Sleesia (Śląsk, Schlesien) – alueen määritelmä ja historia
Sleesia (Śląsk, Schlesien) – kattava katsaus alueen historiaan, rajojen muutoksiin, kulttuuriin ja väestön vaihdoksiin Puolan ja Preussin ajoista nykypäivään.
Sleesia (puolaksi Śląsk, saksaksi Schlesien, latinaksi Silesia, siiliksi Ślůnsk) on historiallinen ja maantieteellinen alue Keski-Euroopassa. Suurin osa alueesta sijaitsee nykyisessä Puolassa, mutta historiallisia Sileesian osia kuuluu myös Tšekkiin (eteläiset alueet) ja Saksaan (pieni länsi-osa). Alue tunnetaan monikielisyydestään, monikulttuurisesta perinnöstään sekä luonnonvaroistaan, erityisesti hiilestä ja muista teollisuusmineraaleista.
Sijainti ja maantiede
Sileesia ulottuu Reinin ja Oderin väliseltä alueelta itään päin Tšekin rajalle. Maisemaltaan se sisältää jokilaaksoja (esim. Oder), viljelysmaita sekä kohti etelää kohoavia vuoristoalueita (Sudetit ja Karkonosze). Suuria kaupunkeja Sileesiassa ovat muun muassa Wrocław (Breslau), Opole (Oppeln), Katowice (Kattowitz) ja Gliwice.
Historiallinen tausta
Alueella kehittyi keskiajalla useita slaavilaisia puolalaisia ja paikallisia piiankuntia (Piast-suvun haaroja), joiden asema muuttui vuosisatojen kuluessa. 1300-luvulta lähtien suuri osa Sileesiasta oli Böömin kuningaskunnan ja myöhemmin Habsburgien hallinnassa. 1700-luvulla, 1742-1945 -jaksolla, suurin osa Sileesiasta liitettiin Preussiin ja myöhemmin Saksan valtakuntaan, minkä seurauksena alue teollistui voimakkaasti 1800-luvulla.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja erityisesti 1920–1921 käydyt kiistat ja plebisciitit Upper Silesian alueella johtivat rajojen ja väestöpohjan osittaiseen jakautumiseen Puolan ja Saksan välillä. Toisen maailmansodan lopulla alueen strateginen asema ja raskas teollisuus tekivät siitä sodan näyttämön, ja sodan tulosten perusteella rajat muutettiin uudelleen.
Toisen maailmansodan jälkeinen muutos
Vuonna 1945 Saksan itäosat joutuivat voimakkaiden sotatoimien kohteeksi, kun Neuvostoliiton puna-armeija etenikin aluetta kohti. Sodan jälkeen, Potsdamin päätösten mukaisesti, suurin osa Sileesiasta siirtyi Puolan hallintaan. Tämän jälkeen seurasi laajoja väestönsiirtoja: suuri osa saksalaisesta asukkaista siirrettiin länteen, ja alueelle muutti runsaasti puolalaisia siirtolaisia, mukaan lukien evakuoidut ja karkotetut ihmiset itäisiltä alueilta.
Samanaikaisesti uudelle puolanohjatulle alueelle säädettiin talous- ja maareformeja. Uuteen järjestykseen liittyi myös valtion omistukseenottoja ja kansallistamisia, joita toteutti sodan jälkeinen, Neuvostoliiton vaikutuspiirissä ollut kommunistinen hallinto. Nämä muutokset muovasivat alueen omistussuhteita, teollista rakennetta ja väestön kokoonpanoa.
Kulttuuri ja kieli
Sileesian väestö on historiallisesti ollut etnisesti ja kielellisesti sekoittunutta: puolalaisia, saksalaisia, tšekkiläisiä sekä alueellisia Sileesian murteiden puhujia. Nykyään alueella elää myös kansallisia ja etnisiä vähemmistöjä, ja Sileesian murteilla on edelleen merkitystä paikallisessa identiteetissä. Joissakin piireissä Sileesian kielimuotoa pidetään omana kielenään; keskustelu sen asemasta jatkuu sekä tieteessä että politiikassa.
Taloudellinen kehitys
1800- ja 1900-luku tekivät Sileesiasta yhden Keski-Euroopan teollisimmista alueista: erityisesti ylä-Sileesia (Upper Silesia) kehittyi hiili-, teräs- ja konepajateollisuuden keskukseksi. Vaikka jälkiteolliset muutokset ja deklusterointi ovat vähentäneet raskaan teollisuuden osuutta, alueella on edelleen vahvaa energia- ja metalliteollisuutta sekä kasvavaa palvelu- ja teknologiasektoria. Myös maatalous on tärkeä elinkeino laajemmilla maaseutualueilla.
Nykytila
Tänä päivänä Sileesia on jakautunut kansallisesti: suurin osa kuuluu Puolaan, eteläiset osat Tšekkiin ja pieni länsiosa Saksaan. Alue on tärkeä poliittisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti. Monet historialliset kaupungit, arkkitehtuurin nähtävyydet ja teollisuusperintö ovat osa alueen matkailutarjontaa. Sileesian monikerroksinen historia heijastuu niin kaupungeissa, kielissä kuin paikallisessa identiteetissäkin.
