Jaltan konferenssi 1945 — Krimin huippukokous, joka jakoi Euroopan
Jaltan konferenssi 1945 — Krimin huippukokous, jossa Churchill, Roosevelt ja Stalin päättivät Euroopan sodanjälkeisestä järjestyksestä ja rajojen tulevaisuudesta.
Jaltan konferenssi (jota joskus kutsutaan myös Krimin konferenssiksi) pidettiin 4.–11. helmikuuta 1945, muutama kuukausi ennen toisen maailmansodan päättymistä Euroopassa. Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Winston Churchill, Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt ja Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin tapasivat Krimillä ja keskustelivat siitä, mitä tehdä Saksan ja koko Euroopan kanssa sodan jälkeen. Kokous käytiin pääosin Livadian palatsissa Jaltassa, ja se oli yksi toisen maailmansodan ratkaisevista liittoutuneiden huippukokouksista.
Tausta ja osallistujat
Sota Euroopassa oli kääntymässä liittoutuneiden eduksi: Saksan armeija oli pahasti hajaantunut ja Berliiniin kohdistui valtava paine. Kolmen suuren johtajien — Roosevelt, Churchill ja Stalin — tarkoituksena oli sopia sodanjälkeisestä järjestyksestä, varmistaa yhteistyö Saksan kukistamisen jälkeen ja valmistella kansainvälistä järjestelmää rauhan ylläpitämiseksi. Kokousta edelsivät aiemmat tapaamiset, kuten Teheranin konferenssi 1943, ja Jalta loi pohjan myöhemmälle Potsdamin konferenssille kesällä 1945.
Päätökset ja keskeiset sopimukset
Jaltassa tehtiin useita tärkeitä poliittisia päätöksiä. Keskeisimmät niistä olivat:
- Saksan jako miehitysvyöhykkeisiin: Saksa päätettiin jakaa miehitysvyöhykkeisiin liittoutuneiden kesken, ja Berliini myös jaettiin. Tarkemmat rajat ja hallintajärjestelyt täsmennettiin myöhemmin.
- Pohjois- ja Itä-Euroopan hallinto: Sovittiin periaatteista, kuten Declaration of Liberated Europe, jonka mukaista vapautettujen maiden itsemääräämisoikeutta ja vapaita vaaleja korostettiin, vaikka tulkinnat poikkesivat ja myöhemmin joissain maissa Neuvostoliiton vaikutusvallan laajeneminen rajoitti todellista vapautta.
- Puolan rajat: Sovittiin, että Puolan itäraja siirtyy käytännössä Curzonin linjan tuntumaan ja että Puolan länsiosia liitännäisiä saksalaisia alueita luovutetaan korvaamaan menetyksiä itässä.
- Neuvostoliiton lupaus liittyä sotaan Japania vastaan: Stalin lupasi hyökätä Japania vastaan kolmen kuukauden kuluessa Saksan antautumisesta, mikä oli merkittävä tekijä Tyynenmeren lopullisessa sodan ratkaisussa.
- Kansainliittojen uudelleenjärjestely — Yhdistyneet Kansakunnat: Jo sovittiin periaatteista, jotka johtaisivat Yhdistyneiden Kansakuntien perustamiseen ja turvallisuusjärjestön muodostamiseen voimatehtävillä (mm. pysyvien neuvoston jäsenten oikeudesta käyttää veto-oikeutta).
- Sodan rikosten oikeudenkäynnit: Sovittiin järjestelyistä, jotka johtivat myöhemmin Nürnbergin oikeudenkäynteihin natsien sotarikollisia vastaan.
- Muut taloudelliset ja sotilasasiat: Keskusteltiin sotakorvauksista, demilitarisoinnista ja vankeinhoidosta sekä yhteistyöstä sotilasasioissa siirtymäkaudella.
Seuraukset ja historiallisen merkityksen tulkinta
Jaltan konferenssi vaikutti ratkaisevasti sodanjälkeisen Euroopan karttaan ja valtasuhteisiin. Käytännössä se vahvisti Neuvostoliiton vaikutusvallan itäisessä Euroopassa ja loi pohjan ideologiselle ja poliittiselle jakautumiselle, joka johti Kylmään sotaan. Vaikka konferenssissa puhuttiin vapaista vaaleista ja itsehallinnosta, monissa Itä-Euroopan maissa neuvostomieliset hallitukset jäivät pysyviksi.
Konferenssia on sittemmin arvosteltu monesta näkökulmasta: jotkut näkevät sen käytännöllisenä ja välttämättömänä sopimisena sodan päättämiseksi, toiset korostavat, että liittoutuneiden johdolle jäi liian vähän painostuskeinoja estää Neuvostoliiton laajentuminen. Jalta jätti myös avoimia ja myöhemmin vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä, jotka nostivat esiin erimielisyyksiä liittoutuneiden välillä.
Jälkivaikutukset käytännössä
Päätökset konkretisoituivat vuoden 1945 kuluessa: Saksa jaettiin käytännössä miehitysvyöhykkeisiin, Puolan rajamuutokset ja hallinnolliset järjestelyt etenivät, ja Neuvostoliitto liittyi sodan loppuvaiheissa Japania vastaan kuten luvattiin. Samalla liittoutuneiden erilaiset tavoitteet ja luottamuspula johtivat siihen, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto alkoivat pian kääntää katseensa toisiaan vastaan — Jaltan jälkeen alkoi aikakausi, jonka keskeisiä piirteitä olivat kilpailu, liittoutumien muodostuminen ja asevarustelu.
Yhteenvetona: Jaltan konferenssi oli keskeinen käännekohta toisen maailmansodan loppuvaiheessa ja sodanjälkeisen Euroopan muokkaamisessa. Sen päätökset ratkaisivat monia välittömiä käytännön kysymyksiä, mutta samalla ne synnyttivät pitkän aikavälin vaikutuksia, jotka muovasivat koko kylmän sodan ajan eurooppalaista politiikkaa.
Sopimukset
Liittoutuneet sopivat, että :
- Saksa oli riisuttava aseista kokonaan
- Oli tarkoitus perustaa uusi maailmanlaajuinen järjestö nimeltä Yhdistyneet Kansakunnat (YK).
- Stalin suostui liittymään Japanin vastaiseen sotaan kolme kuukautta Saksan tappion jälkeen.
- Saksa jaettaisiin neljään eri osaan (miehitysalueisiin), joista yhden miehittäisi Ranska, yhden Neuvostoliitto, yhden Yhdysvallat ja yhden Yhdistynyt kuningaskunta.
- Berliini jaettaisiin myös neljään eri osaan.
- Sotarikoksiin syyllistyneet tuomittaisiin ja tuomittaisiin -
- Puolaan perustettaisiin puolueeton hallitus
- Itä-Eurooppa olisi Stalinin vaikutusvallan alainen.
- Saksan vallasta vapautetuissa maissa oli määrä järjestää vapaat vaalit.
- Alkaa suunnitella sotakorvauksia ja sitä, kuinka paljon rahaa Saksa olisi velkaa muille maille.
Churchill, Roosevelt ja Stalin (tässä järjestyksessä).
Aiheeseen liittyvät sivut
Etsiä