Sleesia | Puolan historiallinen alue

Sleesia (puolaksi Śląsk, saksaksi Schlesien, latinaksi Silesia, siiliksi Ślůnsk) on historiallinen alue Puolassa. Vuosina 1742-1945 se oli Saksan itäosa ja preussilainen maakunta. Vuonna 1945 Neuvostoliiton puna-armeija miehitti koko Puolan. Seuraavina vuosina kommunistinen miehittäjä antoi lakeja, jotka käytännössä karkottivat kaikki jäljellä olevat omistajat.

Maantiede

Sleesia sijaitsee Oderjoen ylä- ja keskiosassa, Veikseljoen yläosassa sekä Sudeettivuoriston ja Karpaattien varrella.

Sleesian korkein kohta on Śnieżka, Sudeettivuoristossa.

Administrative region of Breslau, 1914

Kaupungit

Alla on luettelo Sleesian kaupungeista, joissa asui yli 20 000 asukasta vuonna 2015.

	Nimi	Väestö	Alue	Maa	Hallinnollinen	Historiallinen osa-alue
1	Wrocław	632,067	293 km² (113 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
2	Katowice	304,362	165 km² (64 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
3	Ostrava*	287,968	214 km² (83 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia/Moravia
4	Gliwice	185,450	134 km² (52 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
5	Zabrze	178,357	80 km² (31 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
6	Bielsko-Biała*	173,699	125 km² (48 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia/Pienempi Puola
7	Bytom	173,439	69 km² (27 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
8	Ruda Śląska	141,521	78 km² (30 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
9	Rybnik	140,173	148 km² (57 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
10	Tychy	128,799	82 km² (32 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
11	Opole	120,146	97 km² (37 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ylä-Sleesia
12	Zielona Góra	118,405	58 km² (22 sq mi)		Lubuszin voivodikunta	Ala-Sleesia
13	Wałbrzych	117,926	85 km² (33 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
14	Chorzów	110,761	33 km² (13 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
15	Legnica	101,992	56 km² (22 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
16	Jastrzębie-Zdrój	91,235	85 km² (33 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
17	Jelenia Góra	81,985	109 km² (42 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
18	Mysłowice	75,129	66 km² (25 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
19	Lubin	74,053	41 km² (16 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
20	Havířov	71,200	32 km² (12 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia
21	Głogów	68,997	35 km² (14 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
22	Siemianowice Śląskie	68,844	25 km² (10 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
23	Kędzierzyn-Koźle	63,194	124 km² (48 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ylä-Sleesia
24	Żory	62,038	65 km² (25 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
25	Tarnowskie Góry	60,957	84 km² (32 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
26	Świdnica	59,182	22 km² (8 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
27	Opava	57,676	91 km² (35 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia
28	Piekary Śląskie	57,148	40 km² (15 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
29	Frýdek-Místek*	56,450	52 km² (20 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia/Moravia
30	Racibórz	55,930	75 km² (29 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
31	Görlitz**	55,255	68 km² (26 sq mi)		Saksin vapaavaltio	Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1319-1329 ja 1815-1945 Görlitz kuului Ala-Sleesiaan.
32	Karviná	52,128	57 km² (22 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia
33	Świętochłowice	51,824	13 km² (5 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
34	Wodzisław Śląski	48,731	50 km² (19 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
35	Nysa	44,899	27 km² (10 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ala-Sleesia
36	Mikołów	39,776	79 km² (31 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
37	Nowa Sól	39,721	22 km² (8 sq mi)		Lubuszin voivodikunta	Ala-Sleesia
38	Bolesławiec	39,603	24 km² (9 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
39	Knurów	39,090	34 km² (13 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
40	Oleśnica	37,303	21 km² (8 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
41	Brzeg	36,980	15 km² (6 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ala-Sleesia
42	Cieszyn	35,918	29 km² (11 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
43	Czechowice-Dziedzice	35,684	33 km² (13 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
44	Třinec	35,002	85 km² (33 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia
45	Dzierżoniów	34,428	20 km² (8 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
46	Hoyerswerda/Wojerecy**	33,843	96 km² (37 sq mi)		Saksin vapaavaltio	Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1825-1945 Hoyerswerda katsottiin kuuluvan Ala-Sleesiaan.
47	Oława	32,240	27 km² (10 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
48	Zgorzelec**	31,890	16 km² (6 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1319-1329 ja 1815-1945 Zgorzelec kuului Ala-Sleesiaan.
49	Bielawa	31,186	36 km² (14 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
50	Kluczbork	24,207	12 km² (5 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ala-Sleesia
51	Lubliniec	24,105	89 km² (34 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
52	Krnov	24,079	44 km² (17 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia
53	Jawor	23,650	19 km² (7 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
54	Żagań	23,235	40 km² (15 sq mi)		Lubuszin voivodikunta	Ala-Sleesia
55	Świebodzice	23,197	30 km² (12 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
56	Nowa Ruda	22,823	37 km² (14 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
57	Polkowice	22,535	24 km² (9 sq mi)		Ala-Sleesian voivodikunta	Ala-Sleesia
58	Łaziska Górne	22,413	21 km² (8 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
59	Świebodzin	21,963	11 km² (4 sq mi)		Lubuszin voivodikunta	Ala-Sleesia
60	Rydułtowy	21,741	15 km² (6 sq mi)		Sleesian voivodikunta	Ylä-Sleesia
61	Prudnik	21,472	21 km² (8 sq mi)		Opolen voivodikunta	Ylä-Sleesia
62	Bohumín	21,340	31 km² (12 sq mi)		Moravian-Silesian alue	Tšekin Sleesia

