Scelidosaurus — varhainen jurakauden panssaridinosaurus (noin 4 m)
Scelidosaurus — varhainen jurakauden ~4 m panssaridinosaurus. Fossiileja Englannista ja Arizonasta; yksi varhaisimmista ja parhaiten säilyneistä dinosauruksista.
Scelidosaurus oli thyreophorans-sukuinen, noin 4 metriä pitkä, kevyesti koverrettu kasvinsyöjä dinosaurus. Se eli alemmalla jurakaudella noin 208–194 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiileja on löydetty sekä Englannista että Arizonasta, Yhdysvalloista. Täysikasvuisena se oli melko pieni verrattuna moniin myöhempiin dinosauruksiin — pituudeksi on arvioitu noin 4 metriä ja painoksi muutamia satoja kiloja.
Löydöt ja järjestysoppi
Scelidosaurusta on usein kutsuttu yhdeksi varhaisimmista ja parhaiten säilyneistä dinosauruksista, koska tunnetaan myös lähes täydellisiä yksilöitä. Laji kuvattiin ensimmäisen kerran 1860-luvulla, ja lähteissä se on perinteisesti asetettu panssaridinosaurusten (thyreophoran) alkuvaiheihin. Seranon ym. katsauksessa Scelidosaurus on sijoitettu sisäryhmäksi (lähimmäksi sukulaiseksi) sekä Stegosauria- että Ankylosauria-heimolle, mikä viittaa siihen, että se edustaa ryhmän varhaista perusmuotoa eikä vielä täysin eriytynyttä sivuhaaraa.
Ulkomuoto ja panssaroituminen
Scelidosaurus oli pääosin nelijalkainen, ja sen takaraajat olivat selvästi eturaajoja pidemmät. Tämä viittaa pääasialliseen nelijalkaiseen liikkumiseen, vaikka eläin saattoi ajoittain nousta takajaloilleen ylettääkseen korkeammille versoille. Pää oli suhteellisen pieni ja leuat yksinkertaiset; hampaat olivat pienemmät ja vähemmän monimutkaiset kuin monilla muilla ornitischiaaneilla, eikä tehokasta jauhavaa purentaa ollut.
Panssaroituminen koostui joukosta osteodermia (luuisia suomuja ja pieniä piikkejä), jotka muodostivat suojatun pinnan vartalon kyljissä ja selässä. Osteodermit olivat eri kokoisia ja muotoisia — osa oli matalia suomumaisia laattoja ja osassa näkyi korotuksia tai terävyyksiä. Häntä ei muodostanut ankylosaurien tavoin vahvaa nuijaa; panssaroituminen oli pikemminkin suojaava kuin aggressiivinen ase.
Ravinto ja elintavat
Scelidosaurus ja sen jurakauden sukulaiset olivat kasvinsyöjiä. Toisin kuin monet myöhemmät ornithischiaanit, niiden hampaat eivät olleet sopeutuneet hienojakoiseen pureskeluun; leuan liike oli lähinnä yksinkertainen ylös–alas -liike. Tämän vuoksi ne ovat saattaneet käyttää ruoan hienontamiseen suoliston sisälle nielemään pieniä kiviä eli gastrolitsejä, aivan kuten monilla nykylinnuilla ja krokotiileilla on havaittu. Ruokavalio olisi todennäköisesti koostunut lehtevistä kasveista, varvuista ja mahdollisesti hedelmistä — ruohot (Poaceae) kehittyivät laajemmin vasta myöhemmin.
Tärkeys paleontologiassa
Scelidosaurusta pidetään merkittävänä sen takia, että se tarjoaa näytteen panssaridinosaurusten varhaisesta rakenteesta ja evoluutiosta. Hyvin säilyneet luurangot ja panssarianturat auttavat ymmärtämään, miten stegosaurien ja ankylosaurien kaltaiset ryhmät erosivat toisistaan ja kehittyivät myöhemmin erikoistuneemmiksi panssaroituneiksi dinosauruksiksi.
Yhteenvetona Scelidosaurus edustaa varhaista, nelijalkaista panssaridinosaurusta: suhteellisen pientä, vahvasti panssaroitua kasvinsyöjää, jonka simppeleihin hampaisiin ja leuan rakenteeseen liittyy kiinnostavia tulkintoja ruokavaliosta ja käyttäytymisestä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Minkälainen dinosaurus oli Scelidosaurus?
V: Scelidosaurus oli kevyesti koverrettu, kasvinsyöjä dinosaurus.
K: Milloin Scelidosaurus eli?
V: Scelidosaurus eli varhaisella jurakaudella, 196-183 miljoonaa vuotta sitten.
K: Mistä Scelidosauruksen fossiileja löydettiin?
V: Scelidosauruksen fossiileja löydettiin Charmouthista, Dorsetista, Englannista.
K: Kuinka pitkä tyypillinen Scelidosaurus oli?
V: Tyypillisen Scelidosauruksen pituus oli noin 4 metriä.
K: Oliko Scelidosauruksen ryhti enimmäkseen nelijalkainen vai kaksijalkainen?
V: Scelidosauruksen ryhti oli enimmäkseen neliportainen. Sen etujalat olivat yhtä suuret kuin takajalat, mikä viittaa siihen, että se nousi takajalkojensa varaan ja söi puiden lehtiä, mutta käveli pääasiassa nelinkontin.
K: Millaista ruokaa ne söivät?
V: Ne söivät matalia kasveja, kuten saniaisia ja sycadeja, ja ne ovat saattaneet syödä myös merilevää. Ruoho ei ollut vielä kehittynyt tuona aikana, joten ne eivät voineet syödä ruohoa.
K: Miten ne käsittelivät ruokansa, koska niillä ei ollut pureskelukykyä?
V: On ehdotettu, että ne nielaisivat gastroliittejä, jotka auttoivat ruoan käsittelyssä, samaan tapaan kuin nykyajan linnut ja krokotiilit tekevät nykyään.
Etsiä