Samoa – perustiedot, historia ja faktat Tyynenmeren itsenäisestä valtiosta

Samoa – Tyynenmeren itsenäinen valtio: perustiedot, historia ja faktat Apian kaupungista, kielistä, kulttuurista, rugbystä sekä itsenäistymisestä ja ajankohtaisista tapahtumista.

Itsenäinen Samoan valtio on saarivaltio Tyynellämerellä, noin 2 800 km² pinta-alalla ja väestömäärältään noin 200 000 asukasta. Se itsenäistyi Uudesta-Seelannista vuonna 1962 ja kuului sen jälkeen maailman nuorimpiin itsenäisiin valtioihin tyypillisenä puolueettomana jäsenenä. Maahan kuuluu pääsaarista Upolu ja Savai'i sekä pienempiä saaria, kuten Manono ja Apolima; alkuperäisessä lauseessa mainitut kaksi saarta, Upolu ja Savai'i ovat suurimmat. Samoan pääkaupunki on Apia, joka sijaitsee Upolun saarella. Maan valtionpäämies (O le Ao o le Malo) on Va'aletoa Sualauvi II.

Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta

Samoassa ovat viralliset kielet samoan ja englantia. Kulttuuri perustuu perinteiseen faʻa Samoa-elämäntapaan, jossa keskeisiä ovat sukuyhteisöt ja päällikköjärjestelmä (matai). Kristinusko on hyvin laajalle levinnyt uskonto, ja kirkkokäyttäytyminen sekä yhteisölliset tavat vaikuttavat arkeen. Perinteisiä ilmenemismuotoja ovat mm. tatuointi (tatau), tanssi (siva) ja kava-seremonia.

Politiikka ja talous

Samoa on parlamentaarinen demokratia, jossa valtionpäämiehen lisäksi toimii pääministeri ja yksikamarinen parlamentti. Talous perustuu pääosin maatalouteen, kalastukseen, lähetysteisiin (remittances) ja matkailuun. Tärkeimpiä vientituotteita ovat kookospähkinät, kopra, kahvi, kaakao ja banaanit. Maa on haavoittuvainen luonnonkatastrofeille (trooppiset myrskyt) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille, kuten merenpinnan nousulle.

Historia lyhyesti

Samoan historiaan kuuluvat alkuperäiskansojen asutus, eurooppalaisten tutkimusretket ja kolonialismin aikakausi: osa saarista oli Saksan siirtomaa ennen ensimmäistä maailmansotaa ja 1900-luvulla ne asetettiin Uuden-Seelannin hallintaan. Itsenaistymisen jälkeen 1962 Samoa rakentoi kansallista hallintoa ja kansainvälistä asemaansa. Maa hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi 18. syyskuuta 1962.

Luonto ja ilmasto

Samoalla on trooppinen ilmasto, rehevä kasvillisuus ja monipuolinen meriluonto. Saarilla on hedelmällisiä laaksoja, koralliriuttoja ja korkeita laavakerrosmuodostelmia. Maan ekosysteemejä uhkaavat kuitenkin eroosio, maankäytön muutos sekä ilmastonmuutos.

Urheilu ja vapaa-aika

Samoan suosituin urheilulaji on rugby, ja monet samoalaiset pelaavat rugbya sekä kotimaassa että ulkomailla ammattilaisena. Myös kriketti, kehonrakennus ja perinteiset kansalliset lajit ovat suosittuja.

Terveys ja merkittävät tapahtumat

Samoan terveydenhuoltojärjestelmä kohtasi vakavan kriisin syksyllä 2019, kun Tuhkarokkoepidemia alkoi lokakuussa 2019 ja jatkui joulukuuhun asti. Joulukuun 28. päivään mennessä 5667 tapauksesta oli ilmoitettu ja 81 kuolemantapausta. Epidemia herätti laajaa kansainvälistä apua ja korosti rokotuskattavuuden tärkeyttä pienissä saarivaltiokonteksteissa.