Maantiede
Sleesia sijaitsee Oderjoen ylä- ja keskiosassa, Veikseljoen yläosassa sekä Sudeettivuoriston ja Karpaattien varrella.
Sleesian korkein kohta on Śnieżka, Sudeettivuoristossa.
Kaupungit
Alla on luettelo Sleesian kaupungeista, joissa asui yli 20 000 asukasta vuonna 2015.
| Nimi | Väestö | Alue | Maa | Hallinnollinen | Historiallinen osa-alue | ||
| 1 |
| Wrocław | 632,067 | 293 km2 (113 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 2 |
| 304,362 | 165 km2 (64 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia | |
| 3 |
| Ostrava* | 287,968 | 214 km2 (83 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia/Moravia |
| 4 |
| Gliwice | 185,450 | 134 km2 (52 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 5 |
| Zabrze | 178,357 | 80 km2 (31 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 6 |
| Bielsko-Biała* | 173,699 | 125 km2 (48 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia/Pienempi Puola |
| 7 |
| Bytom | 173,439 | 69 km2 (27 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 8 |
| Ruda Śląska | 141,521 | 78 km2 (30 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 9 |
| Rybnik | 140,173 | 148 km2 (57 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 10 |
| Tychy | 128,799 | 82 km2 (32 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 11 |
| Opole | 120,146 | 97 km2 (37 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 12 |
| Zielona Góra | 118,405 | 58 km2 (22 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 13 |
| Wałbrzych | 117,926 | 85 km2 (33 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 14 |
| Chorzów | 110,761 | 33 km2 (13 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 15 |
| Legnica | 101,992 | 56 km2 (22 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 16 |
| Jastrzębie-Zdrój | 91,235 | 85 km2 (33 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 17 |
| Jelenia Góra | 81,985 | 109 km2 (42 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 18 |
| Mysłowice | 75,129 | 66 km2 (25 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 19 |
| Lubin | 74,053 | 41 km2 (16 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 20 |
| Havířov | 71,200 | 32 km2 (12 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
| 21 |
| Głogów | 68,997 | 35 km2 (14 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 22 |
| Siemianowice Śląskie | 68,844 | 25 km2 (10 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 23 |
| Kędzierzyn-Koźle | 63,194 | 124 km2 (48 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 24 |
| Żory | 62,038 | 65 km2 (25 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 25 |
| Tarnowskie Góry | 60,957 | 84 km2 (32 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 26 |
| Świdnica | 59,182 | 22 km2 (8 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 27 |
| Opava | 57,676 | 91 km2 (35 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
| 28 |
| Piekary Śląskie | 57,148 | 40 km2 (15 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 29 |
| Frýdek-Místek* | 56,450 | 52 km2 (20 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia/Moravia |
| 30 |
| Racibórz | 55,930 | 75 km2 (29 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 31 |
| 55,255 | 68 km2 (26 sq mi) |
| Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1319-1329 ja 1815-1945 Görlitz kuului Ala-Sleesiaan. | ||
| 32 |
| Karviná | 52,128 | 57 km2 (22 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
| 33 |
| Świętochłowice | 51,824 | 13 km2 (5 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 34 |
| Wodzisław Śląski | 48,731 | 50 km2 (19 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 35 |
| Nysa | 44,899 | 27 km2 (10 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 36 |
| Mikołów | 39,776 | 79 km2 (31 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 37 |
| Nowa Sól | 39,721 | 22 km2 (8 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 38 |
| Bolesławiec | 39,603 | 24 km2 (9 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 39 |
| Knurów | 39,090 | 34 km2 (13 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 40 |
| Oleśnica | 37,303 | 21 km2 (8 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 41 |
| Brzeg | 36,980 | 15 km2 (6 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 42 |
| Cieszyn | 35,918 | 29 km2 (11 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 43 |
| Czechowice-Dziedzice | 35,684 | 33 km2 (13 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 44 |
