Itävallan ja Baijerin kieli | yläsaksan kielen suuri lajikeryhmä
Baijerilainen (myös itäbaijerilainen; saksa: Bairisch [ˈbaɪ̯ʁɪʃ] (
kuunnella)) on yläsaksalaisten kielten suuri lajikeryhmä. Niitä kutsutaan "yläsaksalaisiksi", koska niitä puhutaan Sveitsissä, Itävallassa ja Etelä-Saksassa, jotka ovat vuoristoisia. Itävaltobaijerilainen on tavallisen saksan tavoin yläsaksalainen kieli, mutta ne eivät ole sama kieli. Itävaltobaijerilainen ja standardisaksa ovat kuitenkin vaikuttaneet toisiinsa, ja valtaosa itävaltobaijerin puhujista puhuu myös standardisaksaa. Baijerin kielestä on muitakin muunnelmia. Nämä variantit ovat keskibaijerilainen, eteläbaijerilainen ja pohjoisbaijerilainen.
Austro-baijerilaista käytetään myös viittaamaan murreryhmään, johon kuuluvat tässä käsitelty itäbaijerilainen murre sekä Saksan cimbrialainen, hutterinsaksalainen ja móchenon murre.
Historia ja alkuperä
Itävallan ja Baijerin kieli juontaa juurensa germaanisesta heimosta, joka tunnettiin nimellä bavariit, jotka perustivat heimoherttuakunnan, joka kattoi suuren osan nykyisestä Baijerista ja osan Itävallasta varhaiskeskiajalla ja jonka Kaarle Suuri lopulta alisti. He kuitenkin siirtyivät vähitellen Tonavaa pitkin ja Alpeille kaikille niille alueille, joilla puhutaan itävaltalais-baijerilaista murretta.
Saksan kielessä tehdään yleensä ero "bairisch" (viittaa kieleen) ja "bayerisch" (viittaa Baijerin osavaltioon ja käytetään BMW:n nimessä) välillä. Kuningas Ludwig I:n intohimosta kaikkeen kreikkalaiseen johtuen Baijerin saksankielinen nimi kirjoitetaan nykyään "Bayern", kun taas siellä puhuttu kieli on säilyttänyt alkuperäisen kirjoitusasunsa "Bairisch" - huomaa I:n ja "kreikkalaisen" Y:n välinen ero.
Alueet, joilla puhutaan baijeriksi
- Baijerissa:
- Ylä-Baijerissa
- Ala-Baijerissa
- Ylä-Pfalzissa
- Itävallassa:
- kaikissa maan osissa paitsi Vorarlbergin osavaltiossa ja Tirolin Reutten piirin osissa, joissa puhutaan alemanninkielistä murretta.
- Sveitsissä:
- Samnaunin kylässä Graubündenissä.
- Italiassa:
- koko Etelä-Tirolin maakunnassa sekä pienissä saksankielisissä yhteisöissä Trentossa, Venetossa (cimbrian kieli) ja Friulissa.
- Unkarissa:
- Sopronin kaupunki (Ödenburg) on virallisesti kaksikielinen.
Diftongeja
| Diphthongit | Esimerkkejä | Tavallinen saksa | Diphthong | Esimerkkejä | Tavallinen saksa |
| ea | i hea (hänen) | ich höre | ei | nei | neu |
| oa | i woaß | ich weiß | åi, oi | fåin, foin | pudonnut |
| ia | d'Liab | die Liebe | öi, äi | schnöi, schnäi | schnell |
| ua | i dua | ich tue | ui | i fui | ich fühle |
| au | i schau | ich schaue | ou | Doud | Tod |
Konsonantit
| Labiaalinen | Post- | Palatal | Velar | Glottal | ||
| Nenä | m | n | ŋ | |||
| Stop | p b | t d | k ɡ | (ʔ) | ||
| p͡f | t͡s | t͡ʃ | ||||
| Frikatiivi | f v | s | ʃ | (ç) | x | h |
| Trill | r | |||||
| Lähestymistapa | l | j |
Huomautuksia:
- Foneemi /h/ toteutuu usein [ç]- tai [x]-muodossa sanan sisäisesti ja [h]-muodossa sanan alkuisesti.
- Intervokaalinen /s/ voidaan ääntää [z].
