Sosiaalidemokratia
Sosiaalidemokratia on hallitusjärjestelmä, jolla on samanlaiset arvot kuin sosialismilla, mutta kapitalistisissa puitteissa. Demokratiasta nimetty ideologia, jossa ihmisillä on sananvaltaa hallituksen toimissa, tukee kilpailukykyistä taloutta, jossa on rahaa, ja auttaa samalla ihmisiä, joiden työstä ei makseta paljon. Näin ihmisten on helpompi elättää itsensä yhteiskunnassa, koska heillä on enemmän suojaa, jos he menettävät työpaikkansa. Sosialismissa painotetaan kaikkien yhtäläisiä oikeuksia, ja eri toimialoilla on runsaasti valtion omistusta tai sääntelyä, joka saa yritykset toimimaan hallituksen sääntöjen mukaan. Tätä hallintotapaa arvostavat ihmiset, jotka asuvat maissa, jotka joutuvat taistelemaan kylmää vastaan muita enemmän, kuten pohjoisissa Pohjoismaissa Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Islannissa. Ideologian liike on herättänyt jonkin verran kiinnostusta muissa maissa, joiden järjestelmät eivät toimi tällä tavalla, koska se on toiminut hyvin niissä maissa, joissa se on käytössä.
Huolimatta yleisestä uskomuksesta, jonka mukaan sosiaalidemokratia on periaatteessa sosialistinen, sen politiikka pitää kapitalismin voimassa, ja sosialistit eivät useinkaan pidä sosiaalidemokraateista. Sosiaalidemokraatit kannattavat keynesiläistä taloustiedettä, jonka mukaan hallituksen pitäisi puuttua asiaan ja auttaa ihmisiä, joilla ei ole työpaikkaa. Sosiaalidemokratiassa yrittäjät omistavat teollisuudenalat aivan kuten tavallisessa kapitalistisessa taloudessa. Sosialismissa työntekijät sen sijaan omistavat ne, mikä on hyvin erilaista.
Punainen ruusu, sosiaalidemokratian symboli.
Käytäntö vastaan teoria
Käytännössä mikään poliittinen teoria ei toimi yksinkertaisella tavalla. Neuvostoliitto ja sen eri satelliitit ovat hyvä esimerkki. Työläiset eivät omistaneet työpaikkojaan eivätkä kotejaan millään merkityksellisellä tavalla. Kaikki valta oli keskittynyt suhteellisen pienen määrän ihmisten käsiin puolueen huipulla.
Kapitalistiset järjestelmät eivät myöskään olleet tyhjiä köyhien ja hädänalaisten auttamisesta. Hyvä esimerkki tästä on Englanti, jossa köyhien auttaminen oli mahdollista maan jokaisessa seurakunnassa jo kauan ennen kuin valtion sosiaalipalveluja oli olemassa. Käytäntö tunnettiin hyväntekeväisyytenä. Britanniassa kasvoi myös merkittävä keskiluokka teollistumisen jälkeen. Ei siis ole oikein ajatella, että tällaiset yhteiskunnat koostuisivat vain omistajista ja työläisistä tai rikkaista ja köyhistä.
Sosiaalidemokraatit ovat jakautuneet siinä, miten he näkevät teoriansa. Markkinasosialismin ja kolmannen tien kaltaiset termit ovat yrityksiä miettiä uudelleen, mitä sosialidemokratia nykyään tarkoittaa.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Sosialistinen internationaali
- Hyvinvointivaltio
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mitä on sosiaalidemokratia?
V: Sosiaalidemokratia on hallitusjärjestelmä, jolla on samanlaiset arvot kuin sosialismilla, mutta kapitalistisissa puitteissa.
K: Mistä ideologia on saanut nimensä?
V: Ideologia on saanut nimensä demokratiasta, jossa ihmisillä on sananvaltaa hallituksen toimissa.
K: Mikä on sosialismin pääpaino?
V: Sosialismin pääpaino on kaikkien yhtäläiset oikeudet.
K: Mitkä maat arvostavat sosialidemokratian hallintotapaa?
V: Sellaiset maat kuin Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja ja Islanti arvostavat sosialidemokraattista hallintotapaa.
K: Onko sosialidemokratia periaatteessa sosialistista?
V: Huolimatta yleisestä uskomuksesta, jonka mukaan sosialidemokratia on periaatteessa sosialistinen, sen politiikassa säilytetään kapitalismi.
K: Mitä sosialidemokraatit kannattavat?
V: Sosiaalidemokraatit kannattavat keynesiläistä taloustiedettä, jossa hallituksen pitäisi puuttua asiaan ja auttaa ihmisiä, joilla ei ole työpaikkaa.
K: Kuka omistaa teollisuudenalat sosiaalidemokratiassa?
V: Sosiaalidemokratiassa yrittäjät omistavat teollisuudenalat aivan kuten tavallisessa kapitalistisessa taloudessa.
