Kapitalismi: määritelmä, historia ja keskeiset piirteet

Kapitalismissa ihmiset voivat myydä tai lainata omaisuuttaan, ja muut ihmiset voivat ostaa tai lainata sitä. Jos joku haluaa ostaa ja joku toinen haluaa myydä hänelle, hänen ei tarvitse saada lupaa korkeammalta taholta. Ihmiset voivat toimia markkinoilla (ostaa ja myydä toistensa kanssa) ilman, että kukaan muu käskee heitä tekemään niin. Ihmisiä, jotka omistavat pääomaa, kutsutaan joskus kapitalisteiksi (myös kapitalismia kannattavia ihmisiä kutsutaan kapitalisteiksi). He voivat palkata kenet tahansa, joka haluaa työskennellä heidän tehtaissaan, kaupoissaan tai maillaan heille tarjoamallaan palkalla.

Sanaa pääoma voidaan käyttää tarkoittamaan asioita, jotka tuottavat lisää asioita tai rahaa. Esimerkiksi maat, tehtaat, kaupat, työkalut ja koneet ovat pääomaa. Jos jollakulla on rahaa, jota voidaan sijoittaa, myös se on pääomaa.

Kapitalistisissa järjestelmissä monet ihmiset ovat työläisiä (tai proletaareja). He työskentelevät ansaitakseen rahaa elääkseen. Ihmiset voivat halutessaan työskennellä kenelle tahansa, joka palkkaa heidät vapailla markkinoilla.

Tämä eroaa monista vanhemmista talousjärjestelmistä. Feodalismissa useimmat ihmiset olivat maaorjia, ja heidän oli työskenneltävä niille, jotka omistivat maan, jolla he asuivat. Merkantilismissa hallitus vaikeuttaa tavaroiden ostamista muista maista. Monissa maissa, joissa on sekatalous (osittain kapitalismia ja osittain sosialismia), on lakeja siitä, mitä voi ostaa tai myydä, millaisia hintoja voi veloittaa tai ketä voi palkata tai erottaa.

Sijoitus on sitä, että ihmiset sijoittavat (sijoittavat) rahansa asioihin. Ihmiset voivat laittaa rahansa yhteen ostaakseen tai rakentaakseen asioita, vaikka ne olisivatkin liian suuria yhden henkilön yksin tekemiksi. Sijoittavat ihmiset saavat omistaa sen, mitä he yhdessä ostavat tai rakentavat. Pörssissä ihmiset voivat ostaa ja myydä sijoituksia.

Sijoittaminen on tärkeää kapitalismille. Sana "kapitalisti" voi tarkoittaa kahta asiaa: se voi tarkoittaa henkilöä, joka pitää kapitalismista, mutta se voi myös tarkoittaa henkilöä, joka sijoittaa. Esimerkiksi pääomasijoittaja sijoittaa uusiin yrityksiin.

Ihmiset, jotka perustavat yrityksiä tai investoivat yrityksiin, voivat ansaita paljon rahaa. Yritys myy asioita, joita ihmiset haluavat. Sijoittajat saavat ylimääräistä rahaa, jota kutsutaan voitoksi. Sijoittajat voivat ottaa voittonsa ja sijoittaa sen uusiin yrityksiin tai yrityksen kasvattamiseen. Sijoittajat voivat saada yhä enemmän voittoa, jos yritykset menestyvät.

Sosialistit ja kommunistit ovat ihmisiä, jotka eivät kannata kapitalismia. He sanovat, että se vahingoittaa työntekijöitä, koska yritykset tekevät enemmän rahaa myymällä tavaroita kuin ne maksavat tavaroita valmistaville työntekijöille. Yritysten omistajat rikastuvat, kun taas työntekijät pysyvät köyhinä ja hyväksikäytettyinä. He myös väittävät, että yhteiskunta olisi tehokkaampi, jos ihmiset ajattelisivat vähemmän kilpailemalla toisiaan vastaan omien etujensa puolesta ja enemmän työskentelemällä yhdessä yhteiskunnan yleisen edun hyväksi. Toinen argumentti on, että jokaisella ihmisellä on oikeus perustarpeisiin (kuten ruokaan ja suojaan). Kapitalismissa ihmiset eivät välttämättä joskus saa kaikkea, mitä he tarvitsevat elääkseen. Kapitalismin sanotaan myös olevan pääsyyllinen taloudelliseen eriarvoisuuteen.

Karl Marx oli kuuluisa saksalainen kommunistifilosofi. Hän kirjoitti kuuluisan kirjan nimeltä Pääoma (saksaksi Das Kapital). Hän sanoi, että kapitalismi katoaisi sen jälkeen, kun työläiset päättäisivät vallankumouksessa ottaa hallituksen haltuunsa riiston vuoksi. Monissa maissa oli väkivaltaisia kommunistisia vallankumouksia. Monet ihmiset kuolivat sen vuoksi. Kapitalismi ei kuitenkaan hävinnyt, ja useimmat näistä kommunistisista järjestelmistä ovat romahtaneet, eikä niitä ole enää olemassa, tai sitten niistä on tullut kapitalistisempia. Jotkut ovat sitä mieltä, että kommunismi ei toiminut näissä maissa, koska Marxin ajatukset, vaikka ne olivatkin ajatukseltaan hienoja, eivät oikeasti toimineet. Toisten mielestä kommunistiset maat romahtivat kapitalististen maiden hyökkäysten (sotilaallisten, poliittisten ja taloudellisten) vuoksi.

