Saksi — Saksan osavaltio: Dresden, Leipzig, sijainti ja historia
Tutustu Saksiin: Dresdenin ja Leipzigin historia, sijainti Tšekin ja Puolan rajalla, kulttuuri ja nähtävyydet — kattava opas Saksan kiehtovasta osavaltiosta.
Saksin osavaltio (saksaksi: Freistaat Sachsen, sorbiksi: Swobodny Stata Sakska) on yksi Saksan 16 osavaltiosta. Se sijaitsee kaakossa, Tšekin tasavallan pohjoispuolella. Saksin itäpuolella on Puola. Suurin kaupunki on Leipzig. Pääkaupunki on nimeltään Dresden. Se on perustettu vuonna 1990.
Sijainti ja maantiede
Saksan kaakkoisosassa sijaitseva Saksa (Sachsen) rajoittuu paitsi muihin Saksan liittovaltioihin myös ulkomaihin. Osavaltion pinta-ala on noin 18 449 km² ja asukkaita on noin 4,05 miljoonaa. Maantieteellisesti alueeseen kuuluu vaihtelevaa maisemaa: Elben jokilaaksoineen, Erzgebirge (Ore Mountains) Tšekin rajalla ja Sächsische Schweiz eli Saksiin kuuluva Elbe-Sandsteen-vuoristo idässä.
- Merkittävimmät joet: Elbe, Mulde, Spree ja rajajoki Lusatian Neisse.
- Korkein kohta: Fichtelberg Erzgebirgessä, noin 1 215 metriä.
- Suojelualueita ja kansallismaisemia, kuten Sächsische Schweiz – tunnettu jyrkistä hiekkakivipuistoistaan.
Hallinto ja väestö
Saksa on jaettu useisiin piirikuntiin ja kaupunkeihin: osavaltiossa on kolme erityishuomiota saavaa kaupunkia (kreisfreie Städte) — Dresden, Leipzig ja Chemnitz — sekä useita maaseutupiirejä. Väestörakenne seuraa monia länsi- ja itäpuolten trendejä: kaupungistuminen on voimakasta suurissa keskuksissa, mutta harvaan asutuilla maaseutualueilla väkiluku on paikoin vähentynyt.
Kielet ja kulttuuri
Saksissa elää historiallisen saksalaisen kulttuurin lisäksi vähemmistökulttuureja. Erityisesti Lusatiassa (Lausitz) asuu sorbeja, joilla on oma kieli ja kulttuuriperintö; sorbin kielen nimi mainittiin jo alkutekstissä. Bilingualismi näkyy paikoin julkisessa viestinnässä ja kylteissä.
Saksilla on rikas musiikki- ja taideperinne: merkittäviä musiikkivaikuttajia ovat olleet mm. Johann Sebastian Bach (Leipzig) sekä muita säveltäjiä ja kulttuurihahmoja. Dresden on tunnettu barokkirakennuksistaan (mm. Zwinger, Semperoper, Frauenkirche) ja Leipzig konserttiperinteestään (Gewandhaus, Thomaskirche).
History – lyhyt katsaus
Alueella on pitkä historia: keskiajalla Saksa tunnettiin vauraana herttuakuntana ja myöhemmin kuningaskuntana. Teollistuminen 1800-luvulla teki osavaltiosta merkittävän teollisuusalueen. Tunnettu tapahtuma on Völkerschlacht bei Leipzig (Leipzigin taistelu) vuonna 1813. Toisen maailmansodan jälkeen Saksa kuului Saksan Demokraattiseen Tasavaltaan (Itä-Saksa) ja nykyinen osavaltio muodostettiin jälleen itsenäiseksi osavaltioksi Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1990.
Talous ja teollisuus
Saksin talous pohjautuu monipuoliseen teollisuuteen ja palveluihin. Alueella on vahvaa kone- ja autoteollisuutta, elektroniikkaa sekä logistiikkaa:
- Autoteollisuus: tehdas- ja alihankintaketjut sekä uutta autotuotantoa (sähköautot) eri paikkakunnilla.
- Elektroniikka ja mikrosiruteknologia: Dresden tunnetaan lempinimellä "Silicon Saxony" – korkeateknologisen elektroniikan keskittymä.
- Perinteiset tuotteet: Meissenin posliini (Meißen) on maailmankuulu.
Koulutus ja tutkimus
Saksissa on useita korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Tunnetuimpia ovat Technische Universität Dresden, Universität Leipzig, Technische Universität Bergakademie Freiberg (kaivannais- ja metallurgiakoulutus) sekä Chemnitzin teknilliset opinnot. Alueella tehdään vahvaa tutkimusta muun muassa puolijohde- ja automaatioteknologioissa.
Liikenne ja yhteydet
Saksa on hyvin liitetty kansalliseen ja kansainväliseen liikenneverkkoon. Tärkeitä liikenneväyliä ovat moottoritiet (esim. A4, A14, A13), vilkkaat rautatieyhteydet ja lentokentät kuten Leipzig/Halle sekä Dresdenin lentokenttä. Kaupunkien väliset junayhteydet ja tavaraliikenne tekevät osavaltiosta logistiikan solmukohdan Keski-Euroopassa.
Nähtävyydet ja matkailu
Saksin vetonauloja ovat muun muassa:
- Dresdenin barokkikeskus: Frauenkirche, Zwinger ja Semperoper.
