Mahabadin tasavalta 1946 – Iranin Kurdistanin itsenäisyysyritys
Mahabadin tasavalta 1946 – tarina Iranin Kurdistanin lyhyestä itsenäisyysyrityksestä, johtajat Qazi Muhammad & Mustafa Barzani, Neuvostoliiton vaikutus ja traaginen loppu.
Iranin Kurdistaniin perustettu Mahabadin tasavalta (myös Kurdistanin tasavalta) oli toinen 1900-luvun itsenäinen kurdivaltio Turkin Araratin tasavallan jälkeen. Sen pääkaupunki oli kurdien Mahabadin kaupunki Luoteis-Iranissa. Tasavalta syntyi osana laajempaa poliittista ja sotilaallista kriisiä, jossa Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton väliset vaikutusyritykset Iraniin olivat keskeisessä roolissa.
Tausta ja julistus
Toisen maailmansodan jälkeinen aika Pohjois-Iranissa oli epävakaa: Neuvostoliiton joukkoja oli alueella, ja paikalliset kansalliset liikkeet pyrkivät laajentamaan valtaansa. Mahabadin tasavalta julistautui itsenäiseksi 22. tammikuuta 1946. Julistuksen taustalla olivat kurdilainen kansallistunne, alueen poliittinen tilanne ja Neuvostoliiton tuki, joka tarjosi taloudellista ja sotilaallista turvaa ainakin väliaikaisesti.
Johto, hallinto ja toiminta
Uuden maan johtoon nousivat presidentti Qazi Muhammad ja puolustusministeri Mustafa Barzani. Pääministerinä toimi Hadschi Baba Scheich. Hallinto pyrki rakentamaan tasavallan instituutioita: se yritti luoda paikallista hallintoa, järjestää koulutusta ja edistää kurdinkielen asemaa sekä koota armeijan, joka koostui pääasiassa peshmerga-sotilaista.
Taloudelliset ja sotilaalliset voimavarat olivat kuitenkin rajalliset. Mahabadin tasavalta ei saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta; sen elinehto oli pitkälti sidoksissa Neuvostoliiton poliittiseen asemaan alueella. Tasavallan ja sen johtajien ideologiat liittivät heitä monilta osin Neuvostoliittoon, mikä herätti myös vastustusta ja epäilyjä useiden kurdiheimojen ja Iranin keskushallinnon piirissä.
Neuvostoliiton vetäytyminen ja romahdus
Vuoden 1946 loppua kohti Kansainliikeet ja Yhdysvaltain painostus saivat Neuvostoliiton lopulta vetämään joukkonsa Pohjois-Iranista. Neuvostojoukkojen vetäytyminen heikensi Mahabadin tasavallan puolustusta merkittävästi. Iranin keskushallinnon joukot liikkuivat alueelle ja kukistivat tasavallan melko nopeasti vuoden 1946 aikana.
Tasavallan kukistuttua monet sen johtajista pidätettiin. Tasavallan romahtamisen jälkeen Qazi Muhammad tuomittiin kuolemaan; hänet tapettiin julkisesti Mahabadin keskustassa sijaitsevalla Chuwarchira-aukiolla vuonna 1947. Monet peshmergat ja siviilit pakenivat, osa siirtyi Irakin kurdialueille ja jotkut, kuten Mustafa Barzani, päätyivät myöhemmin Neuvostoliittoon tai jatkoivat toimintaansa Irakin kurdiliikkeissä.
Seuraukset ja merkitys
- Mahabadin tasavallan kokemuksella oli suuri symbolinen merkitys kurdilaiselle nationalistiselle liikkeelle. Vaikka tasavalta oli lyhytikäinen, se osoitti mahdollisuuden kurdinkieliseen hallintoon ja itsehallintoon.
- Tapahtumat paljastivat myös, että suurvaltojen kylmän sodan dynamiikka ratkaisi usein pienten kansallisten liikkeiden kohtalon. Ilman Neuvostoliiton näkyvää tukea Mahabadilla ei ollut edellytyksiä pitkään itsenäisyyteen.
- Mahabadista ja sen johtajista tuli marttyyreja ja kansallisia symboleja monille kurdeille. Monet myöhemmät kurdiliikkeet viittasivat Mahabadiin inspiraationa ja varoituksena yhtä aikaa.
Irakin Kurdistanin nykyinen presidentti Massoud Barzani syntyi Mahabadissa, kun hänen isänsä, edesmennyt kenraali Mustafa Barzani, oli Iranin Kurdistanissa sijaitsevan Mahabadin armeijan päällikkönä [2].
Kirjallisuudessa ja muistelmissa Mahabadista on esitetty erilaisia tulkintoja. Esimerkiksi Archibald Roosevelt, Yhdysvaltain entisen presidentin
Theodore Rooseveltin poika, kirjoitti kirjassaan "Mahabadin kurditasavalta", että Mahabadin kansojen tasavallan pääongelma oli se, että kurdit tarvitsivat Neuvostoliiton valtaa. Vain puna-armeijan avulla heillä oli mahdollisuus. Mutta nämä läheiset suhteet Staliniin ja Neuvostoliittoon saivat monet kurdiheimot vastustamaan tätä kurdivaltiota.
Yhteenvetona Mahabadin tasavalta oli lyhyt mutta merkittävä jakso kurdien nykyaikaisessa historiassa: se toi julki kurdien itsenäisyyspyrkimykset ja osoitti, kuinka alueelliset ja kansainväliset valtapelit saattoivat ratkaista pienten kansojen kohtalon. Tasavallan kokemukset vaikuttivat myöhempään kurdiliikkeiden kehitykseen sekä alueellisessa politiikassa että diasporassa.

Kurdistanin tasavallan lippu
Aiheeseen liittyvät sivut
- Araratin tasavalta
- Kurdien autonominen alue
- Etniset vähemmistöt Iranissa
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä oli 1900-luvun toisen itsenäisen kurdivaltion nimi?
V: Mahabadin tasavalta (myös Kurdistanin tasavalta).
Q: Missä se sijaitsi?
V: Se sijaitsi Iranin Kurdistanissa.
K: Kuka johti tasavaltaa?
V: Tasavaltaa johtivat presidentti Qazi Muhammad ja puolustusministeri Mustafa Barzani sekä pääministeri Hadschi Baba Scheich.
K: Milloin se julistautui itsenäiseksi?
V: Tasavalta julistautui itsenäiseksi 22. tammikuuta 1946.
K: Kuinka kauan se kesti ennen romahtamistaan?
V: Liike kesti vuoden ennen kuin Iranin keskushallinnon armeija kukisti sen.
K: Mitä Qazi Muhammadille tapahtui sen romahtamisen jälkeen?
V: Liikkeen romahtamisen jälkeen Qazi Muhammad hirtettiin julkisesti Chuwarchira-aukiolla Mahabadin keskustassa.
K: Kuka on Massoud Barzani ja mikä suhde hänellä on tähän tasavaltaan?
V: Massoud Barzani on Irakin Kurdistanin nykyinen presidentti, ja hän syntyi Mahabadissa, kun hänen isänsä, kenraali Mustafa Barzani, oli Iranin Kurdistaniin julistautuneen tasavallan sotilaspäällikkönä.
Etsiä