Anarkistit (jotka eivät ole anarkokapitalisteja) eivät myöskään kannata kapitalismia. Heidän mielestään pomoja ei pitäisi olla, koska se on hierarkia. Heidän mielestään marxilais-leninistiset hallitukset olivat epäonnistuneita, koska ne olivat diktatuureja, jotka sanoivat hallitsevansa työläisten nimissä, mutta hallitsivat johtajiensa nimissä. Heidän mielestään nämä hallitukset olivat valtiokapitalistisia eivätkä sosialistisia.

Kapitalismia kannattaville ihmisille on olemassa erilaisia sanoja. Monissa osissa maailmaa näitä ihmisiä kutsutaan joko konservatiiveiksi tai liberaaleiksi. Yhdysvalloissa sana liberaali tarkoittaa henkilöä, joka tukee kapitalismia mutta haluaa joitakin sääntöjä siitä, mitä markkinat voivat tehdä ja mitä ne eivät voi tehdä. Libertarian on sana, joka tarkoittaa Amerikassa ja joissakin muissa maissa henkilöä, joka haluaa, että hallituksella on vain vähän tai ei lainkaan valtaa määrätä ihmisille, mitä he voivat ostaa tai myydä.

Kapitalismin syyt eivät ole pelkästään taloudellisia. Ne ovat poliittisia. Kapitalismia kannattavat ihmiset uskovat, että kapitalismi tarjoaa kansalaisille vapautta, koska se antaa heille mahdollisuuden olla itsenäisiä. Friedrich Hayek oli tästä samaa mieltä ja yhdisti avoimen yhteiskunnan yksilön kunnioittamiseen ja ihmisten välisten erojen suvaitsemiseen.

Toinen argumentti kapitalismin puolesta on se, että se on kiistatta parempi kuin muut talousmallit, kuten esimerkiksi kommunismi. Useimmat kommunistiset valtiot (kuten Neuvostoliitto ja Demokraattinen Kamputsea) romahtivat köyhyyteen, nälkään, diktatuureihin ja/tai kansanmurhiin, kun taas kapitalistiset maat (kuten Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta) menestyivät taloudellisesti.

Myös kapitalismia kannattavilla ihmisillä on erimielisyyksiä. Useimmat ovat samaa mieltä siitä, että kapitalismi toimii paremmin, jos hallitus estää ihmisiä varastamasta toisten tavaroita. Jos ihmiset voisivat varastaa mitä tahansa, kukaan ei haluaisi ostaa mitään. Jos ihmiset kuitenkin jakaisivat kaiken, kenenkään ei tarvitsisi ostaa mitään.

Useimmissa maissa hallitus tekee enemmänkin. Se pyrkii varmistamaan, että ihmiset ostavat ja myyvät reilusti ja että työllisyys on oikeudenmukaista. Useimmiten hallitus, joka varmistaa, että työllisyys on oikeudenmukaista, on kuitenkin myös kapitalismin hyötyjä. Hallitus ottaa verorahoja ja käyttää ne sen mukaan, mitä hallintoelin haluaa, eikä useinkaan sen mukaan, mihin hallintoelimen valinneet kansalaiset haluavat, että heidän veronsa käytetään. Vallanpitäjät käyttävät rahaa aseisiin ja laivoihin armeijaa varten. Kun hallitus vastaa osasta taloutta, tätä kutsutaan "sosiaalidemokratiaksi". Kun hallitus kuitenkin käyttää rahaa, se aiheuttaa kiistoja siitä, mihin rahat pitäisi käyttää, koska usein emme äänestä politiikasta, vaan ihmisistä, joiden tekemiseen luotamme.

Muutamat ihmiset ajattelevat, että ihmiset voivat suojella itseään ilman hallitusta. Sen sijaan, että varkauksia vastaan säädettäisiin lakeja, ihmiset voisivat suojella omia tavaroitaan tai sopia maksavansa muille ihmisille, kuten välimiehille, vakuutusyhtiöille ja yksityisille puolustajille, heidän suojelemisestaan. Tätä uskomusta kutsutaan "anarkokapitalismiksi". Nämä ihmiset ajattelevat, että hallitus yrittää viedä heidän ansiotulonsa, koska se ottaa ihmisiltä veroja pois vastoin heidän tahtoaan ja estää heitä tekemästä sopimuksia keskenään.

• Antikapitalismi
• Sosialismi
• Kommunismi
• Monopoli
• Plutokratia