Rotu | rodut ovat eri populaatioita saman lajin sisällä
Biologiassa rodut ovat saman lajin sisällä olevia erillisiä populaatioita, joilla on suhteellisen pieniä morfologisia ja geneettisiä eroja.
Populaatiot ovat ekologisia rotuja, jos ne ovat syntyneet erilaisiin paikallisiin elinympäristöihin sopeutumisen tuloksena, tai maantieteellisiä rotuja, jos ne ovat maantieteellisesti eristettyjä.
Jos kaksi tai useampi rotu on riittävän erilainen, ne voidaan kuvata alalajeiksi, jotka ovat virallinen biologinen taksonominen yksikkö lajin alapuolella.
Jos näin ei ole, niitä kutsutaan rotuiksi, mikä tarkoittaa, että ryhmälle ei pitäisi antaa muodollista luokkaa, tai taksonomit ovat epävarmoja siitä, pitäisikö sille antaa muodollista luokkaa.
Ernst Mayrin mukaan "alalaji on maantieteellinen rotu, joka on taksonomisesti riittävän erilainen ollakseen erillisen nimen arvoinen".
Eläimiä kasvatetaan eri tarkoituksiin. Kaksi hevoslajia, jotka on jalostettu tiettyä tarkoitusta varten.
Esimerkki
Avainlime on pensas, joka kasvaa noin 5 metrin korkuiseksi. Sillä on paljon piikkejä. Se tuottaa hedelmän, joka kypsänä on keltainen. Baarimestarit suosivat tätä hedelmää cocktailien sekoittamiseen. He suosivat tätä limeä persialaisen limen sijaan.
Kalkkikasvi on alun perin kotoisin Kaakkois-Aasiasta, jossa se on kotoperäinen kasvi. Se vietiin Lähi-itään, ja ristiretkeläiset veivät sen Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Espanjalaiset tutkimusmatkailijat veivät sen Länsi-Intiaan ja Florida Keysille. Vuonna 1926 hurrikaani tuhosi suurimman osan alueen kaupallisesti viljellyistä limeistä. Silloin persialainen kalkki otettiin uudelleen käyttöön.
Osa alkuperäisistä pensaista kasvoi villiintyneinä Florida Keysissä. Kävi selväksi, että alun perin alueelle tuodut pensaat (jotka tunnetaan nykyään meksikolaisina limeinä) olivat muuttaneet hedelmänsä. Ne olivat tummanvihreämpiä kuin alkuperäiset persialaiset limetit, ja niillä oli myös paksumpi kuori.
Lisätietoja
Biologisessa taksonomiassa rotu on alalajin alapuolella oleva epävirallinen luokitus. Sitä voidaan käyttää "kantaa" korkeampana arvona. Määritelmiä on useita. Rodut voivat olla geneettisesti erillisiä populaatioita samassa lajissa, tai ne voidaan määritellä muilla tavoin, esimerkiksi maantieteellisesti tai fysiologisesti. Rotujen välinen geneettinen eristyneisyys ei ole täydellinen (ryhmien välillä tapahtuu jonkin verran risteytymistä). Geneettiset erot eivät kuitenkaan (vielä) riitä siihen, että ryhmät voitaisiin luokitella erillisiksi lajeiksi. Jotkut tunnustavat termin rotu, mutta sitä ei säännellä millään biologisen luokittelun virallisella säännöstöllä.
Ihmiset
Aikaisemmin tiedemiehet jakoivat ihmiset usein rotuihin. Esimerkiksi tummaihoisia ihmisiä kutsuttiin "negroidiksi" tai "mustaksi roduksi". Ihmisen geenisekvenssit ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia verrattuna moniin muihin eläimiin. Tämä on yksi syy siihen, miksi nykybiologian mukaan on olemassa vain yksi ihmisrotu.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on rotu biologiassa?
V: Biologiassa rotu on saman lajin sisällä oleva erillinen populaatio, jolla on suhteellisen pieniä morfologisia ja geneettisiä eroja.
K: Miten rodut luokitellaan?
V: Rodut voidaan luokitella ekologisiksi roduiksi, jos ne ovat syntyneet sopeutumisesta erilaisiin paikallisiin elinympäristöihin, tai maantieteellisiksi roduiksi, jos ne ovat maantieteellisesti eristettyjä.
K: Mikä on virallinen biologinen taksonomiayksikkö "lajin" alapuolella?
V: Lajin alapuolella oleva virallinen biologinen taksonominen yksikkö on alalaji.
Kysymys: Pitäisikö kaikille roduille antaa virallinen arvojärjestys?
V: Ei, kaikille roduille ei pitäisi antaa virallista luokittelua; jotkin rodut eivät ehkä täytä luokittelun edellytyksiä tai taksonomit eivät ole varmoja, pitäisikö niille antaa luokittelua.
K: Miten Ernst Mayr määrittelee alalajin?
V: Ernst Mayrin mukaan "alalaji on maantieteellinen rotu, joka on taksonomisesti riittävän erilainen ollakseen erillisen nimen arvoinen".
