Juoksuhiekka on veden ja hiekan tai siltin seos. Sillä on tiksotrooppinen ominaisuus: se näyttää kiinteältä, mutta kun siihen kohdistetaan painetta, se nesteytyy (käyttäytyy kuin neste). Jos eläimet tai ihmiset seisovat sen päällä, ne vajoavat siihen. Ihminen ei kuitenkaan huku juoksuhiekkaan. Ihminen tai eläin ei uppoa kokonaan juoksuhiekkaan nesteen suuremman tiheyden vuoksi. Siitä voi olla vaikea päästä pois: se on todellinen ongelma. Juoksuhiekasta voi päästä pois liikuttamalla jalkoja hitaasti nesteen viskositeetin vähentämiseksi ja kääntämällä vartaloa niin, että ihminen kelluu selällään (selinmakuulla).

Veden kierto maan alla voi keskittyä alueelle, jossa on juuri oikea sekoitus hienoa hiekkaa ja muita materiaaleja, kuten savea. Vesi liikkuu hitaasti ylöspäin ja sitten alaspäin konvektiomaisesti hiekkapatsaassa, ja hiekka pysyy yleensä kiinteänä massana. Tämä voitelee hiekkahiukkaset eivätkä ne pysty kantamaan merkittävää painoa, koska ne liikkuvat hyvin pienellä kitkalla. Ne käyttäytyvät enemmän kuin neste, kun ne altistuvat rasitukselle. Koska vesi ei tavallisesti mene hiekan läpi kokonaan ylöspäin, yläpuolella oleva hiekka ei näytä liikkuvan lainkaan, ja se voi kantaa lehtiä ja muita pieniä roskia. Tämän vuoksi juoksuhiekkaa on vaikea erottaa ympäröivästä ympäristöstä.

Mikä juoksuhiekka on käytännössä?

Juoksuhiekka on märkä, hienojakoinen hiekka- ja maa-aines, jonka veden määrä ja hiukkaskoko ovat sellaiset, että aine menettää kitkansa kuormituksen alla. Se voi näyttää kiinteältä pinnalta, mutta painon alla rakenne nesteytyy ja antaa periksi. Juoksuhiekkaa esiintyy usein jokisuistoissa, rannoilla, jokiuomien pohjissa, joissakin soiden reunamilla ja paikoissa, joissa pohjaveden liike on voimakasta.

Miten juoksuhiekka syntyy?

Juoksuhiekka muodostuu, kun hienojakoinen hiekka tai siltti sekoittuu veden kanssa siten, että partikkelit eivät pysty lukkiutumaan toisiaan vasten. Pohjaveden virtaukset voivat pitää hiukkaset erkanneina mutta silti kytkettyinä vesikerrokseen. Tämä rakenne on stabiili ilman kuormitusta mutta muuttuu nesteen kaltaiseksi, kun siihen kohdistuu jatkuvaa tai paikallista painetta.

Mitä tehdä, jos joudut juoksuhiekkaan?

  • Pysy rauhallisena. Panikointi ja äkilliset voimakkaat liikkeet tekevät tilanteesta yleensä pahemman — ne lisäävät uppoamista.
  • Hajauta painoa. Yritä kallistua taaksepäin ja levittää kädet sivuille niin, että kehosta tulee mahdollisimman suuri tasainen pinta (kelluminen selällään). Tämä helpottaa pintavastuksen käyttöä ja estää syvempää uppoamista.
  • Liikuta jalkoja hitaasti ja hallitusti. Älä nyi poispäin voimakkaasti. Ravittele ja pumppaa jalkoja hitaasti saadaksesi juoksuhiekkaan tunkeutunutta vesimassaa liikkeelle ja vähentääksesi imuvoimaa ympärillä. Pyri nostamaan kantapäitäsi ja vapauttamaan toinen jalka kerrallaan.
  • Vapauta painavia varusteita, jos mahdollista. Irrota vyö, reppu tai raskaat kengät, jos se on turvallista eikä aiheuta lisäriskkiä. Ne voivat vetää sinua enemmän alaspäin.
  • Liiku kohti kiinteämpää maata hiljalleen. Kun saat jalat vapaammiksi, etene matalasti selällään kelluen tai maata pitkin liukuen kohti kärkeä, jossa hiekka näyttää kiinteämmältä.
  • Jos et pääse liikkumaan: huuda apua ja soita tarvittaessa hätänumeroon (Suomessa 112).