Käytännön tietoa matkailijalle

• Raha: Samoan valuutta on Samoan tala (WST).
• Liikenne: Samoa on toteuttanut aikaisempia käytäntömuutoksia, kuten siirtymisen ajosuuntiin ja kalenterin sovittamisen kauppakumppaneiden kanssa; matkailijan kannattaa tarkistaa ajankohtaiset liikennesäännöt ja käytännöt ennen matkaa.
• Matkailu: suosituimpia aktiviteetteja ovat ranta- ja sukelluskohteet, vaellus saarten sisäosiin, sekä kulttuurielämykset kylissä ja tapahtumissa.

Yhteenveto: Samoa on pieni mutta kulttuurisesti rikas saarivaltio Tyynellämerellä, jolla on pitkä perinne yhteisöllisyydessä ja vahva kansallinen identiteetti. Maa on itsenäinen vuodesta 1962 ja osallistuu aktiivisesti alueellisiin ja kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin.

Maantiede

Samoa on päiväntasaajan eteläpuolella. Se sijaitsee noin puolivälissä Havaijin ja Uuden-Seelannin välillä Tyynenmeren Polynesian puoleisessa osassa. Upolun pääsaarella asuu lähes kolme neljäsosaa Samoan väestöstä.

Kaksi suurta saarta, Upolu ja Savai'i, muodostavat 99 prosenttia koko maa-alasta. Pieniä saaria on kahdeksan. Nämä ovat Apolima-salmen kolme saarta: Manonon saari, Apolima ja Nu'ulopa. Upolun itäpäässä on neljä Aleipata-saarta. Ne ovat: Nu'utele, Nu'ulua, Namua ja Fanuatapu. Lisäksi on Nu'usafe'e.

Samoan itäpuolella on saariryhmä nimeltä Amerikan Samoa. Ne ovat osa Yhdysvaltoja, mutta ne muistuttavat maata Samoa, koska siellä puhutaan myös samoan kieltä.

Samoa sijaitsi ennen kansainvälisen päivämäärärajan itäpuolella. Vuonna 2011 linjaa muutettiin niin, että Samoa sijaitsi päivämäärälinjan länsipuolella. Tämä muutos tuli voimaan 29. joulukuuta. Perjantai jätettiin kokonaan väliin, ja seuraava päivä oli lauantai 31. joulukuuta.

Näkymä Falefan laaksoon Le Mafan solasta, Itä-Upolulta.

Demografiset tiedot

Samoan väkiluku on 194 320. Heistä 92,6 % on samoalaisia, 7 % euronesialaisia (eurooppalaisia ja polynesialaisia esi-isiä) ja 0,4 % eurooppalaisia.

Samoan uskontoon kuuluvat seuraavat uskonnot: Samoan kristillinen seurakuntakirkko 35,5 %, roomalaiskatolinen 19,6 %, metodisti 15 %, viimeisten aikojen pyhät 12,7 %, Samoan Jumalan seurakunnat 10,6 %, seitsemännen päivän adventistit 3,5 %, palvontakeskus 1,3 %, määrittelemätön 0,8 %. 522 Jehovan todistajaa on ollut Samoalla vuodesta 1931. Samoalla on yksi maailman seitsemästä Bahá'í-palvontatalosta. Se sijaitsee Tiapapatassa.

Monet sanovat, että samoalaiset ovat sukua maorikansalle, koska monet heidän kielensä sanat ovat hyvin samankaltaisia kuin maorien kieli.

Kuten muissakin polynesialaisissa kulttuureissa (Havaijilla, Tahitilla ja māoreilla), samoalaisilla on kaksi sukupuolisidonnaista ja kulttuurisesti tärkeää tatuointia. Miehillä se on nimeltään Pe'a. Se on monimutkainen ja geometrinen kuvio, joka on tatuoitu polvista ylöspäin kohti kylkiluita. Miestä, jolla on tällainen tatuointi, kutsutaan soga'imitiksi. Samoalaistyttö eli teine saa malun. Se kattaa alueen hieman polvien alapuolelta reiden yläosaan.

Samoalainen perhe


Samoalainen tulitanssija.

Hae kirjaimella