Germaanit | indoeurooppalaisten kansojen kielellinen ja etninen haara
Germaaniset kansat ovat indoeurooppalaisten kansojen kielellinen ja etninen haara. He ovat kotoisin Pohjois-Euroopasta, ja heidät tunnistaa germaanisten kielten käytöstä. Maahanmuuttavat germaaniset kansat levittäytyivät kaikkialle Eurooppaan ja sekoittuivat olemassa oleviin paikallisiin väestöihin (kuten keltteihin, slaaveihin/vengeihin ja roomalaisiin). Ne muodostivat lopulta monien kansojen perustan. Näitä kansoja yhdistävät samankaltaiset kielet, yhteinen historia ja kulttuuri.
Latinankielistä sanaa Germani käytti ensimmäisen kerran Julius Caesar.
Germaanisilla heimoilla ei ollut itselleen nimeä, joka kuvaisi kaikkia germaanisesti puhuvia ihmisiä. Englannin kielessä saksan kieli esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1520, jolloin se korvasi aiemmin käytetyt almain tai hollannin kielet. Nykyään englanniksi "Dutch" tarkoittaa Alankomaiden kieltä tai kansaa.
Roomalaiset kirjoittajat, kuten Caesar ja Tacitus, kirjoittivat 1. vuosisadalla jKr., että germaanisesti puhuvat kansat olivat jakautuneet heimoryhmiin. Eri heimot asuivat eri alueilla:
- Itägermaaniset heimot asuivat Oder- ja Veiksel-jokien ympäristössä, nykyisen Puolan alueella.
- Istvaeonit asuivat Reinin alajuoksun ympäristössä.
- Irminonit asuivat Elbe-joen ympäristössä, nykyisen Saksan alueella.
- Inkeriläiset asuivat Jyllannissa ja muilla saarilla, jotka nykyään kuuluvat Tanskaan.
Irminoneja, Ingvaeoneja ja Mannus Istvaeonesin poikia kutsutaan länsigermaanisiksi heimoiksi. Skandinaviaan jääneitä germaaneja kutsutaan pohjoisgermaaneiksi. Nämä ryhmät kehittivät kaikki erillisiä murteita. Nämä kehittyivät lopulta erilaisiksi germaanisiksi kieliksi.
Germaaniset kansat eivät kutsuneet itseään länsigermaanisiksi, itägermaanisiksi tai pohjoisgermaanisiksi. Nämä kategoriat luotiin vasta nykyaikana.
Germaaniset heimot olivat poliittisesti itsenäisiä, ja niillä oli oma perinnöllinen kuningas (ks. germaaninen kuningas). Jokaisella heimolla oli myytti siitä, kuka heimon ensimmäisenä loi. Myytit kertoivat esimerkiksi, että:
- Angul loi Anglesin
- Aurvandil loi vandaalit (vaikka historioitsijat eivät olekaan varmoja siitä, että näin todella tapahtui).
- Burgundus loi burgundilaiset
- Cibidus loi Cibidien
- Dan loi tanskalaiset
- Nór loi norjalaiset
- Gothus loi gootit
- Ingve loi Ynglingsin
- Irmin loi Irminonesin
- Longobardus loi lombardit
- Saxneat loi saksit
- Valagothus loi Valagothit...
- Suiones loi ruotsalaiset (Svear)
Jotkut germaaniset kuninkaat väittivät, että heillä pitäisi olla valtaa, koska he olivat sukua heimonsa myyttisille perustajille.
Odin ratsastaa Sleipnirillä (Ardren kuvakivi, 8. vuosisata).
Thor, germaaninen ukkosenjumala. Vasara liittyy ukkoseniskuun. Mårten Eskil Wingen maalaus, n. 1872.
Historia
Alkuperä
Varhaiset germaaniheimot puhuivat eri murteita, mutta ymmärsivät toisiaan. Heillä oli yhteinen kulttuuri ja mytologia (ks. germaaninen mytologia). Beowulf ja Volsungan saaga tekevät tämän selväksi.
Tuolloin roomalaiset pakottivat Italian eri kansat osaksi yhtä suurta valtakuntaa. Toisin kuin Italiassa, mikään suuri valtakunta ei pakottanut germaanikansoja yhdistymään. Tämän vuoksi eri heimot pysyivät vapaina, ja niitä johtivat omat perinnölliset tai valitut johtajansa.
Pohjoismaisen pronssikauden kulttuurin kartta, n. 1200 eKr.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä ovat germaaniset kansat?
V: Germaaniset kansat ovat indoeurooppalaisten kansojen kielellinen ja etninen haara, joka on lähtöisin Pohjois-Euroopasta ja jonka tunnistaa germaanisten kielten käytöstä.
Q: Miten he levittäytyivät koko Eurooppaan?
V: Maahanmuuttavat germaaniset kansat levittäytyivät kaikkialle Eurooppaan sekoittuen olemassa oleviin paikallisiin väestöihin (kuten keltteihin, slaaveihin/vengeihin ja roomalaisiin). Ne muodostivat lopulta monien kansojen perustan.
K: Mitä "saksalainen" tarkoittaa englanniksi?
V: Englannin kielessä "German" esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1520, jolloin se korvasi aiemmin käytetyt almaini- tai hollanninkieliset sanat. Nykyään "hollantilainen" tarkoittaa englanniksi Alankomaiden kieltä tai kansaa.
K: Miten eri heimot jakautuivat maantieteellisesti?
V: Itägermaaniset heimot asuivat Oder- ja Veiksel-jokien ympärillä nykyisessä Puolassa; istvaeonit asuivat Reinin alajuoksulla; irminonit asuivat Elbe-joen ympärillä nykyisessä Saksassa; ja ingvaeonit asuivat Jyllannissa ja muilla saarilla, jotka kuuluvat nykyään Tanskaan.
K: Mitä myyttejä kunkin heimon syntyyn liittyi?
A: Myyttien mukaan Angul loi englantilaiset; Aurvandil loi vandaalit (vaikka historioitsijat eivät ole varmoja, että näin todella tapahtui); Burgundus loi burgundit; Cibidus loi cibidit; Dan loi tanskalaiset; Nףr loi norjalaiset; Gothus loi gootit; Ingve loi ynglingit; Irmin loi irminonit; Longobardus loi lombardit; Saxneat loi saksit; Valagothus loi valagootit; Suiones loi ruotsalaiset (Svear).
Kysymys: Kuka vaati valtaa näiden myyttien perusteella?
V: Jotkut germaaniset kuninkaat väittivät, että heillä pitäisi olla valtaa, koska he olivat sukua heimonsa myyttisille perustajille.
