean tuntuisessa ympäristössä, esimerkiksi jääkaapissa, hidastaa kypsymistä ja pidentää säilyvyyttä. Osa lajikkeista säilyy hyvin pitkään viileässä varastossa. Kun halutaan nopeuttaa kypsymistä, hedelmiä voidaan säilyttää huoneenlämmössä tai yhdessä banaanien kanssa etyleenin vaikutuksesta.
Käyttö
Päärynöitä voi käyttää monipuolisesti: ne sopivat tuoreena syötäväksi, mutta myös kypsennykseen ja säilöntään. Voit leipoa niistä piirakoita ja juustokakkuja, tehdä hilloa, hyytelöä tai mehua, pakastaa tai kuivaata. Niistä valmistetaan myös perry-tyylisiä juomia ja päärynäsiideriä. Päärynöitä voi lisätä salaatteihin, käyttää piirakoiden täytteenä tai soseuttaa lastenruokiin ja soseisiin.
Ravintoarvo ja terveys
Päärynät sisältävät runsaasti vettä, kuituja ja C-vitamiinia sekä pieniä määriä muita vitamiineja ja kivennäisaineita. Kuitupitoisuutensa ansiosta ne tukevat ruoansulatusta ja antavat kylläisyydentunnetta. Makeutensa vuoksi ne tarjoavat myös luonnollista energiaa ilman lisättyä sokeria.
Yhteenveto
Päärynä on monikäyttöinen ja maukas hedelmä, joka soveltuu sekä tuorekäyttöön että erilaisiin säilyke- ja leivontaresepteihin. Päärynät eivät kypsy hyvin puissa, joten niiden korjuu- ja säilytyskäytännöt poikkeavat monista muista hedelmistä. Hyvin hoidettuna päärynäpuu antaa vuosittain maukkaan sadon, joka sopii arkisiin aterioihin ja juhlaruokiin.
Kuvaus
Päärynä on peräisin Pyrus communis -puusta, jota kutsutaan myös tavalliseksi päärynäpuuksi. Puu voi olla 10-20 metriä korkea. Päärynät elävät keskimäärin 65 vuotta. Päärynä alkaa pyramidin muotoisena puuna. Kasvaessaan se muuttuu pyöreäksi. Lopulta se muuttuu soikeaksi. Puulla on harmaa, halkeamien peittämä kuori. Sen lehdet ovat tummanvihreitä ja 10 senttimetriä pitkiä. Kukat ovat vaaleanpunaisia tai valkoisia ja enintään 1,5 senttimetriä pitkiä.
Päärynä tarvitsee maaperän, joka ei ole liian kuiva eikä liian märkä. Se kasvaa parhaiten lauhkeassa ja kosteassa ilmastossa.
Pear Bureau Northwestin mukaan maailmassa viljellään noin 3000 tunnettua päärynälajiketta.
Historia
Päärynä on peräisin Itä-Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Se kasvoi neoliittisella kaudella. Sen vakiomuoto on tulosta erilaisista luonnonvaraisista yksilöistä tehdyistä risteytyksistä.
Päärynää viljelivät myös roomalaiset, jotka söivät hedelmiä raakana tai kypsennettynä, aivan kuten omenoita.
Kuvat
· 
Päärynä leikattu auki
· 
Päärynänkukat
Aiheeseen liittyvät sivut
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on päärynä?
A: Päärynä on pisaranmuotoinen hedelmä, joka kasvaa puussa pohjoisella pallonpuoliskolla ja jota voidaan korjata loppukesästä lokakuuhun.
K: Mikä on paras tapa syödä päärynä?
V: Päärynän maku on parhaimmillaan, kun se on viileä, joten se on suositeltavaa syödä jäähdytettynä.
K: Kypsyvätkö päärynät hyvin puissa?
V: Päärynät eivät kypsy hyvin puissa, joten ne korjataan yleensä kypsinä, mutta eivät täysin kypsinä, ja niiden annetaan kypsyä puussa.
K: Millä tavoin päärynöitä voidaan käyttää ruoanlaitossa?
V: Päärynöitä voidaan leipoa, säilöä, pakastaa tai syödä tuoreena. Niistä voidaan tehdä hilloja, hyytelöitä tai mehua. Niistä voidaan tehdä myös piirakoita ja niitä voidaan laittaa salaatteihin tai lastenruokiin.
K: Mikä on päärynän vesipitoisuus?
V: Päärynät sisältävät 83 prosenttia vettä.
K: Mistä päärynät ovat peräisin?
V: Päärynät ovat peräisin Euroopasta, Afrikasta ja Aasiasta.
K: Mihin perheeseen päärynät kuuluvat?
V: Päärynät kuuluvat omenoiden ohella Maloideae-heimoon, joka on ruusukasvien (Rosaceae) suvun alalahko.