- Trilleriääni /r/ voidaan toteuttaa myös taputusäänenä [ɾ].
- Intervokaalinen /v/ tai /w/ -äänne voidaan toteuttaa muodossa [ʋ] tai [β, w].
- Joissakin murteissa, kuten Etelä-Tirolin baijerilaismurteessa, /k/ esiintyy affrikaattina [k͡x] sanan alkuosassa ja ennen /m, n, l, r/ -merkkejä, mikä on seurausta yläsaksan konsonanttisiirtymästä velaarisiin konsonantteihin.
Vokaalit
| Edessä | Keskus | Takaisin | |||
| pyöristämätön | pyöristetty | ||||
| Sulje | i | y | u | ||
| Läheltä piti | ɪ | ʏ | ʊ | ||
| Läheltä piti - keskeltä | e | ø | (ə) | o | |
| Open-mid | ɛ | œ | (ɐ) | ɔ | |
| Avaa | (æ) | a | (ɑ) | ɒ | |
Esimerkkejä baijerilaisista ja itävaltalaisista
| 's Bóarische is a Grubbm fő Dialektt im Siin fåm dætschn Shbroochråm. | |
| 's Bóarische is a Grubbm fő Dialektt im Siin fóm daitschn Shproochraum. | |
| Jiddish |
Bairish iz a grupe fin dialektn in durem fin daitshish shprakh-kontinuum. |
| Saksan | Das Bairische ist eine Gruppe von Dialekten im Süden des deutschen Sprachraumes. |
| Englanti | Baijerin kieli on murteiden ryhmä Saksan kielialueen eteläosassa. |
| Sérawas*/Zéas/D'Ere/Griass Di/Griass Gód, i bĩ da Beeder und kumm/kimm fõ Minchn/Minicha. | |
| Sérwus/Habedéare/Griass Di/Griass Gód, i bin/bĩ da Peeder und kimm fő Minga/Minka. | |
| Jiddish | שלום-עליכם, איך בין פּיטר און קום אױס מינכן Shulem aleikhm, akh bin Piter in kim oys Minkhn. |
| Tavallinen saksa | Hallo/Servus/Grüß dich, ich bin Peter und komme aus München. |
| Englanti | Hei, olen Peter ja olen kotoisin Münchenistä. |
| D'Lisa/'s-Liasl hod sé an Haxn bróchn/brócha. | |
| D'Lisa/As Liasal hod sé an Hax brócha. | |
| Jiddish | ליסע/ליסל האָט זיך איר/דאָס/אַ בײן געבראָכן Lise/Lisl hot zikh ir/dus/a beyn gebrokhn. |
| Tavallinen saksa | Lisa hat sich das Bein gebrochen. |
| Englanti | Lisa mursi/on murtanut jalkansa. |
| I ho(b)/hã/hoo a Göd/Goid gfundn/gfunna. | |
| I ho(b) a Gejd/Goid/Göld gfuna. | |
| Jiddish | איך האָב (עפּעס (אַ ביסל)) געלט געפֿונען Akh hob (epes (a bisl)) gelt gefinen |
| Tavallinen saksa | Ich habe Geld gefunden. |
| Englanti | Minä (olen) löytänyt rahaa. |
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on baijerilainen?
V: Baijerin kieli (tunnetaan myös nimellä itävaltalais-baijerilainen) on yläsaksalaisten kielten suurryhmä, jota puhutaan Sveitsissä, Itävallassa ja Etelä-Saksassa.
K: Miten se eroaa standardisaksasta?
V: Vaikka molemmat ovatkin yläsaksalaisia kieliä, ne eivät ole sama kieli. Itävaltobaijerilainen ja standardisaksa ovat kuitenkin vaikuttaneet toisiinsa, ja valtaosa itävaltobaijerin puhujista puhuu myös standardisaksaa.
Kysymys: Mitkä ovat baijerin kielen variantit?
V: Baijerin kielen variantteja ovat keskibaijeri, eteläbaijeri ja pohjoisbaijeri.
K: Käytetäänkö itävaltalais-baijerilaista vain tästä murreryhmästä?
V: Ei, itävaltalais-baijerilaista käytetään myös viittaamaan murreryhmään, johon kuuluvat Saksan cimbriläinen, hutterinsaksalainen ja mَchenon murre.