* Vain osittain Sleesiassa

Kuuluisia ihmisiä

Monet kuuluisat ihmiset ovat syntyneet Sleesiassa:

Kirjailijat, runoilijat ja näytelmäkirjailijat, kuten Andreas Gryphius, Martin Opitz, Fürst von Pückler-Muskau, Carl Hauptmann, Gerhart Hauptmann (Nobelin kirjallisuuspalkinto, 1912), Joseph Freiherr von Eichendorff, Gustav Freytag
Saksan vastarintaliikkeen jäsenet, kuten Peter Graf Yorck von Wartenburg, Helmuth James Graf von Moltke,
Sotilasupseerit, kuten Manfred von Richthofen, Erwin von Witzleben
Maalarit kuten Adolph von Menzel
Jakob Böhmen kaltaiset filosofit
Sellaiset näyttelijät kuin Dieter Hildebrandt, Victor de Kowa, Ludwig M. Lommel, Wolfgang Neuss, Willy Fritsch, Hanna Schygulla, Georg Thomalla, Hanna Schygulla, Ludwig M. Lommel, Wolfgang Neuss, Willy Fritsch, Hanna Schygulla, Georg Thomalla
Poliitikot kuten Paul Löbe (SPD), Klaus Töpfer (CDU), Manfred Kanther (CDU), Ferdinand Lassalle, Erich Mende (FDP).
Tiedemiehet kuten Hans G. Dehmelt (fysiikan Nobel-palkinto, 1989), Paul Ehrlich (lääketieteen Nobel-palkinto, 1908), Friedrich Bergius (kemian Nobel-palkinto, 1931), Max Born (fysiikan Nobel-palkinto, 1954), Fritz Haber (kemian Nobel-palkinto, 1918), Reinhard Selten (taloustieteen Nobelin muistopalkinto, 1994), Konrad Bloch (lääketieteen Nobel-palkinto, 1964), Bernhard Grzimek, Johannes Winkler, Maria Goeppert-Mayer (fysiikan Nobel-palkinto, 1963), Kurt Alder (kemian Nobel-palkinto, 1950), Otto Stern (fysiikan Nobel-palkinto, 1943).
Rakennuttaja ja arkkitehdit kuten Carl Gotthard Langhans
Muusikot, kuten Katja Ebstein, Roy Etzel, Michael Jary

Galleria

· First map of Silesia (1561)

Ensimmäinen Sleesian kartta (1561)

· City hall of Breslau, Germany between ca. 1890 and ca. 1900. View from the east.

Breslaun kaupungintalo, Saksa n. 1890-1900. Näkymä idästä.

· Krummhuebel, Church of Wang (German: Kirche Wang) between 1890 and 1905.

Krummhuebel, Wangin kirkko (saks. Kirche Wang) vuosina 1890-1905.

· Postcard of the market square in the city of Oppeln in 1904.

Postikortti Oppelnin kaupungin torilta vuonna 1904.

· Hotel "Haus Oberschlesien" (transl.: Upper Silesia House) in Gleiwitz, Upper Silesia, Germany, 1928

Hotelli "Haus Oberschlesien" Gleiwitzissä, Ylä-Sleesiassa, Saksassa, 1928.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Sleesia?

V: Sleesia on historiallinen alue Puolassa.

K: Mitä kieliä Sleesiassa puhutaan?

V: Sleesiassa puhuttuja kieliä ovat puola, saksa, latina ja siilian kieli.

Q: Milloin Sleesia oli osa Saksaa?

V: Vuosina 1742-1945 se oli Saksan itäosa ja preussilainen maakunta.

K: Kuka miehitti koko Puolan vuonna 1945?

V: Vuonna 1945 Neuvostoliiton puna-armeija miehitti koko Puolan.

Kysymys: Mitä lakeja kommunistinen miehittäjä sääti vuoden 1945 jälkeen?

V: Kommunistinen miehittäjä antoi lakeja, jotka käytännössä ajoivat jäljellä olevat omistajat pois.

K: Miten nämä lait vaikuttivat Sleesian maanomistajiin?

V: Näillä laeilla oli kielteinen vaikutus maanomistajiin, koska heidän oli pakko jättää maansa ja omaisuutensa.

K: Vastustettiinko tätä miehitystä?

V: On epäselvää, vastustettiinko tätä miehitystä vai ei.