| Třinec | 35,002 | 85 km2 (33 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
| 45 |
| Dzierżoniów | 34,428 | 20 km2 (8 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 46 |
| 33,843 | 96 km2 (37 sq mi) |
|
| Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1825-1945 Hoyerswerda katsottiin kuuluvan Ala-Sleesiaan. | |
| 47 |
| Oława | 32,240 | 27 km2 (10 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 48 |
| Zgorzelec** | 31,890 | 16 km2 (6 sq mi) |
|
| Historiallisesti osa Lusatiaa, mutta vuosina 1319-1329 ja 1815-1945 Zgorzelec kuului Ala-Sleesiaan. |
| 49 |
| Bielawa | 31,186 | 36 km2 (14 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 50 |
| Kluczbork | 24,207 | 12 km2 (5 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 51 |
| Lubliniec | 24,105 | 89 km2 (34 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 52 |
| Krnov | 24,079 | 44 km2 (17 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
| 53 |
| Jawor | 23,650 | 19 km2 (7 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 54 |
| 23,235 | 40 km2 (15 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia | |
| 55 |
| Świebodzice | 23,197 | 30 km2 (12 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 56 |
| Nowa Ruda | 22,823 | 37 km2 (14 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 57 |
| Polkowice | 22,535 | 24 km2 (9 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 58 |
| Łaziska Górne | 22,413 | 21 km2 (8 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 59 |
| Świebodzin | 21,963 | 11 km2 (4 sq mi) |
|
| Ala-Sleesia |
| 60 |
| Rydułtowy | 21,741 | 15 km2 (6 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 61 |
| Prudnik | 21,472 | 21 km2 (8 sq mi) |
|
| Ylä-Sleesia |
| 62 |
| Bohumín | 21,340 | 31 km2 (12 sq mi) |
|
| Tšekin Sleesia |
* Vain osittain Sleesiassa
Kuuluisia ihmisiä
Monet kuuluisat ihmiset ovat syntyneet Sleesiassa:
- Kirjailijat, runoilijat ja näytelmäkirjailijat, kuten Andreas Gryphius, Martin Opitz, Fürst von Pückler-Muskau, Carl Hauptmann, Gerhart Hauptmann (Nobelin kirjallisuuspalkinto, 1912), Joseph Freiherr von Eichendorff, Gustav Freytag
- Saksan vastarintaliikkeen jäsenet, kuten Peter Graf Yorck von Wartenburg, Helmuth James Graf von Moltke,
- Sotilasupseerit, kuten Manfred von Richthofen, Erwin von Witzleben
- Maalarit kuten Adolph von Menzel
- Jakob Böhmen kaltaiset filosofit
- Sellaiset näyttelijät kuin Dieter Hildebrandt, Victor de Kowa, Ludwig M. Lommel, Wolfgang Neuss, Willy Fritsch, Hanna Schygulla, Georg Thomalla, Hanna Schygulla, Ludwig M. Lommel, Wolfgang Neuss, Willy Fritsch, Hanna Schygulla, Georg Thomalla
- Poliitikot kuten Paul Löbe (SPD), Klaus Töpfer (CDU), Manfred Kanther (CDU), Ferdinand Lassalle, Erich Mende (FDP).
- Tiedemiehet kuten Hans G. Dehmelt (fysiikan Nobel-palkinto, 1989), Paul Ehrlich (lääketieteen Nobel-palkinto, 1908), Friedrich Bergius (kemian Nobel-palkinto, 1931), Max Born (fysiikan Nobel-palkinto, 1954), Fritz Haber (kemian Nobel-palkinto, 1918), Reinhard Selten (taloustieteen Nobelin muistopalkinto, 1994), Konrad Bloch (lääketieteen Nobel-palkinto, 1964), Bernhard Grzimek, Johannes Winkler, Maria Goeppert-Mayer (fysiikan Nobel-palkinto, 1963), Kurt Alder (kemian Nobel-palkinto, 1950), Otto Stern (fysiikan Nobel-palkinto, 1943).
- Rakennuttaja ja arkkitehdit kuten Carl Gotthard Langhans
- Muusikot, kuten Katja Ebstein, Roy Etzel, Michael Jary
Galleria
· 
Ensimmäinen Sleesian kartta (1561)
· 
Breslaun kaupungintalo, Saksa n. 1890-1900. Näkymä idästä.
· 
Krummhuebel, Wangin kirkko (saks. Kirche Wang) vuosina 1890-1905.
· 
Postikortti Oppelnin kaupungin torilta vuonna 1904.
· 
Hotelli "Haus Oberschlesien" Gleiwitzissä, Ylä-Sleesiassa, Saksassa, 1928.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Sleesia?
V: Sleesia on historiallinen alue Puolassa.
K: Mitä kieliä Sleesiassa puhutaan?
V: Sleesiassa puhuttuja kieliä ovat puola, saksa, latina ja siilian kieli.
Q: Milloin Sleesia oli osa Saksaa?
V: Vuosina 1742-1945 se oli Saksan itäosa ja preussilainen maakunta.
K: Kuka miehitti koko Puolan vuonna 1945?
V: Vuonna 1945 Neuvostoliiton puna-armeija miehitti koko Puolan.
Kysymys: Mitä lakeja kommunistinen miehittäjä sääti vuoden 1945 jälkeen?
V: Kommunistinen miehittäjä antoi lakeja, jotka käytännössä ajoivat jäljellä olevat omistajat pois.
K: Miten nämä lait vaikuttivat Sleesian maanomistajiin?
V: Näillä laeilla oli kielteinen vaikutus maanomistajiin, koska heidän oli pakko jättää maansa ja omaisuutensa.
K: Vastustettiinko tätä miehitystä?
V: On epäselvää, vastustettiinko tätä miehitystä vai ei.
Etsiä