Männyt
Männyt ovat suuri ja tärkeä havupuiden suku Pinaceae-suvussa. Kewin kuninkaallisen kasvitieteellisen puutarhan ja Missourin kasvitieteellisen puutarhan kasviluettelossa on lueteltu 126 mäntylajia sekä joitakin synonyymejä.
Mäntyjä kasvaa lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjois-Amerikassa ne elävät arktisen alueen eteläosassa Nicaraguaan ja Hispaniolaan asti. Euroopassa niitä elää Portugalista ja Skotlannista Venäjälle. Aasiassa ne elävät Venäjältä Japaniin ja Filippiineille ulottuvilla alueilla. Ne elävät myös Himalajalla, joissakin Afrikan pohjoisosissa ja Mallorcan (Mallorca) pohjoispuolella jylhillä vuorilla.
Männyt ovat pitkäikäisiä ja saavuttavat tyypillisesti 100-1 000 vuoden iän, jotkut jopa enemmän. Pisimpään elänyt mänty on Great Basinin harjakuusimänty, Pinus longaeva. Yksi tämän lajin yksilö, jota kutsutaan Metusalahiksi, on yksi maailman vanhimmista elävistä organismeista, noin 4 600 vuotta vanha. Tämä puu löytyy Kalifornian White Mountains -vuorilta.
Loblollymänty (Pinus taeda): uroskävyt.
Täysikasvuinen Monterey-männyn käpy metsän lattialla.
Cones
Männyillä on yleensä uros- ja naaraskävyt samassa puussa (yksikotinen). Uroskävyt ovat pieniä, tyypillisesti 1-5 cm pitkiä, ja niitä on vain lyhyen aikaa, yleensä keväällä. Ne putoavat heti, kun ne ovat karistaneet siitepölynsä. Naaraskävyjen kypsyminen pölytyksen jälkeen kestää 1,5-3 vuotta (lajista riippuen), ja varsinainen hedelmöittyminen viivästyy vuodella. Kypsyessään naaraskävyt ovat 3-60 cm pitkiä. Kussakin käpyyn on lukuisia spiraalimaisesti järjestäytyneitä suomuja, joissa kussakin hedelmällisessä suomussa on kaksi siementä; käpyjen tyvessä ja kärjessä olevat suomut ovat pieniä ja steriilejä, eikä niissä ole siemeniä. Siemenet ovat useimmiten pieniä ja siivekkäitä, ja ne leviävät tuulen mukana. Jotkut leviävät lintujen mukana.
Kypsyessään käpy yleensä aukeaa, jolloin siemenet vapautuvat, mutta joissakin lintujen levittämissä lajeissa (esim. valkobarjumänty) siemenet vapautuvat vasta, kun lintu rikkoo käpyjä auki. Toisissa lajeissa siemenet säilyvät suljetuissa kävyissä ("serotinous") useita vuosia, kunnes jokin ympäristötekijä saa käpyjen avautumaan, jolloin siemenet vapautuvat. Yleisin serotiinin muoto on pyrisenssi, jossa pihka sitoo käpyjä kiinni, kunnes metsäpalo sulattaa ne.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on männyn suku?
V: Männyt kuuluvat Pinaceae-heimoon.
K: Kuinka monta mäntylajia on lueteltu The Plant List of the Royal Botanic Gardens, Kew and Missouri Botanical Garden -kasviluettelossa?
V: The Plant List of the Royal Botanic Gardens, Kew and Missouri Botanical Garden -kasviluettelossa on lueteltu 126 mäntylajia.
K: Missä kasvaa Great Basinin bristlecone-mänty, maailman vanhin elävä puu?
V: Maailman vanhin elävä puu, Great Basinin bristlecone-mänty, kasvaa Kalifornian White Mountains -vuoristossa.
K: Missä päin maailmaa mäntyjä elää?
V: Mäntyjä kasvaa lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa, joissakin Afrikan pohjoisosissa ja Mallorcan (Mallorca) pohjoispuolella jylhillä vuorilla.
K: Kuinka korkeiksi männyt yleensä kasvavat?
V: Männyt ovat pitkäikäisiä puita (harvoin suuria pensaita), jotka kasvavat tyypillisesti 5-70 metriä korkeiksi.
K: Mikä on mäntyjen ikäjakauma?
V: Männyt voivat elää 100-1 000 vuotta, jotkut jopa enemmän.
K: Mikä on maailman vanhin elävä puu?
V: Great Basinin harjumännystä, Pinus longaeva, on olemassa yksilö nimeltä "Methuselah", joka on maailman vanhin elävä puu, jonka arvioidaan olevan 4 600 vuotta vanha.