- Leipzigin kulttuurikohteet: Thomaskirche, Gewandhaus ja historiallinen kaupunkiympäristö.
- Sächsische Schweiz / Elbe-Sandsteen-vuoristo: vaellusreitit ja jyrkät kallioseinämät.
- Meissenin poslianimuseot ja perinteiset käsityöpaikat.
- Erzgebirge (Kaivosvuoret): perinteet, joulumarkkinat ja käsityöperinne.
Saksin osavaltio yhdistää pitkän historian ja modernin teollisuuden, rikkaan kulttuuriperinnön sekä monipuoliset luonnonmaisemat. Se on merkittävä osa Saksan taloutta, koulutusta ja matkailua.
Maantiede
Saksin osavaltio on Saksan raja kahteen maahan, Puolaan ja Tšekin tasavaltaan. Saksin pohjoisosassa sijaitsee Brandenburg, toinen Saksan osavaltio. Saksin länsiraja on Sachsen-Anhaltin, Thüringenin ja Baijerin kanssa. Suuri osa Tšekin tasavallan rajasta on Saksien eteläpuolella sijaitsevaa Malmivuoristoa.
Kaupungit ja taajamat
| Kaupunki | Piiri | Henkilömäärä | Henkilöstön määrä | Henkilömäärä |
| Leipzig (kaupunki) | 493,208 | 506,260 | 511,676 | |
| Dresden (kaupunki) | 477,807 | 504,635 | 508,398 | |
| Chemnitz (kaupunki) | 259,246 | 245,739 | 244,310 | |
| Zwickau | Zwickaun maaseutupiiri | 103,008 | 96,878 | 95,322 |
| Plauen | 71,543 | 68,317 | 67,309 | |
| Görlitzin maaseutualue | 61,599 | 57,201 | 56,608 | |
| Bautzenin maaseutupiiri | 50,203 | 41,515 | 39,835 | |
| Freiberg | Mittelsachsenin maaseutupiiri | 45,428 | 42,772 | 42,120 |
| Bautzenin maaseutupiiri | 43,353 | 41,766 | 41,354 | |
| Pirna | Sächsische Schweiz-Osterzgebirgen maaseutualue | 42,108 | 39,748 | 39,291 |
| Freital | Sächsische Schweiz-Osterzgebirgen maaseutualue | 40,129 | 39,059 | 39,139 |
| Riesa | Riesa-Großenhainin maaseutupiiri | 39,367 | 36,145 | 35,139 |
| Radebeul | Meißenin maaseutualue | 32,246 | 33,205 | 33,284 |
| Meißenin maaseutualue | 29,398 | 28,091 | 27,846 | |
| Limbach-Oberfrohna | Zwickaun maaseutupiiri | 27,552 | 26,591 | 26,113 |
| Zittau | Görlitzin maaseutualue | 27,454 | 24,892 | 29,093 |
| Glauchau | Zwickaun maaseutupiiri | 27,285 | 25,744 | 25,159 |
| Delitzsch¹ | Nordsachsenin maaseutupiiri | 26,331 | 27,448 | 27,111 |
| Weißwasser/O.L. | Görlitzin maaseutualue | 26,107 | 21,797 | 20,298 |
| Werdau | Zwickaun maaseutupiiri | 26,077 | 23,976 | 23,565 |
| Annaberg-Buchholz | Erzgebirgskreis | 24,495 | 22,817 | 22,514 |
| Coswig | Meißenin maaseutualue | 24,035 | 22,365 | 22,514 |
| Reichenbach im Vogtland | Vogtlandkreisin maaseutupiiri | 23,469 | 22,164 | 21,210 |
| Crimmitschau | Zwickaun maaseutupiiri | 23,305 | 22,330 | 21,684 |
| Markkleeberg | Leipzigin maaseutualue | 23,157 | 23,718 | 23,962 |
| Döbeln | Mittelsachsenin maaseutupiiri | 23,128 | 21,356 | 20,726 |
| Schwarzenberg/Erzgeb. | Erzgebirgskreis | 20,201 | 18,517 | 19,187 |
| Auerbach | Vogtlandkreisin maaseutupiiri | 20,042 | 21,246 | 20,620 |
| Borna | Leipzigin maaseutualue | 20,010 | 22,657 | 21,539 |
Piirit
Saksi on jaettu kolmeen hallintoalueeseen (Chemnitz, Dresden ja Leipzig). Nämä on jaettu 10 piirikuntaan:
(Alueiden auton rekisteritunnukset ovat suluissa.)
|
Kaupunkialueet
Saksissa on kolme kaupunkipiiriä, jotka eivät kuulu maaseutupiireihin.

Sachsenin piirikunnat
Historia
Ensimmäinen Saksin osavaltio perustettiin vuonna 1918, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1945, perustettiin "Saksin valtio". Myöhemmin maa jaettiin Saksan demokraattisen tasavallan kolmeen hallintoalueeseen, jolloin se menetti itsemääräämisoikeutensa.
Vuonna 1990 Saksin osavaltio perustettiin virallisesti uudelleen osaksi Saksaa.
Väestönkehitys
Saksien väkiluku vuodesta 1905 lähtien:
|
|
Etsiä