Miten auttaa toista ihmistä juoksuhiekassa?

  • Älä ryntää sisään suoraan. Juokseminen tai kävely juoksuhiekkaan voi tartuttaa auttajan itseensä.
  • Levitä painoa. Kiinnitä paino laajalle pinnalle: laskeudu maahan makaamaan, käytä lautaa, pressua, takkia tai pitkää laudan pätkää, jotta paino jakautuu. Lähesty uhria tästä laajennetusta pinnasta.
  • Ulottamisapu ja heittoapuvälineet. Käytä pitkää keppiä, köyttä, vyötä tai muuta ulottavaa esinettä, jonka toinen voi ottaa kiinni. Heitä kelluvia apuvälineitä kuten pelastusrenkaita tai -liivejä, jos saatavilla.
  • Vedä hitaasti ja hallitusti. Kun alat vetää, vedä tasaisesti ja hitaasti — äkilliset vetoliikkeet voivat upottaa uhria syvemmälle.
  • Soita ammattilaisille heti, jos tilanne on vakava. Pelastustoimet voi vaatia erikoisvälineitä ja -osaamista; soita hätäkeskukseen (112) ja kerro tarkka sijainti.

Miksi juoksuhiekka on vaarallista?

Juoksuhiekka itsessään ei yleensä aiheuta täydellistä uppoamista, mutta se voi lukita alaraajat niin tiukasti, että henkilö ei pääse liikkumaan ollenkaan. Tämä voi johtaa hypotermiaan, paleltumiseen, pedoilta tai hyönteisiltä tuleviin vammoihin, ja erityisesti rannalla sijaitseva juoksuhiekka voi olla vaarallinen nousevan veden vuoksi: tulva tai nousuvesi voi nopeasti upottaa henkilön kokonaan. Tämän takia paikalla voi olla myös hukkumisriski.

Mitä pelastusammattilaiset tekevät?

Ammattilaiset käyttävät usein seuraavia keinoja: liukupintoja tai lautoja painon jakamiseen, köysiä ja valjaiden kaltaisia apuvälineitä uhrin hallittuun vetämiseen, pumppuja tai alipainetekniikoita nesteytyneen massan jäsennykseen ja vedenpoistoon. He voivat myös kaivaa hallitusti ja varmistaa ympäristön turvallisuuden, esimerkiksi estää tulvivien vesien pääsyn paikalle.

Ennaltaehkäisy

  • Tunne alueet: vältä kulkemista tuntemattomilla jokien suistoilla, liejukentillä ja paikoin joenrannoilla, erityisesti jälkivettä lähestyessä.
  • Kulje ryhmässä ja pidä toisianne silmällä.
  • Vältä raskasta lastia ja varusteita liukkailla ja pehmeillä alueilla.
  • Jos liikut vesistöjen läheisyydessä, varmista, että sinulla on puhelin tai muu tapa hälyttää apua, ja kerro reitistäsi toisille.

Yleisimmät virheelliset käsitykset

  • Myytti: juoksuhiekka imee ihmisen kokonaan. Totuus: juoksuhiekka yleensä ei ime täysin veden tiheyden takia, mutta voi lukita kehon osittain ja tehdä liikkumisesta mahdotonta.
  • Myytti: nopea tempaisu irrottaa helposti. Totuus: äkillinen vetäisy voi upottaa uhrin syvemmälle, joten liikkeiden pitää olla hallittuja ja painon jakautumista suositellaan.

Päivitä varmuutesi

Jos havaitset usein liikkuvasi alueilla, joissa voi olla juoksuhiekkaa, harkitse peruspelastuskoulutusta tai pelastusvälineiden opettelua (köydet, lauta, heittoliina). Älä koskaan lähde yksin riskejä sisältävälle maastolle ilman varmuutta siitä, miten toimia hätätilanteessa.