Hiljaisuusmenettely – määritelmä ja käyttö NATOn ja EU:n päätöksenteossa
Hiljaisuusmenettely: määritelmä ja käyttö NATO:n ja EU:n päätöksenteossa — miten hiljainen suostumus nopeuttaa konsensusta ja vaikuttaa kansainvälisiin päätöksiin.
Hiljaisuusmenettely (ranskaksi procédure d'approbation tacite) on päätöksentekotaktiikka tai -prosessi, jota käytetään kansainvälisissä poliittisissa yhteyksissä. Menettely perustuu latinankieliseen sanontaan qui tacet consentire videtur, joka tarkoittaa "hiljaisen katsotaan olevan samaa mieltä" tai "hiljaisuus merkitsee suostumusta".
Hiljaisuusmenettelyä käytetään tehostamaan konsensuksen rakentamista. Sitä käyttävät monet kansainväliset ryhmät, kuten Nato ja Euroopan unioni (EU).
Tällaisissa monipuolueisissa ryhmissä hiljaisuus merkitsee halukkuutta tehdä yhteistyötä halvaantumisen mahdollisten syiden rajoittamiseksi.
Miten hiljaisuusmenettely toimii käytännössä
Tyypillisesti menettelyssä valmistellaan päätösehdotus tai tekstiluonnos, joka lähetetään jäsenille tiedoksi. Mukana on selkeä aikaraja: jos kukaan ei ilmaise vastustusta tai huomautuksia ennen määräajan päättymistä, esitys katsotaan hyväksytyksi. Jos jäsen vastustaa tai pyytää muutoksia, hiljaisuus katkaistaan ja asia siirtyy varsinaiseen neuvotteluun tai äänestykseen.
Käyttötarkoitukset ja sovellusalueet
- Rutiiniluonteiset päätökset, kannanotot ja yhteiset lausunnot, jotka eivät vaadi juridisesti sitovia toimenpiteitä.
- Tekniset tai yksityiskohtaiset sovittelut, joissa pyritään välttämään pitkiä kokouskiertoja.
- Asiakirjojen, esitysten ja kompromissitekstien hyväksyminen työryhmissä ja komiteoissa.
Naton ja EU:n käytäntöjä
Natoissa hiljaisuusmenettelyä käytetään eri komiteoissa ja neuvostoissa nopeuttamaan yhteisymmärryksen löytymistä. EU:ssa vastaavia käytäntöjä on työryhmissä ja COREPERissa, missä kompromissitekstit lähetetään jäsenvaltioille kommentoitaviksi ennen muodollista hyväksyntää. Käytännöt ja tarkat aikarajat vaihtelevat organisaatiosta ja päätöstyypistä riippuen.
Edut ja haitat
- Edut: nopeuttaa päätöksentekoa, vähentää kokoustarvetta, auttaa ylläpitämään konsensusta ja antaa mahdollisuuden hyväksyä ei-kiistanalaisia ehdotuksia tehokkaasti.
- Haitat: voi kaventaa avoimuutta ja julkista keskustelua, aiheuttaa painetta jättäytyä hiljaiseksi, ja joissain tapauksissa tärkeät kysymykset saattavat jäädä riittävän julkisen keskustelun ulkopuolelle.
Milloin hiljaisuus ei riitä
On tärkeää muistaa, että hiljaisuusmenettely ei korvaa niitä oikeudellisia tai muodollisia prosesseja, jotka edellyttävät esimerkiksi virallista äänestystä, valtioiden ratifiointeja tai muita laillisia toimenpiteitä. Myös erityisen kiistanalaisissa tai strategisesti merkittävissä asioissa hiljaisuusmenettelyä käytetään harvemmin.
Hyvät käytännöt
- Selkeä aikataulu ja määräajan ilmoittaminen.
- Mahdollisuus pyytää jatkoaikaa tai kirjata varaus, jos jäsen tarvitsee lisäselvitystä.
- Rekisteröitävä ja tarvittaessa julkinen kirjaus hyväksytystä tekstistä ja mahdollisista vastalauseista.
Hiljaisuusmenettely on siis käytännöllinen työkalu monenkeskisessä diplomatiassa, kun pyritään yhdistämään tehokkuus ja konsensus. Samalla sen käyttö edellyttää huolellisuutta läpinäkyvyyden ja kaikkien jäsenien vaikutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.
Etsiä